Vanhurskauden voimassa pitäminen

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja hrmn2 » 15. Marras 2015 14:10

Siinä sitä viisautta, ja ennen kaikkea nöyryyttä tarvitaan. Yleensäkin toisten auttamisessa heidän elämänsä tilanteissa. Sitä niin helposti lähtee muodostamaan näkemyksen toisen tilanteesta ja tarpeista, mikä ei välttämättä ole oikea ja kaikki tekijät huomioon ottava näkemys. Olen huomannut itse, että mitä enemmän opin elämästä, sitä vähemmän pystyn ymmärtämään toisten ihmisten elämää ja tilanteita. Ja kun lähdetään "auttamaan" toisia vajavaisen tai jopa täysin vääristyneen näkemyksen kautta, saadaan pahimmassa tapauksessa vaan paljon haittaa aikaiseksi. Siksi nöyryys on tärkeintä, siis se että ei luule tietävänsä kovin helposti mikä toisen todellinen tilanne ja tarpeet ovat.
hrmn2
 
Viestit: 495
Liittynyt: 30. Kesä 2014 11:41

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 15. Marras 2015 14:23

Luultavasti olen ollut erityisherkkä ihminen tai ehkä minulle olisi voitu sellainen diagnoosi kenties antaa?

Minun oli rikkinäisenä hyvin vaikea elää tunnemaailman voimakkuuden vuoksi ja ärsykkeiden vuoksi mitä signaaleja ulkopuolelta tuli, kohdistin hyvin herkästi kaiken itseeni ja elin rikkinäisyyteni kautta ehkä liian paljon elämääni "ulkopuolisten silmin nähtynä"...
... ehkä itsessään herkkyyden ominaisuus, ei poistu ihmisestä...eikä sen tulekaan poistua... koska se on yksilöllinen luonteenpiirre jonka näen Jumalan antamana.
mutta ajattelen kuitenkin, että ihminen voi oppia hyväksymään ja elämään sen kanssa, että pystyy näkemään ja havannoimaan erilaisia ärsykkeitä voimakkaammin, ettei anna niiden kuitenkaan vaikuttaa toimintaansa, vaan pääsee ylitse niiden aiheuttamista mahdollisista tunnetiloista... rikkinäisyydestä eheytyminen on erityisesti oppimista hyväksymään itsensä, Jumalan ainutkertaisena yksilönä... ja silloin ei toisten ihmisten antamat ärsykkeet ja signaalit, ne eivät enää todellisesti voi saada sitä vääränlaista otettaan, kuten joskus silloin ennen, koska saa kokea olevansa Jumalan lapsena hyväksytty myös herkkänä ja tuntevana ainutkertaisena luomuksena. Herkkyyden voi nähdä myös siunauksena, miksi se olisi vain jokin huono piirre ihmisessä? Ehkä Jumalalla on tarkoitus antaa jonkin luonteenpiirteen ihmisessä myös hyvän valjastamiseen. Mikä rikkinäisenä on vaikea asia ihmiselle itselleen... voi Jumalan parantavan kosketuksen kautta, tullakin voimavaraksi josta jakaa muille lähimmäisille.
lonelyrider
 

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 15. Marras 2015 14:53

Siis se herkkyyshän on ihastuttava luonteenpiirre. Siihen liittyy myös kyky tuntea empatiaa erityisen vahvasti. Siihen sisältyy myös paljon luovuutta ja kykyä katsoa asioita syvällisemmin ja liikuttua ja haltioitua. Vastapainona äärimmäisille hyville tunteille on sitten tietysti myös negatiivisten tunteiden valtava voima ja kokonaisvaltaisuus. Tunteet menevät ikään kuin kehoon ja ne ovat erittäin kokonaisvaltaisia Kuitenkaan en koe erityisherkkien olevan mitenkään epävakaan oloisia ulospäin. Mutta tietenkin jokainen on omanlainen.

