Mitä mieltä Patrickista?

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja MrKerimäki » 07. Touko 2017 09:19

Niin sellaista mahdollisuutta ei voi olla ,että homo olisi Jumalan lähettämä sillä eihän Jumala valehtele vaan saatana.

Aika näyttää tässäkin tapauksessa mitä päätöksiä on tehty ja onko sitä nöyryyttä ,jota täytyy jokaisella olla jos krisittynä vaeltaa.

Vaan se vanhemmisto edelleen...siitä kannattaisi ääntä pitää sillä jatkumo on jo melkoinen näiden suurhenkilöiden toimesta suomessa..nokia missio ..jalovaara ..nyt tiainen .....mitä seuraavaksi .Jos vanhemmisto olisi vahva niin tällaiset jutut voisi olla hallittavissa jollain tavalla ainakin ja pitäisi koko suomen kristikansaa hereillä varoituksineen yli läänirajojen .
MrKerimäki
 
Viestit: 446
Liittynyt: 23. Maalis 2017 12:49

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Jukka » 07. Touko 2017 19:27

MrKerimäki kirjoitti:Niin sellaista mahdollisuutta ei voi olla ,että homo olisi Jumalan lähettämä sillä eihän Jumala valehtele vaan saatana.


Miksi se on niin vaikeaa hyväksyä ja ymmärtää, että tämä ihmiskuntaa kohtaava eksytys on Jumalan lähettämä? Siinä kaikki valhe ja vääryys on mahdollista. Raamattu opettaa, että viimeinen eksytys tulee Jumalalta sen jälkeen, kun ihmiskunta on hylännyt Hänen Poikansa ja totuuden evankeliumin. Tämä eksytys on käsitykseni mukaan ensimmäinen vitsauksista ja sen lähettää Jeesus Kristus liikkeelle valtaistuimelta (Ilm. 6:1). Vitsaus on kauhea petos (Ilm. 6:2). Tästä samasta petoksesta Paavali kirjoitti 2.Tessalonikalaiskirjeen 2 luvussa. Meidän käännöksemme sanoo, että "Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen". Tuo väkevä eksytys on alkutekstissä ενεργειαν πλανης (äännetään energeian planees). Uusi käännös sanoo "rajun eksytyksen", mutta se ei ilmaise asiaa oikein. Tuo energeian ei ole adjektiivi vaan substantiivi kuten on planees´kin. Jumala lähettää siis näkyvää, toimivaa voimaa, energiaa joka eksyttää ja personoituu. Se tekee tunnustekoja ja ihmeitä ja houkuttelee kaikilla vääryyden viettelyksillä (2.Tess. 2:9-10) ja se on Jumalan lähettämä. Monet julistajat ovat ottaneet tämän voiman energeian vastaan luullen toimivansa Jumalan Hengessä (vertaa Matt. 7:22-23). Tätä kukin voi tutkia lisää itse.

vielä MrKerimäki kirjoitti:Vaan se vanhemmisto edelleen...siitä kannattaisi ääntä pitää sillä jatkumo on jo melkoinen näiden suurhenkilöiden toimesta suomessa..nokia missio ..jalovaara ..nyt tiainen .....mitä seuraavaksi .Jos vanhemmisto olisi vahva niin tällaiset jutut voisi olla hallittavissa jollain tavalla ainakin ja pitäisi koko suomen kristikansaa hereillä varoituksineen yli läänirajojen .


Tässä olen samaa mieltä. Vanhimmilla on suuri vastuu seurakunnassa. Heitä varoitettiin susista, mutta he eivät ottaneet varoituksia kuuleviin korviinsa eivätkä sittenkään, kun muutamia "apostoleja ja kenraaleja" paljastui ole poistaneet heidän eksyttäväistä oppiaan levittäviä kirjojaan seurakuntiensa kirjapöydiltä.

