Koiran synnytys

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 13. Helmi 2016 08:11

Meillä oli joskus koira, jolla oli useita valeraskauksia. Muistan, kun se otti hoitaakseen meidän lasten joitain pehmoleluja eikä antanut enää takaisin. Sen raskaudet oli tosi aitoja.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Jukka » 13. Helmi 2016 09:08

Aamu-Usva kirjoitti:Meillä oli joskus koira, jolla oli useita valeraskauksia. Muistan, kun se otti hoitaakseen meidän lasten joitain pehmoleluja eikä antanut enää takaisin. Sen raskaudet oli tosi aitoja.


Minullakin on ollut jo aikaisemmin kaksi narttukoiraa ja toisella oli valeraskauksia. Tämä nyt tällä Lissu-koirallani oli niin toden tuntuinen raskaus, että maallikkoon upposi kuin kuuma veitsi voihin. Minulle oli yllätys se nesteen kertyminen vatsan alueelle ja ne vatsapeitteen liikahtelut, aivan kuin masussa olisi ollut pentuja. Tätä ei olisi tietenkään päässyt tapahtumaan, jos olisin käyttänyt koiraa eläinlääkärillä. Syy miksi en käyttänyt oli taloudellinen. Lähtökohtaisesti ajattelen, että eläimet ovat hoitaneet lisääntymisensä tuhansia vuosia ilman eläinlääkärien apua eikä ollut mitään sellaista merkkiä, että olisi pitänyt välttämättä lääkäriin viedä. Maalaistalon poikana minulla on ollut nuoruudesta lähtien sellainen ajatus, että ihmisen velvollisuus on hoitaa kotieläimensä huolella ja ellei varat riitä hoitamiseen niin lopettaa kotieläin (ellei onnistu lahjoittamaan hyvään perheeseen jonne kotieläin vielä sopeutuu). Olen kerran joutunut naapurin koiran lopettamaan (ampumalla) enkä ole siitä sielun vammasta vieläkään parantunut koska muistan sen koiran katseen ennen kuin painoin liipasinta. Tosin yhtä vaikeaa on ollut kahdesta omasta koirasta luopuminen, kun ne nukutettiin eläinlääkärissä. Tuo ampuminen tuntuu raa`alta, mutta siinä eläin ei kärsi edes sen nukutuspiikin aiheuttaman kivun vertaa. Tuo on kurja aihe, siitä ei enempää. Lissun elämä kuitenkin jatkuu ja eiköhän sen mielikin pian korjaudu tuosta hämminkitilasta.

Olen miettinyt josko hankkisin Lissulle kissan leikkikaveriksi. Lissuahan kissa oli pentuna imettänyt ja se yrittää tehdä tuttavuutta naapurin kissojen kanssa, mutta ystävyyden solmiminen on osoittautunut yksipuoliseksi - enkä ihmettele, sillä kyllä kissat sähisevät ja sylkevät ja turkki paisuu kaksinkertaiseksi, kun Lissu yrittää päästä lähelle.

Nyt lähden pienelle aamulenkille koiran kera. Jalkakäytävät ja pyörätiet ovat paikoin liukkaita, mutta Lissulla on tassuissa 'kynsitys' ynnä neliveto ja minulla pyörillä varustettua kelkkaa apuvälineenä.
Jukka
 

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 13. Helmi 2016 10:44

*
Ok Jukka se ei ole sinulle pettymykseksi vaan helpotukseksi :) Toivottavasti Lissu ei ottanut liian raskaasti vaan olisi helpottunut. Lissu on myös vanha jos muistan oikein tai ehkä sinä olet maininnut? :)
Viimeksi muokannut vaisuliini päivämäärä 13. Helmi 2016 12:56, muokattu yhteensä 1 kerran
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja pekka » 13. Helmi 2016 11:22

jukka1954 kirjoitti:Ei tullutkaan. Tässä kävi niin kummallisesti, että koiralle tuli valeraskaus ja lisäksi nesteitä alkoi kerääntymään vatsaonteloon. Aikamoinen pettymys ja selittämätöntä vatsan kasvamisen lisäksi nuo vatsapeitteen alla tapahtuneet liikahdukset ym. Nyt koira yhä etsii pentuja (varsinkin talon ympäriltä). Keskenmenoa ei varmuudella tapahtunut, mutta synnytysajankohdan jälkeen alkoi koiralta tulla pissaa ihan valtavia määriä. Sen tassut kastuivat pissalammikoihin. Toisaalta joku sanoi minulle, että tässä kävi hyvin, koska sairauksieni vuoksi pentujen kasvatus ja hoito olisivat voineet käydä minulle liian raskaaksi. En ymmärrä tätä tapahtumien kulkua ja miksi tässä näin kävi. Pidän itseäni täytenä typeryksenä.


Sattuuhan sitä. Mutta nuo koirasi pissaongelmat minusta viittaavat että Lissulla voi olla virtsatietulehdus, suosittelisin kyllä että veisit tutkimuksiin eläinlääkärille.

Muuten, onko koirallasi rokotukset ajantasalla?


Tässä vielä tietoa virtsatietulehduksesta, nuo kertomasi oireet kyllä viittaavat minusta virtsatietulehdukseen, silloin tulee narttukoiralta pissaa valtavat määrät niin että tassutkin kastuvat. Mutta lääkkeet koirasi pitäisi kyllä saada jos eläinlääkäri on sitä mieltä että se voi olla virtsatietulehdus.


