Kirjoittaja Puolesta » 06. Huhti 2011 10:44
Tässä Pentti Heiskan tutkimusta asiasta.
1) Jeesuksen opetuksen mukaan ensimmäinen kaikista käskyistä (opetuksista) on tämä: "Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa" (Mk 12:29). Tämä oli tietysti myös profeettain todistus Vanhassa Liitossa (5Ms 6:4) ja apostolien todistus Uudessa Liitossa: "..niin tiedämme, ettei .. ole muuta Jumalaa kuin yksi ... niin on meillä kuitenkin ainoastaan YKSI JUMALA, ISÄ, josta kaikki on.. (lKr 8:4-6). "Välimies taas ei ole yhtä varten, mutta Jumala on yksi..." (Gal 3:20); "sillä yksi on Jumala, yksi myös Välimies Jumalan ja ihmisten välillä.." (lTm 2:5).
2) Tämän yhden Jumalan varsinainen nimi on JHWH ("Herra" =5766 x VT:ssa): "…Ja Jumala (Elohim) puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: "Minä olen Herra.. Minä olen ilmestynyt Aabrahamille, lisakille ja Jaakobille "Jumalana Kaikkivaltiaana" (EI Shaddai), mutta nimelläni Herra (JHWH), en ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi" (2Ms 6:2,3).
3) Tämä "yksi Jumala (Elohim) ja yksi Herra (JHWH), on myös "meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä.." (IPt l: 3; 2Kr 11:3 1); Jeesus on myös "tehnyt meidät kuningaskunnaksi ja papeiksi Jumalalleen ja Isälleen.." (Ilm 1:6); ja vielä: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?" (Mt 27:46).
4) Tämä yksi Jumala on sillä tavalla "suuri, että emme Häntä käsitä.." (Job 36:26); voimme tietää ja ymmärtää Hänestä vain sen, minkä Hän on ilmoittanut itsestään(5Ms 29:29; Rm l: 19). Meidän omaan kykyymme esiintuoda jotakin, on edelleen voimassa: "..pimeydessämme emme voi tuoda esiin mitään' (Job 37:19). Siksi meidän tulee pidättäytyä rakentelemasta Hänestä oppeja, jotka eivät ole Hänen ilmoitustaan, vaan meidän johtopäätöksiämme. Meidän tulee määritellä Häntä vain Kirjoitusten sanoilla ja käsitteillä. "Taivas on Minun valtaistuimeni ja maa "minun jalkojeni astinlauta; minkäkaltaisen huoneen te Minulle rakentaisitte, sanoo Herra...? (Apt 7:49; Jes 66: l). "..Hänessä me elämme, liikumme ja olemme" (Apt 17:24-28). Mikä on ilmoitettu, se on meitä varten..." (5Ms 29:29).
5) Tämä yksi Jumala on myös kieltänyt meitä tekemästä minkäänlaista jumalankuvaa, siis ts. antamasta palvonnan kohteelle minkäänlaista "muotoa" (2Ms 20:4); tällä Hän myös kieltää muut palvonnan kohteet. Jeesuksen opetuksen mukaan olemukseltaan tämä yksi Jumala on Henki, ja Häntä tulee rukoilla "Hengessä ja totuudessa" (Jh 4:24).
6) Tämä yksi Jumala ja Isä on yksin Kaikkivaltias, sillä tavalla, että vain Hänen yläpuolellaan ei ole ketään, ja yksin Hänen alapuolellaan on kaikki (1Kr 15:27,28; 1Ms 17:l). Käsite "Kaikkivaltias" (h. EI Shaddai; kr. Pantoratoor) on ilmestyskirjassa kaikkiaan 9 x; Ilm 21:22 erottaa jälleen selvästi sen, joka yksin on Kaikkivaltias. Isä on suurempi kuin Poika (Jh 14:28); Isä on suurempi kaikkia (Jh 10:29); ja: Isä on "ylhäisin kirkkaus"(2 Pt l:17).
7) Tämä yksi Jumala on myös se, joka yksin etsii kunniaa -ja myös ottaa sen (Jh 8:50; Jd 24,25; Jes 42:8; 48:1 1); Jumalan Poika kyllä saa myös kunnian Isältään, "josta te sanotte: Hän on meidän Jumalamme" (2 Pt l:17; Jh 8:54).
8) Tämä yksi Jumala on Jeesuksen todistuksessa myös yksin hyvä: "..Miksi sanot Minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin (Mk 10: 18).
9) Tällä yhdellä Jumalalla on yksi, ainokainen (monogenees = "ainosyntyinen") Poika, ( Jh l: 14), joka on Jumala, koska Hän on Jumalan Poika (Jh 3:16; Rm 9:5): Jumalan Poika on Jumala; (ihmisen poika on ihminen, jne.). Neitsyt tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä: ".. mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä" (Mt 1:20) .. "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sen tähden myös se Pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi (Lk 1:35).