Nyt kun Patrick on paljastunut niin on huomattava, että lausunnoissaan hän näyttää olevan sillä kannalla, ettei ole opettanut mitään väärää. Ehkä hän vilpittömästi uskoo yhä julistamansa sanan olleen Kristuksen evankeliumia, mutta se oli "toista evankeliumia" jossa puhui "toinen jeesus" ja joka tarjosi "toista henkeä". Tekipä Patrick Tiainen nyt ja tulevaisuudessa mitä tahansa niin tämä valhe-evankeliumi tulee jatkamaan voittokulkuaan. Sen valkoisen hevosen päällä oleva ratsastaja lähti maailmaa kiertämään "voittajana ja voittamaan".
Jukka
 

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja MrKerimäki » 07. Touko 2017 22:17

Minä ajattelen ,että se lopun Jumalan lähettämä eksytys ei vielä ole voimassa vaan on tuleva.Eksyttäjiä tosin on ja kaikki menee niinkuin raamatussa on kerrottu .Antikristus tulee ja merkit ovat jo ilmassa.

Tämä eksytys mikä nyt on siis on ja enteilee antikristusta ,joka pian ilmestyy näyttämölle .
MrKerimäki
 
Viestit: 446
Liittynyt: 23. Maalis 2017 12:49

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja onefortruth » 07. Touko 2017 23:35

MrKerimäki kirjoitti:Minä ajattelen ,että se lopun Jumalan lähettämä eksytys ei vielä ole voimassa vaan on tuleva.Eksyttäjiä tosin on ja kaikki menee niinkuin raamatussa on kerrottu .Antikristus tulee ja merkit ovat jo ilmassa.

Tämä eksytys mikä nyt on siis on ja enteilee antikristusta ,joka pian ilmestyy näyttämölle .


Näinhän mäkin oon kuullut mitkä juuret tällä uuskarismaattisella liikkeellä on, etenkin NAR-liikkeellä. Kaikki huomio kiinnitetään muuhun keskiöön kuin Jeesukseen ja ristille. Periaatteessa on vanhanaikaista uskoa vanhaan tapaan, puhua Jeesuksen verestä ja Golgatasta. Ei ne sellaisesta puhu.
Näin olen käsittänyt kaikista puheista että tämä eksytys joka tunkeutuu väkevällä tavalla seurakuntiin on osa ekumeniaa ja johdattaa lopulta katoliseen kirkkoon, joka on ekumenian aloittaja.
Mennään vähän sivuteille Patrickista tässä kyllä jo sitten. Mutta siinä se oli kaikessa lyhykäisyydessään. Tietysti se myös hajottaa seurakuntia, turmelee uskon vapahtajaan koska kokemukset ja ilmiöt ovat edellä aina.
En lähde sen enempää arvostelemaan häntä henkilökohtaisemmin mutta mitä ulkoa päin katselleena on päätellyt että milloinkohan Herra pysäyttää tämän toiminnan.
Epäraittiin ja epäraamatullisen Uuden opin joka ei kestä hetkeä pidempään.
Mä toivon ja rukoilen että nämä seurakuntalaiset myös heräilisivät totuuteen, mikä tyhjä kupla karismaattisuus voi ollakaan kun sitä itseään korotetaan.
Se on sama kuin keskityttäisiin auringon valon sijaan ihmettelemään sen säteitä ja lämpöä unohtaen itse valon, se kokemus on tärkeämpi siinäkin.
Ja kyllä, Patrick Tiainen on ollut osa tätä uuskarismaattisuutta, sen vahvistaa hänen monet puheet ja käyttäytyminen kokouksissa (kuten Pohjoiskalotin kokouksessa paineli juoksemaan ja piti ihmeääniä).
Kokkolalalset tuntevat hänet paremmin ja oon tosiaan kuullut joltakin juttua että "aika erikoinen tyyppi on todellakin".
No se on asia erikseen myöskin. Eiköhän niitä juttuja tule.

