jukka1954 kirjoitti:Uskon lähes jokaisen suomalaisen toivovan, että maassamme säilyy rauha ja turvalliset olot (pieniä fanaatikkojen joukkoja lukuunottamatta, jotka ovat sekä toisiaan vastaan että yhteiskuntamme perusteita vastaan). Meitä ei uhkaa vain kasvava pakolaisten määrä, joka kätkee sisäänsä rikollisia, terroristeja ja kiihkomuslimeja, vaan myös väärässä hengessä nouseva isänmaallisuus (nationalismi), jossa on mukana uskonnollista kiihkoa. George Orwell määritteli isänmaallisuuden uskollisuudeksi asuinpaikalle ja omalle elämäntavalle, jota ei kuitenkaan aiota pakottaa muille. Tämä vuoksi hän piti isänmaallisuutta täysin puolustettavana. En ole tuosta täysin samaa mieltä.
Pari asiaa tahdon tässä yhteydessä sanoa. Ensiksikin: nationalismi sellaisena, kuin se ajassamme esiintyy, ei sovi Jeesuksen opetuslapselle, mutta kristinuskontoa tunnustavalle se kyllä sopii siinä kuin islaminuskontoakin tunnustavalle. "Koti, uskonto ja isänmaa" on useimmille tuttu iskulause, mutta tosi uskovan isänmaa ei ole tämän maan päällä, vaikka hän harrastaakin sen maan ja kaupungin parasta, minne on asetettu asumaan (sehän sanottiin Babyloniaan pakolaisiksi viedyille juutalaisille, Jer. 29:7). Uskova odottaa ja pyrkii kohti parempaa isänmaata.
Samaa mieltä. Isänmaallisuus voi todellakin olla epäjumalanpalvontaa.
Seuraava tapaus on ajalta kun olin ollut puolisen vuotta uskossa:
Olin ennen todella isänmaallinen ihminen. Tykkäsin kuunnella isänmaallista musiikkia, tykkäsin kansallisromantiikasta ja olin ylpeä Suomesta ja suomalaisuudesta ja pidin Suomea hyvänä maana. Halveksin myös ihmisiä, jotka pitivät Suomea huonona ja eivät olleet isänmaallisia.
Eräänä päivänä kuuntelin tapani mukaan innoissani isänmaallista musiikkia, ja olin jollain tasolla kiihkoontuneessa mielentilassa. Sitten yhtäkkiä Jumala pysäytti, ja puhui voimakkaasti mun ajatuksiin, että "se mitä mä teen, on epäjumalanpalvontaa". Tuo ajatus täytti mun mielen niin voimakkaasti, ettei siinä hetkessä ollut pienintäkään epäilystä sen suhteen, että oliko se Jumalasta vaiko ei.
Olin aivan puulla päähän lyöty tuon jälkeen. Siitä sitten alkoi prosessi, jonka aikana päässäni pyöri monenlaisia ajatuksia. Poistin lopulta itseltäni kaikki isänmaalliset laulut ja elokuvat kokonaan, ja luovuin vääristä asenteistani. En ole tuon jälkeen koskaan toivottanut edes hyvää itsenäisyyspäivää Facebookissa, kuten minulla sitä ennen oli aina tapana.
jukka1954 kirjoitti:Maassamme eletään suunnattoman vakavaa aikaa ja mahdollisesti olemme suistumassa kohti hallitsematonta tilaa. Suomen kansa ei kaadu maahanmuuttajien tähden vaan oman syntinsä tähden, kun on hyljännyt sen Jumalan, joka armosta on varjellut meidät itsenäisenä ja siunannut paljolla hyvällä sekä pitänyt omat vartijansa rajallamme, tiedämme kyllä kaikki millä rajalla. En ole profeetta, mutta sisimmässäni koen, että tämä aika on nyt päättymässä.
Luopumus tosiaan tuo kyllä aikanansa vakavat seuraukset.
Tuli tuosta mieleen, niin törmäsin tällaiseen joskus: https://suomiprofetiassa.wordpress.com/ ... onna-1920/
Saa nähdä toteutuuko, ja onko aito juttu.