Saviruukkuihin kätketty valtakunta

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 27. Syys 2015 13:10

Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.

Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.
lonelyrider
 

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 27. Syys 2015 13:49

Ihana kirjoitus! Armoon sisältyvät myös teot. Vain Jumalan armo meidän vastaanottamana voi tuoda sydämelle todeksi sen, että Jumala tahtoo laupeutta enemmän kuin uhria.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 27. Syys 2015 14:22

Niin... ensin pitää ymmärtää olevansa rakastettu sen täydellisen rakkauden kautta... niin, että siitä tulee sisimmän elämää... ja siitä seuraa teot vapaudessa... näkisin, että se on elää tätä hetkeä vapaudesta käsin, ei pakosta.. ja se tuottaa itsessään mielenrauhasta käsin, niitä hyviä tekojakin.

Hyvä puu tuottaa hyvän hedelmän, se hedelmä kasvaa vähän kuin automaattisesti. Sinne missä se maaperä on ottanut vastaan ja kasvu annettu ja se on tapahtunut, siellä se puu tekee hedelmänsä.

Mutta ensin pitää ymmärtää se rakkauden suuruus itseä kohtaan, sieltä lähtee kasvu.
lonelyrider
 

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 27. Syys 2015 16:50

Olipas ihan nättiä tekstiä....
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja systeri » 27. Syys 2015 21:22

Aika jännä että olen ajatellu näitä samoja asioita useina päivinä. Saviastiaa jonka ei tarvitse olla mitään muuta kuin se tyhjä pieni astia,joka voi olla kuitenkin ylitsevuotava Jumalan armosta.

Ps 81:10Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.

Viimeks tänä aamuna ajattelin rikkinäistä saviastiaa ja taakseppäin katsomista, kuinka paljon se jarruttaa sitä paranemisen prosessia.Herran tahto on että katsotaan eteenpäin,silloin päästään eteenpäin.Hän antaa siihenkin voiman. Jostain syystä ajattelin samalla myös sitä että joku on saattanut epäonnistua jossain asiassa, jossa joku toinen on onnistunut ja tuntee nyt kateutta ja katkeruutta.Herra tahtoo vapauttaa tämmösistä asioista ja antaa voiman katsoa eteenpäin.Oli aikomus siitä tänne kirjoittaa mutta sain vieraita koko päiväksi.Nyt muistui mieleen kun luin nämä lonelyriderin ajatukset.Todella hienoja ajatuksia.

Jes 43


18 Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.
19 Katso, minä teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.
systeri
 

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 27. Syys 2015 22:34

Runosuoni alkoi virtaamaan ja sen sanoin voin ajatuksia kuvittaa.

"Ei suljettu häkki ole paikka ihmisen,
Hän lähellä on; tiedäthän sen.
Epätoivo voi joskus ihmisen nujertaa.
Hän toivo on ja kätensä sua kohti ojentaa."

Sydämestä sydämeen soi laulu, joka kertoo tarinaansa,
vuosisatojen kulusta, vapaudesta; maasta uudesta."


"Hänen rakkautensa jään ja roudan sulattaa.
Liekki hehkuttaa ja polttaa; kuonan poistaa.
Menneiden tilalla, saa Rakkaus loistaa.
Valona kauniina, sävelenä uutena."
lonelyrider
 

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 01. Loka 2015 17:00

lonelyrider kirjoitti:Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.

Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.


Hyvin oivallettu ja ihana kirjoitus :thumbup:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 01. Loka 2015 17:36

vaisuliini kirjoitti:
lonelyrider kirjoitti:Rikkinäinen ihminen, kantaa haavoja ja haavoittaa.
Ihminen voi kantaa sisimmässään kipua ja pettymystä ja peilaa itsensä kautta usein toinen toistansa.
Rikkinäisyys on kuin tulehtunut haava, joka haavoittaa myös muita.

Jumalan rakkaus... sisäinen eheytyminen ja parantuminen.
Jumalan luokse saa mennä omana itsenään, juuri sellaisena kuin on. Täydellinen rakkaus... ei syytä eikä soimaa, Hänen ovensa on aina auki lapsilleen... niin pahoin kompastelleille ja kärsineille, kuin haavoitetuille ja loukatuille... kaikille, jotka Häntä etsivät. Hänen rakkautensa ja anteeksiantonsa...antaa mielenrauhan ja parantaa. Kun tuhlaajapoika tai tuhlaajatyttö palajaa kotiinsa, Hän ei laita ovea kiinni, vaan Hänen ovensa on auki... Hän pukee lapsensa parhaimpiin ja katsoo lastansa rakastavasti.

Rakkaus, on ylitsevuotavaa.
Löytää sisäinen valtakunta, joka on kätkettynä saviastioihin.
Kaikki lähtee sieltä mikä on sisimmässä kätkettyä, kätketty on sisäinen valtakunta ihmisessä.

Täydellisessä rakkaudessa on anteeksianto, joka ei muistele ja katso menneisiin.

Hänen rakkautensa on ikiaikainen ja aina läsnäoleva, puhdas ja täydellinen.
Sydän, joka paranee anteeksiannon kautta, kykenee myös antamaan anteeksi lähimmäisille.


Hyvin oivallettu ja ihana kirjoitus :thumbup:


:)
lonelyrider
 

Re: Saviruukkuihin kätketty valtakunta

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 06. Marras 2016 10:06

Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 42 vierailijaa