Luulen että nyt tämän homoseksuaalisen paljastuminen johti yhteen asiaan ja se puolestaan taas toiseen, ilmeisesti suhde paljastui jotenkin yllättävästi dramaattisten käänteiden perusteella.
Tämä jo herättää vähitellen keskustelua piireissä ja toivottavasti terveellä tavalla.
Poika on selvästi käynyt kovaa kamppailua asian kanssa pitkään asian muuttumatta mihinkään.
En tiedä kuinka hän on uskoon tullut, onko tosiaankin ollut asialla joku kotkapäinen hahmo vai mikä. Paha sanoa mitään tuntematta ihmistä sen paremmin hänen taustoja jne.
Kaikki oppivat tuntemaan hänet erittäin iloisena poikana tai nuorena miehenä.
Todella paljon tuli kerralla varmasti hänelle, niin suosiota kuin nuhtelua ja asiallista niinkuin asiatontakin palautetta/kritiikkiä.

Moni aprikoi, liekö hän tehnyt parannusta opetuksistaan. Sitä hän ei ole julki tuonut niinkään kuin hänen toista ongelmaansa josta ei ole päässyt mihinkään. Luulen että tällainen ihminen, joka ei ole sinut oman sukupuolisuutensa kanssa, ei tule opettaa eikä toimia pastorina. Tarkoitan nimenomaan ettei hän ole tosiaankaan siitä päässyt todellakaan selvyyteen.
Saati vielä se, että oman elämän asiat ovat sotkussa tai solmussa. Kertoohan Paavali tarkoin, millainen tulee seurakunnan opettajan olla. Yksityiselämänkin tulee siis olla kunnossa.
Viittaan näillä kohtiin 1. Tim.3:1-2 ja Tiit. 1:7-8.

"Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen.
Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan."

"Sillä seurakuunan kaitsijan on, niinkuin Jumalan huoneenhaltijan tulee, oltava nuhteeton, ei itserakas, ei pikavihainen, ei juomari, ei tappelija, ei häpeällisen voiton pyytäjä, vaan vieraanvarainen, hyvää rakastava, maltillinen, oikeamielinen, pyhä, itsensä hillitseväinen, hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet."
onefortruth
 
Viestit: 194
Liittynyt: 12. Joulu 2010 09:20

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Leea » 08. Touko 2017 01:36

http://kapeatie.blogspot.fi/2017/05/elaman-valipysakilla.html

"Olen käynyt tätä sisäistä kamppailua 16 vuotta. Koko sen 16 vuoden ajan olen joka päivä toivonut että voisin muuttua. Tullessani uskoon vuonna 2008 aloin rukoilla sitä. Sitäkin on jo jatkunut yhdeksän pitkää vuotta. Siihen on sisältynyt paljon sielunhoitokeskusteluja, tunnustamista, tutkimista ja lähes puolen vuoden mittainen terapiajakso tunne-elämän eheytymiseksi, jonka seurauksena toivoin sisäisen maailmani muuttuvan laajemmassa mittakaavassa. Kun mikään ei tuonut pysyvää muutosta, sain vain sen neuvon, että minun on joka päivä tehtävä tietoinen valinta tehdä se mikä on oikein, tuntui miltä vain.
  Raamatullisesta näkökulmasta se on tietenkin juuri niin – on osattava valita se mikä on oikein, tunteista riippumatta. Ei kuitenkaan sopisi unohtaa, että sellaisen käskyn antanutta Jumalaa kiinnostaa myös sielun hyvinvointi. Sen lisäksi että teemme valintoja sen perusteella mikä on oikein, tulisi myös antaa aikaa Isä Jumalan hoivalle, rakkaudelliselle hoidolle, etteivät tunteet ja teot, sisäinen ja ulkoinen maailma, ajautuisi yhä kauemmaksi toisistaan. Se johtaa ennen pitkää kestämättömään tilanteeseen."


