Kirjoittaja Lily » 03. Loka 2015 20:05
Toni, sinä ymmärrät minut nyt ihan väärin.
Tottakai eksytykset tulee paljastaa, ehdottomasti. Mutta tuntuu, että uskovat liian usein käyvät vaan niitä läpi. Tärkeintähän on meidän kasvaa Kristuksessa. Ehkä se on vaan suomalainen kansantaito, että valitetaan ja napistaan niin herkästi kun ollaan totuttu olemaan niin hyvällä hoidolla. Suomihan on maa jossa useat asiat pelaa ihan tosi hyvin. Tietenkin se on suhteellist, itse vertaan yleensä johonkin muuhun maahan missä asiat on oikeesti huonosti.
Tuolla, että jopa pahat asiat muuttuu hyväksi kun Jumalan voima niiden päälle laskeutuu, tarkoitan:
Jumala on niin voimakas ihmismielen uudistaja ja rikkoutuneen sydämmen sitoja, että vaiko elämässä olis tapahtunut mitä, niin Herra voi voimassaa niin suuri, että Hän tekee saatanan suunnitelmat ja työt turhiksi meidän elämässä kun Häneen turvaam.e ja nöyrrymme Hänen edessään.
Tuo laittamasi raamatun kohta on ehkä vähän huono, kun et edes ymmärrä mun pointtia.
Mä katselen näitä asioita aika optimistisesta näkökulmasta, kun olen saanut kokea Herran voiman omien asioitteni yllä.
En voi sanoa jälkikäteen kuin, että Kiitos Herralle kaikesta, siitäkin kun Hän on sallinut pahaa. Ja kun me eletään syntiinlangenneessa maailmassa, niin paha on osa meidän elämää. Herra kantaa ja nostaa meitä sen kaiken keskellä, mitä meidän elämä pitää sisällään.
On tosi ikävää, että silloin Eeva ja Aatami söi puusta. Parempi se ois ollut, jos ei ois syönyt. Mutta kun he kerta söivät, niin mekin yksinkertaisesti joudutaan elämään sen asian kanssa joka päivä.
Mä ajattelen niin, että maailmassa on niin paljon pahaa, että kannattaa joka päivä olla kiitollinen niistä valtavista siunauksista joita elämässä on.
Se mitä mulla oli ennen uskoontuloa oli ei mitään. Mitä mulla nyt on kun olen uskossa, mulla on kaikki mitä tarvitsen ja vielä moninkertaisesti, mä olen valtavan siunattu. Ja kaikki paha, sen ylle Jumala on laskenut voimansa, niistäkin asioista löytyy voitto, Jumalan voima on voittanut saatanan voiman. Saatana ei pystynytkään tuhoamaan mua tai elämääni.
Eli loppujen lopuksi, pahalla ei ole merkitystä, vain sillä on merkitystä että Jumala on voittanut pahan tarkoitukset mun elämäni kohdalla. Ja siellä, siinä valtaistuimella haluan aina pitää Jumalan, se on Hänen paikka mun elämässäni...