Mulla tää pimeys tekee sen, että tahtois vaan vetäytyä kotiinsa lämpimän viltin alle. Ikävä nähdä, että ilmastonmuutos lapsuudestani saakka on edennyt tähän pisteeseen, että yhä useampia mustia jouluja on edessä. Nyt ei ole enää ollenkaan varmaa, onko joulu enää valkoinen. Vielä on ollut valkeita jouluja, mutta tällä vuosikymmenellä näyttää olevan jo yhä epävarmempaa.
Kuulin että lunta voi tulla jo helmikuussa...
Ilmastonmuutoksen saattoi siis jo havaita 80-luvun loppupuolella, ihmetytti useammat vetiset talvet silloin, kun lapsena 80-luvun alkupuolella en muista että kovin vetisiä talvia olisi ollut.
Kuitenkin sitä tuli paljon pentuna ulkoiltua, kun ei ollut pleikkareita vielä keksitty. Naapurin pojalla oli jo se legendaarinen video tai tietokonepeli, jonka nimi ei nyt mieleen tule.
Sitä en kyllä päässyt pelaamaan itse koskaan. Lapsena leikittiin ulkona paljon. Toki nykylapsetkin näkyvät ulkona leikkivän, mutta en tiiä onko se enää samanmoista. Me juostiin syysillat ulkona taskulamppujenkin kera pimeässä.
Silloin kun ei oltu sisällä barbeilla leikkimässä tai muuta semmoista. Pihaleikit oli tuttuja. Voi voi, kiva muistella
...
Mutta muistikuvani on että ei ollut niinkään vetisiä talvikelejä vaan aina oli paljon lunta. Ihan ihmetyttää et muutaman viime vuoden aikana ei lunta olekaan juuri paljon ollut, poikkeuksena joku välivuosi tässä et lunta tuli kaiken aikaa lisää sulamatta välissä.
En ole paljon seuraillut ilmastopropagandaa, mutta ajattelin jonkun linkin jo tänne heittää, mikä oli ylen uutissivustolla.
http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutos_et ... f=leiki-uu Nämä kun saisi näkymään kokonaisina täällä...kopioituina, pitääkin opetella miten.
Ilmastonmuutoksen vakavammat seuraukset:
http://yle.fi/uutiset/ilmastonmuutoksel ... aa/8496082UUTISET
ULKOMAAT
Ulkomaat 1.12.2015 klo 22:12
Ilmastonmuutokselle löytyi entistä pelottavampi seuraus – voi tuhota suuren osan maapallon elämää
Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voi johtaa äkilliseen happikatoon, kun valtamerten kasviplankton ei enää kykene tuottamaan happea.
Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut levän kukintaa ja muutoksia biodiversiteettiin - sukeltaja leväpilven seassa La Ciotatissa Ranskassa 4. heinäkuuta 2015.
Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut levän kukintaa ja muutoksia biodiversiteettiin. Sukeltaja leväpilven seassa La Ciotatissa Ranskassa 4. heinäkuuta. Kuva: Boris Horvat / AFP
Brittiläisen Leicesterin yliopiston tutkijat ovat löytäneet ilmastonmuutoksen mahdollisen seurausilmiön, joka on kaikkia muita huolestuttavampi.
Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen saattaa vaikuttaa tuhoisasti valtamerten kasviplanktoniin, joka tuottaa merkittävän osan maapallon eliöstön tarvitsemasta hapesta.
Jos maapallon ilmasto lämpenee keskimäärin kuusi astetta, merivesien lämpötila voi nousta niin korkealle, ettei kasviplankton enää kykene tuottamaan happea. Tämä merkitsisi, ettei suuri osa maapallon eliöstöstä kykenisi selviämään hengissä.
– Tämä tarkoittaisi, ettei happikatoa olisi vain vesistöissä, vaan myös ilmassa, tutkijat kirjoittavat.
YK:n ilmastopaneeli on arvioinut, että maapallon ilmasto lämpenee tämän vuosisadan aikana keskimäärin 4,8 astetta, ellei ilmastonmuutoksen estämiseksi tehdä mitään, ja lämpeneminen jatkuisi seuraavalla vuosisadalla. Näin voimakas lämpeneminen saisi ilmastonmuutoksen todennäköisesti riiistäytymään hallinnasta, että sitä olisi hyvin vaikea pysäyttää.
Tähän mennessä ilmasto on lämmennyt hieman vajaan asteen. Pohjoisilla leveysasteilla lämpeneminen on keskimääräistä nopeampaa. Suomen ilmasto on ilmatieteen laitoksen mukaan lämmennyt jo yli kaksi astetta.
Meriin kohdistunut ilmastonmuutostutkimus on tähän mennessä keskittynyt merenpinnan nousuun ja eliölajien tuhoutumiseen.
– Tämän tutkimuksen sanoma on, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa muunkinlaista tuhoa, ja sen seuraamukset voivat olla paljon aiemmin tunnettua vakavammat, sanoo tutkimustyöhön osallistunut tutkija Sergei Petrovskii uutistoimisto AFP:lle.
– Varoitusmerkkejä ei juuri nähdä ennen katastrofin alkamista, mutta kun kriittinen raja (eli arviolta kuuden asteen lämpeneminen) on saavutettu, katastrofi voi kehittyä nopeasti, hän jatkaa.
Tutkimus on toteutettu matemaattisella mallinnuksella. Tutkimuksen tekijät myöntävät, etteivät ole ottaneet huomioon kaikkia luonnonvoimia, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa lopputulokseen, kuten esimerkiksi valtamerten virtausten merkitystä.
Tutkimus on julkaistu Bulletin of Mathematical Biology -tiedelehdessä.
Lähteet: AFP