Oltiin joskus molemmat mieheni kanssa tehneet herkkyystestit, kun äitini tuli käymään. Hän arvasi heti kumpi pistemäärä oli kumman :lol: Itse en pääsääntöisesti ole kovin herkkä. Minun ympärilläni saa sattua ja tapahtua ja olla hulinaa ja hälinää (kuten nyt) ilman, että se häiritsisi. En myöskään koskaan väsy ihmisten seuraan. Minun puolestani koko kylä voisi vaikka asua meillä. On ihanaa, kun on paljon ihmisiä ympärillä.

Mutta sitten taas väkivallalle ja kaikelle pahuudelle olen aivan liian herkkä. En voi katsoa mitään uutisia tai lukea Facebookista mitään uutislinkkejä illalla, koska saatan menettää yöuneni jos kuulen jostain kauheasta. Mieheni ei tässä suhteessa ole ehkä ihan yhtä herkkä. Mutta nyt pitää lähteä tallille.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 15. Marras 2015 14:56

Kyllä yksi ryhmittymä pitää ihmisten sairauksien tarkkaan diagnosointia ja lokeroimista tärkeänä ja että jokaiselle ilmavaivallekkin löytyy parannuskeino.
Suuret ja mahtavat LÄÄKEFIRMAT ....jokaisella ihmisellä tulisi olla kainalossa iso nappilaatikko ,jossa on mega mixaus eri nappeja ,joka päivälle.

Siinä miljardit on kuin lastu laineella ku koneisto jyllää ja keksii ihan keksimällä uusia sairauksia .Raha virtaa solkenaan.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 15. Marras 2015 15:20

*
Erityisherkkyydestä vielä... Arka tunto Jumalan Sanan edessä :thumbup:
Mikä se olisi jos väittää olevansa herkkä mutta tunto ei ole arka Jumalan Sanaa kohtaan? :roll:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja Joel.A » 15. Marras 2015 15:41

tanu kirjoitti:Joel, näitä kysymyksiäsi ketjun alussa ihmettelen. Ihan kuin olisit sitä mieltä, että kaikki mitä Petri kirjoittaa olisi
ihan puuta heinää....

Ennenkuin kysyn lisäkysymyksiä koskien tekstiäsi niin tahdon kysyä ensin sinulta Petri sitä, että voiko olla mahdollista se, että olet tässä kirjoituksessa jokaisessa asiassa ja kohdassa (poislukien lainaamasi Jumalan Sanat) väärässä?

ennekuin vastaan sinun kysymyksiisi niin haluatko vielä vasta näihin kysymyksiin?
Jos hyppään 100metrin korkeudelta asfaltille niin olenko väärässä jos sanon, että minä kuolen? tai jos menisin avaruuteen ilman avaruus pukua niin väittäsin etten kuolisi? Tai jos minulle sanottaisiin, että Jumala on olemassa niin olen ymmärtänyt kuulemani sanat oikein?


Se, että kysyin nuo kysymykset oli se, että haluan varmistua Petrin kohdalla siitä, että ajatteleeko hän todella niin, että hän on erehtyväinen ihminen vai sanooko hän vain niin. Jos hän siis ajattelee niin, että ihminen ei voi erehtyä joka asiassa niin silloin minun ei kannata käydä enempää tälläisen ihmisen varsinkaan Sanan opettajan kanssa juurikaan keskustelua.

Minusta meillä Kristukseen uskovilla ja varsinkin Sanan opettajilla tulisi olla sellainen oletus-asetus/lähtökohta sydämmessään, että minä voin todella erehtyä kaikessa ja kaikista asioista, mutta kuitenkin pitää varmana niitä varmoja asioita ja niin kauan varmana asioina ennekuin niistä on löydettävissä ristiriitaisuuksia.


Esim. jos sanon, että on varmaa, että omistamani auto on auto niin minusta meidän ihmisenä tulee jättää se pienen pieni prodentti varmuudesta sille että minä voinkin olla sanomisessani väärässä. Tämä sen takia, että olemme Jumalan viisauteen verrattuna (joka on siis luonut ja antanut meille jonkun osan viisauttaan) hyvin hyvin tyhmiä niin tyhmiä, että sanat eivät riitä kuvamaan tätä eroa.


