hei taas! (ehkä taas kerran?)
En malttanut olla kirjoittamasta näin joululoman koittaessa, kun huomasin, että joulusta täälläkin väännetään. Toivon, että luet ajatuksella, mitä seuraavassa pohdin.
Tälläkin palstalla on varmaan muutamia hartaita Israelin ystäviä ja pyhällä maalla "Herran jalanjäljissä kulkeneita". Joulua voisi kuvata myös seuraavasti. Se on metatarina, joka ei pyrikkään olemaan tieteellisen historiallinen esim aikamäärityksiltään ja olisi siten puhtaan raamatullinen. Vertaan joulua puutarhahaudalla hiljentyvään, mahdollisesti ehtoollista (ekumueenistakin!) viettävään ja Herran viimeisiä hetkiä muisteleviin veljiin/sisariin. Modernin tiedonvälityksen maailmassa he (ehkä jo suuri osa)tietävät, että ns Gordonin Golgata ja puutarhahauta eivät ole historialliseen Jeesukseen liittyviä paikkoja. Tämä ei estä kristittyä kokemasta tuollakin paikalla jotain yliluonnollista, Pyhän Hengen kosketusta, lepoa ja rauhaa ja johdatusta lähemmäs Herraa. Aivan samoin käy via Dolorosalla, joka ei todellakaan ole sama kuin Jeesuksen kävelemä reitti. Silti Jumala suuruudessaan kerta toisensa jälkeen puhuttelee noilla "epätosilla" paikoilla aralla tunnolla olevaa ja johdatusta etsivää taivaan kansalaista. Joulussa on sama juttu. Se ei pyrikkään näyttäytymään oikeana Kristuksen syntymäpäivänä, vaan sen hengellinen sisältö on PALJON SUUREMPI: INKARNAATIO. (lyhyin jouluevankeliumi on Joh 1:14).
Tämän takia suhtaudun täälläkin masinoituun "raamatun kokonaisilmoitustotuuteen" hyvin kriittisesti, koska siinä on suuri vaara lahkoutumiselle, jossa sisäpiirissä olevat ymmärtävät asiat "hengenjohdatuksessa" vain yhdellä ainoalla oikealla tavalla ja muut ovat harhassa. Eikö tämä "kokonaisilmoitustotuus" jos mikä ole "järkevää", koska siinä juuri yritettään ensin järjellä harmonisoida Raamatun selkeät jännitteet ja jos järki ei avaa, turvaudutaan aina hyvään keinoon, "herra avaa ymmärryksen" (jolloin taas ollaan omien tunnekokemusten ja "joulukuusi puhui minulle" viestinnässä) En tällä halua dissata Jumalan tapoja puhua ihmiselle, mutta minusta tälle tiellle kun lähdetään, kovin on vähän maailmassa taivaaseen pääseviä oman pienen tutun ja samanmielisen joukon lisäksi. Hyvä esimerkki tästä kokonaistotuuteen väkisin änkeämisestä oli Petri P:n aikamoinen rimanalitus Jeesus vs joulupukki kirjoitelma. Kirkoissa ei joulupukkeja ja tonttuja ole tapana näkyä, koska siellä keskitytään Jeesukseen. Joulupukki ja tontut ovat itselleni harmittomia fantasiakertomukseen rinnastettavia veijareita, joilla ei ole varsinaista uskonnollista ulottuvuutta. Saahan Aku Ankkaa ja Asterixia lukea tietäen ne saduiksi. Kyllä lasten psyyke kestää ja pitääkin tottua pettymyksiin, että kaikki sadut eivät olekkaan tosia.
Minulle joulu on myös suuri ekumeninen juhla (tiedän, että täällä se helposti demonisoitu muka paluuna Rooman kirkon yhteyteen????). Saan juhlia, kuten JHK muistaakseni mainitsi inkarnaatiosta omassa seurakunnan kokouksessa. Saan luterilaisena iloita ja riemuita läntisen kristikunnan kanssa inkarnaation ihmeestä yhdessä samalla aikavyöhykkeellä kokoontuvan Afrikkalaisen iloisen helluntailaisen, aina niin rationaalisen sveitsiläisen kalvinistin ja supisuomalaisen vapaakirkollisen kanssa. Kristus on syntynyt (vaikka suurin osa jo todellakin ymmärtää ajanlaskumme ongelmallisuuden). Samalla tulen ravituksi hengellisesti syvällisistä joululauluista (kuten virret 21 ja30). Kirkko menettäisi aika suuren evankelioitimahdollisuuden (mitä se tänä päivänä onneksi taas rohkeasti käyttää!) esim kirkot täyttävissä kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa, (missä ainakin meillä päin positiivisen ekumenian hengessä käy myös vapaiden suuntien kristittyjä laulamassa ja iloitsemassa yhteisestä ytimestä), jos joulusta masinoitaisiin Raamatun vastainen ilmiö. Iloitsen myös joulun kaupallisuudesta, tiettyyn rajaan saakka, koska onhan joulu monelle yrittäjälle viimeinen mahdollisuus päästä plussalle. En jaksa innostua "raamatullisena" itseään pitävän jouluangstista, koska itse pidän sitä tekopyhänä pelastuksen varmisteluna, "kelpaanhan Jumalalla, jos olen tarpeeksi Raamatullinen". Jos olet onnellinen joulun vastustaja, good for you, mutta älä vaadi sitä meiltä Jumalan kauneimman ihmeen, inkarnaation juhlaa kalendaaririittinä viettäviltä. Voit siis viettää joulua hyvällä omalla tunnolla. Jumala on suurempi kuin joulujuhlamme ja ymmärtää kaipauksemme ja halumme juhlia Beetlehemin lasta!
Toinen juttu.Lukuvinkki. Näin joulun pyhinä tai myöhemmin, hanki/lainaa jos mahdollista Perussanoma oy:n(yksi konservatiivisimmista kustantajista) kustantama "tätä on kristinusko " kolmiosainen kirjasarja (Vt, Ut, apogryfit). Kirjasarja on tieteellisesti hyvin validi ja hengellisesti varmasti ravitseva kokemus. Koko sarja on tosin moniosainen. Voi olla, että luettuasi ne, voi näkökulma Raamattuun avautua taas uudelta kannalta. Lue siis JOS uskallat!
Siunattua joulun odotusta ja inkarnaation ihmeen riemua!