Kunniaa Nimellesi!

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Kunniaa Nimellesi!

ViestiKirjoittaja Joel.A » 01. Syys 2015 15:50

hrmn2 kirjoitti:
Entä jos toisella aviopuolisoilla onkin petollinen ja eksytetty sydän? Jos hän ei tahdokaan, että asiat menevät kuntoon, hän tahtoo vaan pilata puolisonsa elämän, ja hän näkee mahdollisuuden siihen vetoamalla Raamattuun ja siihen että puolison täytyy "laittaa asiat kuntoon kotona" ennenkun voi palvella Herraa muualla? Jos silloin lähdetään myötäilemään tätä pimentynyttä puolisoa, niin silloinhan annetaan saatanalle vapaat kädet, ja se saa tuhota koko perheen ja Jumalan suunnitelmat heidän kauttaan.


Jos puolison motiivi on todella tuhota avioliitto sekä aiheuttaa suurta kipua toiselle niin silloin hänellä on hyvin eksynyt ja petollinen sydän, mutta sellainen puolison sydän ei ole eksynyt ja petollinen vaan pikemminkin ihan oikeassa jos hän ajatelee juuri näin "puolison täytyy "laittaa asiat kuntoon kotona" ennenkun voi palvella Herraa muualla".
Joel.A
 

Re: Kunniaa Nimellesi!

ViestiKirjoittaja PetriFB » 01. Syys 2015 16:08

hrmn2 kirjoitti:
Entä jos toisella aviopuolisoilla onkin petollinen ja eksytetty sydän? Jos hän ei tahdokaan, että asiat menevät kuntoon, hän tahtoo vaan pilata puolisonsa elämän, ja hän näkee mahdollisuuden siihen vetoamalla Raamattuun ja siihen että puolison täytyy "laittaa asiat kuntoon kotona" ennenkun voi palvella Herraa muualla? Jos silloin lähdetään myötäilemään tätä pimentynyttä puolisoa, niin silloinhan annetaan saatanalle vapaat kädet, ja se saa tuhota koko perheen ja Jumalan suunnitelmat heidän kauttaan.

Avioliiton hyvinvointiin tarvitaan kahden puolison tahto ja panostus. Jos toinen puoliso ei tahdo että avioliitto voi hyvin (ja sellaisia ihmisiä löytyy), niin avioliiton ei ole mahdollista voida hyvin. Eli avioliiton hyvinvointi ei ole aina kiinni pelkästään yhden puolison tahtotilasta tai yrityksistä. Mielestäni olennaisinta on nimenomaan tahtotila, eikä se miltä asiat konkreettisesti näyttää. Mutta helpompaahan se on katsoa paperilta ja tuomita sen mukaan, kuin että näkisi vaivaa ja on ihmisiä lähellä.


Kuvaamassasi tapauksessa petollinen ja eksytetty (jos hän on sitä oikeasti) on kuitenkin oikeassa siinä, että ensin on oltava asiat kunnossa kotona, ennen kuin voi palvella Herraa muualla. Jos asiat eivät ole kotona kunnossa, niin sen "palavan" on tehtävä oma osuus kotona, että asiat olisivat kotona kunnossa ja se usein riittää ja auttaa sitä toista muuttumaan. Jos palava ei suostu palvelemaan kotona ja laittamaan asioita kuntoon kotona, vaan tuskastuu syyttäen puolisoaan, kuten usein (ei aina) käy, niin silloin "palava" antaa saatanalla vapaat kädet tuhota perhe ja Jumalan suunnitelmat heidän kauttaan.

Jos on todella palava, niin silloin kyllä tulee tehdä kaikkensa, ettei tule avioeroa, koska avioero on sama kuin perheen tuhoutuminen, sillä Jumalan tahto ja aikomus on pitää perheet koossa, jotka on solmittu Hänen edessään.

Ymmärrän sen, että jos kaikki on tehty Jumalan tahdossa eikä mikään auta, niin silloinkin palavan uskovan vastuulla on ettei hän ole ottamassa, eikä halua avioeroa. Jos se toinen, joka on oikeasti penseä ottaa avioeron, niin sille emme voi mitään. Palavalla ja Jumalan tahdossa vaeltavalla on aina suuri vastuu siinä, että pyrkii kaikissa tilanteissa tekemään Jumalan tahdon ja se on varmaa ettei Jumala halua, että uskossaan palava uskova ei ottaisi avioeroa puolisostaan, eikä aiheuttaisi avioeron mukana tuomia traumoja omille lapsilleen.