Tai sitten olen vaan niin hölmö, että en ymmärrä mitä ajat kysymyksilläsi takaa? (varmaankin asia on just näin)


Et ainakaan minun mielestäni tätä (hölmö) ole, vaikka Jumalan Sana osoittaakin meidät tyhymiksi ihmsiksi jotka ei tahdo mistään mitään ymmärtää. Toki jos tälläinen asenne on niin se on hyvin tervettä ajattelua niin kauan kun se ei mene itse sääliin.

Mielestäni sellainen vihainen ja syyttävä sävy (Petriä kohtaan) viesteissäsi on ollut jo jonkin aikaa. Sitäkin kovasti ihmettelen. :shock:


Olet oikeassa, että viesteissäni on huomattavissa tälläinen edellä kuvaamasi sävy, koska olen vihastunut Petriin (sen tähden koska hän antaa opettajana ymmärtää olevansa nöyrä mutta ei loppupeleissään tätä ole vaan on ylpeä tai ylpistynyt sekä se, että hän antaa ymmärtää sen, että hän pyrkii pitämään toista itseään parempana vaikka käytäntö (esim kirjoituksissaan) osoittaa toista sekä se, että Petri tahtoo minusta välillä unohtaa olevansa Sanan opettaja ja näin ollen pitää itseään ei Sanan opettajien kanssa samalla viivalla.), mutta olenko nyt viesteissäni vielä tehnyt syntiä ja vääryyttä Petriä kohtaan?

Toivottavasti saatte asiat selviksi kaikessa ystävyydessä ja rakentavasti. :toghether:


Tätä minäkin toivon. toivon ja rukoilen myös sitä, että osaisin ja jaksasin kärsiä lähimmäisiäni elämäni loppuun saakka niin, että mikään katkeruuden siemen ja sen juuret eivät saisi alaa minussa sekä sitä, että osaisin vieläkin paremmin (Kristuksen mielen mukaan) kohdata lähimmäiseni vaikka lähimmäiseni lihallisuus tahtookin käydäkkin itseeni.
Joel.A
 

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 15. Marras 2015 15:44

Vaisuliinin kommentista tuli mieleeni tällainen asia, jonka ajattelin tuoda.

Että... Jumalahan oikeastaan muuttaa sydämen herkäksi kuulemaan. Siitä entisestä kivisestä sydämestä, tulee lihasydän.

Ehkä tuosta erityisherkkyydestä sen verran, että siinä kait vaikuttaa se, että ne aistimukset tulevat keskivertoa voimakkaampina ulkopuolelta ärsykkeinä tai jokin aivoissa kerää sellaistakin tietoa ympäristöstään, mitä normaalisti muut ihmiset eivät kai yleensäottaen niin kovin herkästi havannoi... se tavallaan voi olla silloin haitta, jos ihminen on kovin rikkinäinen... ja se kerätty tieto silloin mukautuu sen negatiivisen kuvan kautta...kun taas Jumalan lapsena voimme tarkastella uudenlaisen mielen kautta maailmaa.
lonelyrider
 

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 15. Marras 2015 15:57

Aamu-Usva kirjoitti:Siis se herkkyyshän on ihastuttava luonteenpiirre. Siihen liittyy myös kyky tuntea empatiaa erityisen vahvasti. Siihen sisältyy myös paljon luovuutta ja kykyä katsoa asioita syvällisemmin ja liikuttua ja haltioitua. Vastapainona äärimmäisille hyville tunteille on sitten tietysti myös negatiivisten tunteiden valtava voima ja kokonaisvaltaisuus. Tunteet menevät ikään kuin kehoon ja ne ovat erittäin kokonaisvaltaisia Kuitenkaan en koe erityisherkkien olevan mitenkään epävakaan oloisia ulospäin. Mutta tietenkin jokainen on omanlainen.