Tässä uudessa blogikirjoituksessa tulee esille että Patrick olisi kamppaillut homouden kanssa jo pidempään. Herää myös kysymys onko hän edes ollut uudestisyntynyt. Mitään katumuksen merkkejä en edes huomaa kirjoituksessa. Lopussa kirjoittaa siitä kuinka seurakuntakulttuurin olisi muututtava. Itse käsitän rivien välistä että haluaa seurakuntien muuttuvan homomyönteisempään suuntaan.
Leea
 
Viestit: 187
Liittynyt: 13. Syys 2012 14:16

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Jukka » 08. Touko 2017 02:24

Leea kirjoitti:Tässä uudessa blogikirjoituksessa tulee esille että Patrick olisi kamppaillut homouden kanssa jo pidempään. Herää myös kysymys onko hän edes ollut uudestisyntynyt. Mitään katumuksen merkkejä en edes huomaa kirjoituksessa. Lopussa kirjoittaa siitä kuinka seurakuntakulttuurin olisi muututtava. Itse käsitän rivien välistä että haluaa seurakuntien muuttuvan homomyönteisempään suuntaan.


Ainakin hänen oma todistuksensa uskoon tulemisestaan rippikoululeirillä oli hyvin omituinen; ei synnintuntoa, ei kääntymistä, puhui vain isästä ja kasvojensa muuttumisesta veden kuvajaisessa kotkan pääksi, ei sanaakaan Jeesuksesta eikä syntien anteeksisaamisesta. Oudolta se todistus minusta kuulosti sekä myöhemmin kertomansa tapaus henkien ulosajamisesta jostain huoneesta (rippikoulun jälkeen).

Kopioin tuolta Patrikin blogista erään häntä "tukevan" kirjoituksen. Se kertokoon millaisessa ajassa elämme ja missä surkeassa tilassa on Jumalan Sanan kunnioitus.

"Sun ainoa ongelma on se, että olet saanut jostain päähäsi, että homous on sairaus, väärin tms.

Se on synnynnäinen ja periytyvä ominaisuus niin kuin pituus. Nykytiedon mukaan se näyttää periytyvän ensisijaisesti äidin puolelta -- jos mies on homo, suurella todennäköisyydellä vähintään yhdellä hänen enoistaan on homoseksuaalisia piirteitä.

Jumala ei tee virheitä -- ihmiset tekevät. Raamatun taustalla on ehkä Jumalan sana, mutta se sana muuttui kirjoitetuksi ihmisten käsien kautta. Olet varmasti itsekin huomannut, että joskus ihmisten kyky tulkita Jumalaa ei ole paras mahdollinen. Tulee väärinkäsityksiä ja virheitä.

Väitän, että Jumala ei tuomitse homoseksuaalisuutta -- miksi muuten hän olisi luonut tämän ominaisuuden ja esimerkiksi antanut sinun syntyä sen kanssa? Homoseksuaalisuuden mukana tulee usein muita ominaisuuksia, jotka voivat esimerkiksi auttaa sinua palvelemaan Häntä paremmin kuin jos olisit syntynyt heteroseksuaalisena.

Väitän, että ne, jotka tuomitsevat homoseksuaalisuuden eivät uskalla kuunnella mitä Jumala sanoo suoraan heille. Siksi he kuuntelevat muiden tulkintoja Jumalan sanasta -- ja siksi heidän on vaikeaa nähdä kuka tulkitsee Jumalan sanaa väärin.

Jumala ei tee virheitä. Sinä et ole virhe. Sinä olet hyvä, ehjä ja rakastettu -- täydellinen Jumalan luomus sellaisena kuin olet. Jumalan tahto ja ymmärrys on suurempi kuin meillä. Me emme voi tietää miksi Hänestä on tärkeää että sinä synnyit homoseksuaaliksi, mutta se ei tarkoita sitä että Jumala teki jotain väärin tai ei tiennyt mitä teki.

Jos oikeasti uskot Jumalaan ja kuulet Hänen äänen sisälläsi, olen varma että kuulet sen kuiskaavan sinulle tyyninä hetkinä: "Hyväksy ja rakasta itseäsi sellaisena kuin millaiseksi minä olen sinut luonut".