Jos palavat uskovat toimisivat Jumalan tahdon mukaisesti, niin uskovien keskuudessa olisi paljon vähemmän avioeroja. Se on totta, että avioliiton hyvinvointiin tarvitaan molempien puolisoiden tahto ja panostus. Sekin on totta ja Raamatullinen totuus, että jolle on paljon annettu, niin siltä paljon vaaditaan ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. Sekin on totta, että Raamattu opettaa työntekoa uskossa, vaivannäköä rakkaudessa ja kärsivällisyyttä toivossa Herraan Jeesukseen sekä kaikkiin asioihin.

En syyllistä ketään, mutta monissa (ei kaikissa) tapauksissa avioliiton ongelmissa ei ole etsitty ratkaisua vaivannäkemisen kautta rakkaudessa, vaan vaaditaan itsekkäästi omia etuja sekä asioita, eikä oteta toista huomioon. Penseän voi voittaa takaisin Jeesuksen tahtoon vain vaivannäkemisen ja rakkauden kautta. Olemme usein innokkaita Herran työssä, mutta vaivannäkeminen rakkaudessa ei meitä kuitenkaan kiinnosta, vaikka usein se on ratkaisu Hengen hedelmän sekä Jumalan tahdon mukaisten asioiden toteutumiselle.

Olen itse tehnyt aikoinani useita vuosia hengellistä työtä Venäjällä ollen jonkin verran poissa kotoa. Tuon nyt sellaisen näkökulman asiaan, jota me miehet emme aina ymmärrä. Raamattu opettaa myös naisille, että oma koti tulisi hoitaa hyvin. Jos miehellä on kutsu Jumalan valtakunnan työhön, jossa joudutaan olemaan paljon poissa kotoa, niin aina ei ole mahdollista se, että vaimo ja lapset ovat mukana pyhillä matkoilla ja se olisikin hieno jos he voisivat olla, mutta usein se ei ole mahdollista, kun lapset ovat koulussa jne. Kotikoulu olisi todella hyvä ratkaisu myös tällaisessa tilanteessa, sillä se mahdollistaisi perheen mukanaolon pyhillä matkoilla.

Silloin kun mies on hengellisen työn takia poissa kotoa jonkin verran tai paljonkin, niin sen tulisi olla yhteinen päätös. Kun seurustelin silloisen tulevan vaimoni kanssa ja toimme esille näkymme ja kutsumme, niin vaimoni koki alussa eri kutsua kanssani, mutta sanoi sitten, että haluaa kanssani naimisiin, koska kokee sen Jumalan tahdoksi ja hylkäsi oman kutsunsa (lähetystyö ulkomailla) sanoen, että ehkä se oli vain oma ajatus ei Herrasta. Minulla oli vahva näkemys siitä miten palvelisin Jumalaa ja kerroin sen tulevalle vaimolleni ja hän hyväksi sen ja tuli asian taakse ja niin asiasta on tullut yhteinen näkymme.

Käytännössä asiat ovat menneet niin, että minä olen etupäässä mennyt ja käynyt Venäjällä jne. mutta vaimokin sekä lapsetkin pienenä olivat joskus mukana. Vaimoni on keskittynyt kodin hoitamiseen sekä lapsiin varsinkin silloin kun he olivat pieniä. Nykyään myös vaimoni työ estää häntä, niin ettei hän pääse aina mukaani, kun käyn erilaisissa yhteyksissä puhumassa Jumalan sanaa jne. Hän tulee mukaani silloin tällöin. Vaimon kodin ja lasten hoitaminen on tärkeä palvelustehtävä Jumalalta, jota ei tule väheksyä, sillä se tarkoittaa sitä, että koti ja lapset ovat hänelle tärkeitä, eikä se tarkoita aina sitä, että vaimo olisi penseä tai eksyksissä, vaan sitä että hän haluaa hoitaa oman tehtävänsä hyvin koskien kotia ja lapsia.