Koiran virtsatietulehdus:

http://www.elainlaakariin.fi/koiran-virtsatietulehdus/
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Jukka » 14. Helmi 2016 00:25

pekka kirjoitti:Sattuuhan sitä. Mutta nuo koirasi pissaongelmat minusta viittaavat että Lissulla voi olla virtsatietulehdus, suosittelisin kyllä että veisit tutkimuksiin eläinlääkärille.

Muuten, onko koirallasi rokotukset ajantasalla?


Tuosta pissaongelmasta on varmaan aihetta soittaa kaupungin eläinlääkärille, joka on hoitanut Lissua aikaisemminkin. Virtsa on tosin kirkasta ja hajutonta, mutta runsaasti sitä yhä tulee (vaikka ei niin paljon kuin kuun alussa). Olen jo muutaman päivän seurannut Lissun nauttiman nesteen määrää ja se on 1,0-1,2 litraa/vrk. Lissu painaa 38 kg. Autoni on ollut lainassa viikon verran ja saan sen ma-iltana jälleen omaan käyttööni. Pääsisin viemään koiran vastaanotolle tiistaina. Matkaa vastaanotolle on suuntaansa noin 40 km eikä täältä Pusulaan, jossa vastaanotto, kulje linja-autoja. Tällaista tämä asuminen on pienen kaupungin syrjäkylällä. Onneksi saimme ainakin toistaiseksi pitää oman terveyskeskuksemme ja sivuapteekin.

Rokotukset Lissulla ovat kunnossa. Lokakuussa haetaan tehosterokotukset.

Kiitos Sinulle jälleen neuvoista.
Jukka
 

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Jukka » 14. Helmi 2016 00:40

vaisuliini kirjoitti:Ok Jukka se ei ole sinulle pettymykseksi vaan helpotukseksi :) Toivottavasti Lissu ei ottanut liian raskaasti vaan olisi helpottunut. Lissu on myös vanha jos muistan oikein tai ehkä sinä olet maininnut? :)


Eiköhän Lissu pikku hiljaa palaa arkeen ja virkisty. Nyt se on hylännyt pesäpaikkansa saunan lauteiden alla ja tahtoo nukkua vuoteeni alla. Olen joutunut sen kasvaessa kahdesti korottamaan vuodetta, jotta se mahtuisi sen alle. Se on kyllä kelpo koira. Ennen kuin sain tätä voimakasta kipulääkettä joskus valitin vuoteella kipujani hiljaa voihkien (ai ai ai) niin sängyn alta kuului osaa ottava vinkuminen (oi oi oi - en osaa matkia sen äännähtelyä).

Ei Lissu vallan vanha vielä ole. Se täytti 4,5 vuotta joulukuussa. Siis koira parhaassa iässä ja todella "ilmeikäs persoona". Jos sairauteni ei olisi rajoittanut olisin kouluttanut siitä jälkikoiran. Nyt se on seurana ja kodin vahtina. Se on aikuistuttuaan ottanut talon vahdin tehtävät.
Jukka
 

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 14. Helmi 2016 09:08

Eläimet voivat olla hyvin lohduttavia ja tärkeitä kivun ja sairauden keskellä. Siskollani on kissa, joka on ollut hänelle suurena apuna kaikkien kipujen keskellä. Äitini luki jostain, että kissan kehräys jopa edistää murtumien paranemista.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Jukka » 14. Helmi 2016 10:17

Aamu-Usva kirjoitti:Eläimet voivat olla hyvin lohduttavia ja tärkeitä kivun ja sairauden keskellä. Siskollani on kissa, joka on ollut hänelle suurena apuna kaikkien kipujen keskellä. Äitini luki jostain, että kissan kehräys jopa edistää murtumien paranemista.


Ajattelen asian olevan juuri noin kuin kirjoitit. Tuossa rivitalomme vieressä on vanhusten hoitokodit Tupala ja Kotola. Ne pitävät yhteisenä lemmikkinä kissaa ja vanhukset tykkäävät siitä. Myös koiraani osa vanhuksista on tykästynyt. Oli koskettavaa seurata kuinka äitini aivan loppuun asti tahtoi rapsuttaa koiraani ja hänen kasvonsa hymyilivät; puhekyvyn äiti oli menettänyt muutama kuukausi aikaisemmin, mutta koiran kanssa kommunikointi näytti onnistuvan hyvin. Koira työnsi päätään äitini syliin tai laski kuononsa äidin aamutossujen päälle. Hellyyttävää oli katsella.

Useimmat ihmiset pitävät kotieläimistä ja nuo synnyttävät ympäristöönsä hyvää mieltä ja hyvä mieli parantaa kuin lääke. Näin se vaan ihan omasta kokemuksestanikin menee.
Jukka
 

Re: Koiran synnytys

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 14. Helmi 2016 11:13

Minunkin työpaikallani ikääntyneiden hoivakodissa on kissa. Tällä hetkellä meillä on kotona omien lintujen ja marsujen lisäksi äitini koiransa kanssa ja siskoni vauvansa kanssa. Hulinaa riittää, mutta harmi kun olen aika väsynyt valvotun yön jäljiltä.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 31 vierailijaa

cron