Et myöskään tarvitse armahdusta homoseksuaalisuudelle -- vain armahduksen sille, että uskoit hetkellisesti ihmisten ajatuksia, että homoseksuaalisuutesi on virhe tai väärin. Ei ole. Siunausta viikonloppuusi!"
Katri "Kutri" Manninen6. toukokuuta 2017 klo 7.50 (tekstissä korostukset ovat nimikerkin jukka1954)

Tuossa lainauksessa Katri Kutri lähtee liikkeelle siitä virheellisestä olettamuksesta, että Jumala loi synnin ja luonnonvastaisuuden. Synti ja monenlainen kirous tuli ihmissukuun, ei luomisen vaan väärän ja kielletyn suhteen kautta. Sitten hän kirjoittaa kuin New Agen oppikirjasta lainaten: "Jos oikeasti uskot Jumalaan ja kuulet Hänen äänen sisälläsi, olen varma että kuulet sen kuiskaavan sinulle tyyninä hetkinä: "Hyväksy ja rakasta itseäsi sellaisena kuin millaiseksi minä olen sinut luonut". Tuossa kirjoituksessa on askel kohti kristus-kipinää, jumaluutta sisälläsi, kunhan etsit.
Jukka
 

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Jukka » 08. Touko 2017 03:30

MrKerimäki kirjoitti:Minä ajattelen ,että se lopun Jumalan lähettämä eksytys ei vielä ole voimassa vaan on tuleva.Eksyttäjiä tosin on ja kaikki menee niinkuin raamatussa on kerrottu .Antikristus tulee ja merkit ovat jo ilmassa.

Tämä eksytys mikä nyt on siis on ja enteilee antikristusta ,joka pian ilmestyy näyttämölle .


Antikristuksen henki on ollut vaikuttamassa alusta lähtien ja se valmistaa Antikristukselle tietä. Itse olen vakuuttunut, että joka puolella näkemämme voimavaikutukset ovat se eksytys, joka on vienyt jo satoja miljoonia "toista jeesusta" seuraamaan. Se on jeesus, joka lupaa voimaansa uskovaisten sisälle, terveyttä, siunauksia ja menestystä ja kaikkea ajallista. Se ei puhu ristin ottamisesta, ei sovintoverestä, ei ahdistuksista, ei itsensä kieltämisestä. Olemmeko jo yhtä sokeita kuin laodikealaiset? He luulivat olevansa rikkaita, näkeviä ja häävaatteisiin pukeutuneita, mutta Jeesus sanoi: "...etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston!" He luulivat Jeesuksen olevan keskellään, mutta se oli se toinen jeesus ja Jeesus Kristus seisoi oven ulkopuolella (Ilm. 3:17, 20). Jesajan ennustus osuu kyllä aikaamme: "Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta" (Jes. 29:9). He hoipertelevat ja kaatuilevat "toisen jeesuksen" antamasta "toisesta hengestä" ja minä uskon, että siksi, koska seitsemän vitsauksen ensimmäinen sinetti on murrettu (siis Ilm. 6:1-2).

Tahdon tässä muistuttaa eräästä tärkeästä asiasta, joka liittyy Jumalan voiman (dynamis) ja valhevoiman (energeian) eroon. Kun tulimme uskoon, saimme Pyhän Hengen - tämä on jokaisen uudestisyntyneen kokemus. Siitä hetkestä lähtien Jumala on tahtonut, että Hänen Poikansa saa muotoa meissä. Jeesuksen tulee kasvaa ja meidän vähetä. Meidän tulee heikontua, että Hänestä tulee vahva . En muista yhtään kohtaa UT:ssa, jossa Pyhä Henki jotain tehdessään olisi tullut ja toiminut ihmisen sisältä käsin ulospäin. Alkutekstissä Jumalan Pyhän Hengen voima (dynamis) ei tule ihmiseen sisälle vaan ihmisen päälle. Näin se on käännetty alkutekstille uskollisesti sekä Bibliaamme että Jaakon käännökseen.