Oltiin joskus molemmat mieheni kanssa tehneet herkkyystestit, kun äitini tuli käymään. Hän arvasi heti kumpi pistemäärä oli kumman :lol: Itse en pääsääntöisesti ole kovin herkkä. Minun ympärilläni saa sattua ja tapahtua ja olla hulinaa ja hälinää (kuten nyt) ilman, että se häiritsisi. En myöskään koskaan väsy ihmisten seuraan. Minun puolestani koko kylä voisi vaikka asua meillä. On ihanaa, kun on paljon ihmisiä ympärillä.

Mutta sitten taas väkivallalle ja kaikelle pahuudelle olen aivan liian herkkä. En voi katsoa mitään uutisia tai lukea Facebookista mitään uutislinkkejä illalla, koska saatan menettää yöuneni jos kuulen jostain kauheasta. Mieheni ei tässä suhteessa ole ehkä ihan yhtä herkkä. Mutta nyt pitää lähteä tallille.



Eihän ne asiat useinkaan meistä näy täysin ulkopuolelle, mitä olemme olleet ja mitä asioita olemme kohdanneet.
Avoimuus itselle ja muille kait on siksi myös tärkeää ja tutkailla asioita sen kautta,
ja voimme oppia toinen toisistamme sitäkin kautta vain enemmän.
Sitähän varten meidät tänne on annettu matkalle, että oppisimme toinen toisistamme ja myös oppisimme tästä elämästä kaikkineen.
lonelyrider
 

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 15. Marras 2015 16:05

*
Jumala katsoo niiden puoleen joilla on särkynyt henki ja arka tunto Jumalan Sanan edessä. Se tarkoittaa ettei voi ohittaa Sanaa tullakseen ehjäksi ja kasvaakseen ulos sisäisistä haavoista. Sana on parantava voima jolla Jumala eheyttää ja nostaa rikkinäisen ihmisen ylös. Sana on lääkitsevä balsamihoito sisäisiin haavoihin.

Jes. 66:2 Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ne ovat olemassa, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särkynyt henki ja arka tunto minun sanani edessä. RK
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Vanhurskauden voimassa pitäminen

ViestiKirjoittaja Joel.A » 15. Marras 2015 16:09

Petri kirjoittaa: Huomaatko sen, että joka asian epäileminen on totaalisen vääristynyttä uskoa, ei Raamatullista uskoa.


Mielestäni ei ole, vaan on osoitus inhimillisyydestä sekä todiste ja muistutus siihen, että olemme hyvin vajavaisia ihmisiä sekä se, että epäilyksemme saa enemmän ja enemmän hakemaan lisää joko puolesta tai vastaan olevia todistettavia argumenttejä epäilyksemme kohteeseen sekä pitämässä meidät hyvin nöyrällä paikalla. Ajattels jos ei olisi mihinkää suuntaan epäilyksiä ei edes himppusen vertaa?

Joku tulee sanomaan Jumalaan uskovaiselle esim, että "Jumalaa ei ole" niin on kuinka varmaa on, että heti ensimmäisenä tulee vastalauseeksi mm tämä? "Ei muuten pidä paikkaansa" sen sijaan että sanoisimme tämän "haluaisitko, että keskustellaan tuosta väitteestä"

Sitä mieltä kyllä olen, että jos pitempään ollut uskova ja jonkun verran siinä kasvaneena koko ajan epäilisi kaikkea voi olla iso ositus siitä, että hän on epäterveellä tavalla uskossa, mutta se voi johtua monesta muistakin asioista esim siitä, että vihollinen ahdistaa koko ajan (niinkuin se näin tekeekin). syitä siis voi olla monia.

Ajattele myös Jumalan poikaa joka on myös osa Jumalallisuutta ja jota voidaan myös kutsua Jumalaksi ja joka oli myös synnitön joka on taas mm. osoitus suuresta "uskovaisuudesta" sanoo seuraavat epäilyksen sanat.

Ja yhdeksännellä hetkellä Jeesus huusi suurella äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on käännettynä: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Viimeksi muokannut Joel.A päivämäärä 15. Marras 2015 16:16, muokattu yhteensä 2 kertaa
Joel.A
 

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 27 vierailijaa

cron