Silloin kun mies (joka tekee hengellistä työtä ollen poissa kotoa jonkin verran) on kotona, niin hänen tulisi antaa aikaansa vaimolle ja lapsilleen, mutta jos hän ei sitä tee, niin on selvää, että hän voi huomauttaa kuinka mies kyllä palvelee maailmalla, mutta ei kotonaan. Raamatun opetuksen mukaan mies on perheen johtaja ja Raamatullinen johtajuus on kaikkien palvelemista myös vaimon ja lasten palvelemista kotioloissa. Miehellä on tässä suhteessa suurempi vastuu kuin vaimolla, mutta toki vaimonkin tulee kunnioittaa ja rakastaa miestään. Tätä me miehet emme aina halua ymmärtää, eikä se tarkoita sitä etteikö Jumala vaikuttaisi vaimossa Jumalan tahdon mukaista uskoa, koska sitä Hän tekee, eikä vaimokaan pysty välttelemään omaa vastuutaan Herran edessä.

Uskon elämä on kasvuprosessia, emmekä osaa aina toimia oikein kaikissa tilanteissa, siksi seurakunta, eli uskovien yhteys on tärkeää, koska sen kautta saamme oppia Jumalan tahtoa erilaisissa tilanteissa. Toki Pyhä Henkikin opettaa Raamatun kautta, mutta Jumala on säätänyt myös seurakunnan yhteyden paikaksi, jonka kautta Jumala auttaa ja opettaa meitä.

Eräs ikävä asia on syytä tuoda esille, joka ei tarkoita, että kaikki uskovat toimivat näin, mutta liian monet toimivat. Raamatun opetuksen mukaan nainen on heikompi (herkempi) astia kuin mies. Poikkeuksia toki löytyy mutta Raamattu opettaa kuitenkin naisen olevan heikompi astia, joka ei tarkoita huonompaa, vaan herkempää, hauraampaa, helpommin rikkoutuvaa astiaa. Liian moni uskova mies alistaa vaimoaan väärän opetuksen kautta, opettaen miehen olevan naisen pää, jota naisen tulee palvella kaikessa, vaikka miehen johtajana tulisi olla kaikkien palvelija myös vaimonsa. Kun tämä väärä alistussuhde on syntynyt, niin se johtaa hyvin usein sellaiseen käyttäytymiseen missä vaimoa kohdellaan huonosti ja vaimon tulee taipua kaikessa miehensä tahtoon ja ellei niin tapahdu, niin mies sanoo vaimon olevan penseä, petollinen ja eksytetty. Nainen joka on rikkinäinen ja haavoitettu hyvin usein aluksi alistuu osaansa alistettuna ja hän jopa hyvin usein uskoo olevansa huono jos mies sanoo niin. Tällaista väärinkäytöstä tapahtuu liian paljon uskovien kodeissa. Ihmisluonto on paha, sillä se sortaa aina pienempää, heikompaa jne. Vaimoaan alistava mies toimii juuri samalla kuin sellainen, joka alistaa ja sortaa heikompaansa. Kautta historian miehet ovat alistaneet naisia ja vaimojaan (ei kaikki tietenkään, mutta liian monet), eivätkä ole rakastaneet ja palvelleet ja kohdelleet vaimojaan kuin heikompaa astiaa. Jos otat lujatekoisen astian käteesi, niin sitä voi pidellä voimakkaasti kädessä, mutta jos otat käteesi heikon ja hauraan astian, niin sitä tulee käsitellä erittäin hellävaraisesti.

En puhu korkealta ja kovaa näissä asioissa, vaan olen monesti erehtynyt ja toiminut väärin koskien vaimoani, mutta onneksi on olemassa parannus ja Jumalan armo ja rakkaus. Itseensä meneminen on tärkeää, kokemuksesta tiedän että se tekee kipeää, mutta Pyhän Hengen kipua tuottava työ ei riko ja tuhoa sydäntämme niin kuin synti ja vääryys tekee, vaan korjaa ja parantaa ihmisen sydäntä ja kun saat kokea eheytymistä Jumalan hoidossa, niin se synnyttää sydämessäsi iloa ja riemua Pyhässä Hengessä.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 29 vierailijaa

cron