Ap.t 1:8
Textus Receptus:
" αλλα ληψεσθε δυναμιν επελθοντος του αγιου πνευματος εφ υμας και εσεσθε μοι μαρτυρες εν τε ιερουσαλημ και εν παση τη ιουδαια και σαμαρεια και εως εσχατου της γης"

King James:
" But ye shall receive power, after that the Holy Ghost is come upon you: and ye shall be witnesses unto me both in Jerusalem, and in all Judaea, and in Samaria, and unto the uttermost part of the earth"

Biblia 1776:
"Vaan teidän pitää saaman Pyhän Hengen voiman, joka on tuleva teidän päällenne, ja teidän pitää minun todistajani oleman, sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa, ja sitte maailman ääreen"

Jumala ei jaa kunniaansa eikä valtansa voimaa ihmisen kanssa, vaikka se meistä olisi vallan hienoa. Niin se lihamme haluaisi, kunnes risti on saanut tehdä työnsä. Mutta sinne on pitkä matka ainakin minulla, että en kerskaisi mistään muusta kuin Jeesuksen Kristuksen rististä ja rakastaisin Häntä aina kaikkenani, jakamattomasti.

(Jotain pitäisi vielä tästä kirjoittaa, mutta väsymys alkaa voittamaan. Koetelkaa ja arvioikaa kirjoitukseni. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!)
Jukka
 

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja MrKerimäki » 08. Touko 2017 08:49

No minä taas ajattelen ,että nyt on se viimeinen jakso ,jolloin saatana juoksee ympäri maata ja eksyttää ihmisiä .Kaikki asiat viimeisen sadan vuoden aikana tieteen /psygologian7tekniikan yms yms ja henkivaltojen avulla sekä yksi tärkeimmistä eli varallisuus eli raha on pelannut sitä saatanan arvomaailmaa .Homous on tämä viimeinen selvä airue sanansaattaja joka tuo asian ihan selväksi .Homouden hyväksyminen kirkoissa on kanssa sellainen niitti ,että ei mitään epäilystä saatanan henkivaltojen toiminnasta .
Maailma on myös jo vastaanottanut paholaisen eli mennään sitä loppuvaihetta jolloin se ,joka vaikuttaa eli antikristus ilmestyy näyttämölle .Siihen ei varmaan mene enää pitkää aikaa .Silloin valheen ja eksytyksen voima on suurimmillaan.
Voi sanoa ,että ihmiskunta ottaa vastaan tuon antikristuksen ja tuon porukan päälle ,joilla ei ole mieltymystä /rakkautta Totuuteen niin heidän ylleen Jumala lähettää eksytyksen .Se on kuin "lopullinen tilitys" tuon porukan kanssa ,jota ei ole kiinnostanut Jumalan suuren lahjan vastaanottaminen eli Jeesuksen Kristuksen pelastajan vaan he ovat niitä ,joilla ei ole minkäänlaista yhteyttä Jumalaan vaikka joukossa onkin "kristittyjä hyvin suurella todennäköisyydellä.
Noina päivinä tapahtunee muitakin suuria asioita .

Mutta tämä vaihe ,joka nyt on homouden perverssiyksineen on saatanasta täysin .Homous on se saatanan pilkka Jumalaa vastaan mies/nainen astelmaa vastaan ja Jumalan kuvan eli ihmisen häpäisyä ,jota sarvipää on tehnyt alusta asti ,mutta nyt se huipentuu ,tässä lopunajan villityksessä .

Uskon myös ,että kun Jumalan lähettää oman eksytyksen sen voima ja tarkoitus on erilainen kuin vastustaja sarvipään .
MrKerimäki
 
Viestit: 446
Liittynyt: 23. Maalis 2017 12:49

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Peace In Rest » 08. Touko 2017 10:06

Leea kirjoitti:Tässä uudessa blogikirjoituksessa tulee esille että Patrick olisi kamppaillut homouden kanssa jo pidempään. Herää myös kysymys onko hän edes ollut uudestisyntynyt.


Tietämättä sen enempää Patrickin henk.koht asioista (olen vain lukenut samat melko niukat ja tulkinnanvaraa jättävät some-tiedotteet kuin suurin osa meistä), yleisesti ottaen ajattelen että jonkin vanhaan elämään kuuluneen syntitottumuksen kanssa kamppaileminen ei sinällään vielä tarkoita, etteikö olisi uudestisyntynyt. Oikeasta motiivista kamppaileminen voi päinvastoin olla juurikin merkki uudestisyntymisestä, sillä uudestisyntymättömät eivät usein kamppaile syntiä vastaan vaan elävät sen kanssa täydessä rauhassa.

Leea kirjoitti:Lopussa kirjoittaa siitä kuinka seurakuntakulttuurin olisi muututtava. Itse käsitän rivien välistä että haluaa seurakuntien muuttuvan homomyönteisempään suuntaan.


Edelleen en tiedä sen tarkemmin mitä hän tarkoittaa, tulevaisuudessa ollaan kenties viisaampia kun hän avaa tarkemmin mitä tarkoittaa. Hän saattaa tarkoittaa tuota, mutta hän saattaa myös tarkoittaa (ja toivottavasti tarkoittaakin) että kulttuurin tulisi olla sellainen jossa:

- hengellisen työn tekijät ja vastuunkantajat voisivat olla avoimempia syntitottumusten kanssa kamppailemisesta.
- ketään ei koroitettaisi eikä kukaan antaisi itseään koroitettavan jalustalle.
- etsitään viisautta ja aitoutta, eikä vain tapahtumia ja eteenpäin menemistä.
- yms yms yms ongelmakohtien ymmärtämistä joita hänen toimintansa on ollut täynnä

Tuolla avoimuudella tarkoitan, että jos täytyy pitää yllä ulkonaista imagoa joka on ristiriidassa sisäisten kokemusten kautta, voi helposti ajautua elämään kuluttavaa ja raskasta kaksoiselämää. En tarkoita, että pitäisi antaa valta sisäisille kokemuksille jotka ovat ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa. Päinvastoin, sillä valo heikentää synnin valtaa, pimeys vahvistaa sitä.

Ajatellaanpa, mitä olisi voinut tapahtua jos esimerkiksi Patrick olisi avoimesti kertonut näistä kamppailuistaan vaikkapa 3-4 vuotta sitten. Jotkut olisivat ehkä pettyneet ja etsineet jonkun uuden sankarin jota seurata, sillä eihän sellaista voi seurata joka on täysin samanlainen ja kamppailee samanlaisten tai vielä pahempien kiusausten kanssa kuin me muutkin.

Toinen osa olisi voinut kokea sen vapauttavana, ja joillekin se olisi ehkä voinut avata silmiä ja herättää ymmärtämään, ettei ihmisiä tule seurata ja koroittaa. Mutta kaikista vapauttavinta ja terveyttävintä se olisi varmasti ollut Patrickille itselleen. Voin vain kuvitella, kuinka raskasta ja ristiriitaista hänen elämänsä on ollut.

Meille voi helposti tulla sellainen ajatus, että oman heikkouden ja tavallisuuden tunnustaminen murentaisi hengellistä auktoriteettiamme ja uskottavuuttamme. Näen tämän suurena ongelmana siinä seurakuntakulttuurissa, joka tuottaa tällaista hedelmää jota nyt joudumme tutkimaan. Ei ymmärretä, että Kristus ja Jumalan voima voi todella ilmetä vain oman syntisyytensä ja heikkoutensa tunnustavan sielun kautta.

Tietämäni ja tuntemani kaikista voimakkaimmin Jumalan käytössä olevat sananpalvelijat ovat itsessään todella nöyriä ja avoimia omille kamppailuilleen ja virheilleen. Se ei minun silmissäni murenna heidän uskottavuuttaan pätkääkään, sillä eihän voiman ole tarkoituskaan tulla heistä itsestään, vaan Jumalasta heidän kauttaan.

Siksi olen uskonelämäni aikana tullut huolestuneeksi sellaisten suhteen, jotka aina esiintyvät vahvoina ja virheettöminä. Ja mitä korkeammalla he ovat ja mitä vauhdikkaammin heillä menee, sen huolestuneempi heistä olen. Yleensä lähes poikkeuksetta he putoavat ja pysähtyvät ennemmin tai myöhemmin, ja törmäyksellä voi olla rajut seuraukset.

Koen vielä sanoa, että en myöskään tarkoita että meidän tulisi velloa omassa huonoudessamme. Itsesääli ja maassa oleminen ei ole Jumalan tahto. Synnin kirkastuminen on vasta prosessin ensimmäinen vaihe. Sen jälkeen seuraa risti, hautaus, ja ylösnousemus. Koko prosessin kuljettuamme me tiedostamme olevamme itsessämme täydellisen syntisiä, mutta se ei enää ole olemustamme hallitseva todellisuus. Uusi luomus on tullut tilalle.

Ja kun vaellamme tässä valkeudessa joka päivä, tiedostamme oman lihamme heikkouden mutta turvaamme sen sijaan ristin ja ylösnousemuksen sanomaan, saamme kokea kuinka Jumalan voima tulee oman heikkoutemme sijaan ja kuljettaa meitä Hänen edeltävalmistamissa teoissaan.
Peace In Rest
 
Viestit: 468
Liittynyt: 09. Loka 2016 21:47

Re: Mitä mieltä Patrickista?

ViestiKirjoittaja Leea » 08. Touko 2017 11:47

Itse näen tuossa Patrickin kirjoituksessa sellaisen asenteen että pitää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, mitään muutosta ei tarvikaan lopulta tulla. Nykyään on paljon nähtävissä tällaista ajattelua että hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, Jumalakin rakastaa sinua vaikka eläisit elämäsi miten haluat. Jeesuksen eteen tullaan kyllä kurjina syntisinä, mutta on tosiasia että uudestisyntyminen muuttaa ihmisen radikaalisti. Olemme uusia luomuksia Kristuksessa ja Jeesus antaa voimaa taistella kiusauksia vastaan. Homous ei ole mikään sellainen synti, josta Jumala ei voisi vapauttaa. Uskonelämässä on myös jokaisella omat kamppailunsa, mutta ei se tarkoita että elämme kaksoiselämää ja valheessa. Heikkous ei ole mikään syy sille että uskovana saamme hyväksyä oman syntielämämme. Mielestäni on ainakin selvää että nuo eksyttävät opit henkivaltoineen ovat johtaneet Patrickin lopulta tähän pisteeseen.

Jumalan nimen mainitseminen ja se että eletään kuitenkin selkeästi Jumalan sanan vastaisesti on itselle sellainen asia, joka nostaa karvat pystyyn, ehkä tietyistä syistä tällainen koskettaa... :(. Mielestäni uskovat ovat joskus hieman naiiveja, uskotaan ehkä liiankin helposti jos jossain vain mainitaan Jeesuksen nimeä. Nykyään eksytykset ovat niin voimakkaita ettei niitä heti välttämättä edes tunnista. Ollaan tarkkana omassa vaelluksessa, koetellaan asioita ja varoitetaan ihmisiä. Uskon kuitenkin että eksyneetkin voi saada kaiken anteeksi, mutta se tarkoittaa sitä että tullaan nöyränä parannuksen paikalle Jeesuksen eteen. Tärkeää olisi että omista synneistä ei myöskään syytetä muita, niin kuin joku tuolla aiemmin mainitsikin että tällöin tilanne jää tavallaan edelleen päälle ja muutosta ei ole tapahtunut.

"Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee". 2. Tim. 2:19
Leea
 
Viestit: 187
Liittynyt: 13. Syys 2012 14:16

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 39 vierailijaa

cron