10) Nimet, joilla tätä ainoaa Poikaa mainitaan, ilmaisevat Hänen Jumaluuttaan: ".. sinun on annettava Hänelle nimi Jeesus (Jeshua = JHWH on pelastus, t. -pelastaa), sillä Hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä" (Mt l:21); "neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme (Mt 1:23; Jes 7:14). Isä Jumala myös antoi oman nimensä Pojalle: "Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka Sinä olet Minulle antanut" (Jh 17: 11,12). Tämä Poika on myös Väkevä Jumala, iankaikkinen Isä ja Rauhanruhtinas (Jes 9:5). Hänen nimensä on myös: "Herra (JHWH) on meidän vanhurskautemme" (Jer 23:5,6).
ja edelleen, tämä Poika on Jumalan Sana ja Jumala, joka oli alussa Jumalan tykönä (Jh l:1; Ilm 19:13). Tämä oli luvattu jo Mooseksen kautta: "..profeetan minä olen herättävä.. Minun Sanojani, joita Hän Minun nimessäni puhuu".. (5Ms 18: 15-19; Apt 3:22,23; Jh 5:43; mahd. yht. myös 2Ms 23:20,21 - 1Kr 10:4 ); ja vielä: Jumalan nimi ja sen arvovalta ilmenivät selvästikin useita kertoja, Jeesuksen sanoissa "MINÄ OLEN" (Jh 8:58; 13:19; 18:5-8; 2Ms 3:14).
11) Tämä Poika oli olemassa "alusta" asti (Jh l: 1,2), ennen kaikkea luomakuntaa (Kol l: 14,15; Snl 8:22-36). Tämä Poika oli myös jo Vanhan Liiton pyhien Herra (niin kuin Hän on meidänkin Herra): Jeesus todistaa Daavidin puhuneen Hengessä Hänestä, Messiaasta, kun Daavid sanoo, Herra (JHWH) sanoi minun Herralleni (Adonaj): "Istu Minun oikealle puolelleni, kunnes Minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle" (Mt22:42-45; Ps110:l) Apostoli Paavali todistaa VL:n Israelin kohdalla: "…he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se Kallio oli Kristus (lKr 10:4).
12) Isän ja Pojan suhdetta Kirjoitukset kuvaavat muutenkin kuin Isänä ja Poikana -Poikana ja Isänä. Poika on Jumalan kuva: "Ja Hän on näkymättömän Jumalan kuva.." (Kol l:15; 2Kr 4:4; Hb l:1-3); Isä ja Poika ovat täydellisesti yhtä niin, että "Minä olen Isässä", ja että "Isä on Minussa".. (Jh 14:8-13; 17:21-26). Jeesus sanoi myös, että Isä asuu Hänessä (Jhl4: 10); ja Kol 2:9 on Kirjoitettu Jeesuksesta: ".. Hänessä asuu Jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti".
Kirjoitettu on myös: ".. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa".. (2Kr 5:19). Tässä lunastus- ja sovitusteossa yhden Herran ja Jumalan oleminen yhtä Pojan kanssa ja Pojassa, on Kirjoituksissa tavalla, jossa meidän järkemme rajallisuus tulee hyvin esiin. Kun yksi Jumala ja Herra (JHWH) puhuu tästä Kirjoituksissa, sanoo Hän, että "..he katsovat Minuun (JHWH), jonka he ovat lävistäneet" (Sak 12: 1-10). Usko sanoo tässä kohden: "HALLELUJA, YLISTYS JUMALALLE!" - Langennut järki kyselee: "Oliko taivas tyhjä, kun JHWH oli ristillä?" Jos JHWH oli ristillä, mihin ja kenelle ristillä oleva Poika saattoi osoittaa huutonsa: "Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?", jne. Mutta Raamatun ilmoitus vain on, että Jumala oli Kristuksessa niin, että Herra (JHWH) sanoo heidän lävistäneen Hänet -Ja sitten tietysti kuitenkin: Poika oli se, joka ristillä huusi: "Isä, Sinun käsiisi Minä annan Henkeni" (Lk 23:46).
13) Isällä ja Pojalla on molemmilla "elämä itsessään"; Poika on saanut tämän elämän Isältä (Jh 5:26).
14) Me uskomme tähän yhteen Jumalaan meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta (lPt 1:2 l).
15) Pojan tehtävä oli kirkastaa Isä, ja saattaa meidät Hänen tuntemiseensa, joka yksin on totinen Jumala (Jh 17:3); Pyhän Hengen tehtävä on kirkastaa Poika (Jh 16:13,14). Me tarvitsemme sekä Isän, että Pojan tuntemisen omistaaksemme iankaikkisen elämän Jumalan lapsina (Jh 17:3). Pyhän Hengen tehtäviin kuuluu myös näyttää todeksi synti, vanhurskaus ja tuomio (Jh 16:7-1 1); ja Pyhän Hengen tehtävä on todistaa meille sisimmässämme Jumalan lapseudesta, (Rm 8:14-16).
16) Pyhä Henki ei ole Kirjoituksissa koskaan palvonnan kohde, mutta asioita tapahtuu ja tehdään Pyhässä Hengessä: julistetaan (lPt l: 12); kastetaan (IKr 12:13); rukoillaan (Jh 4:24); vaelletaan (Gal 5:16), jne ...
17) Kirjoitukset puhuvat Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä persoonina, mutta niin, että se "yksi Jumala", josta Kirjoitukset puhuvat on aina Isä yksin.
Tämä Kirjoitusten tarkastelu on tietenkin ollut vain pieni osa siitä kokonaisuudesta, minkä Jumala ilmoituksessaan itsestään on antanut, eikä siten voi olla Kirjoitusten "koko kuva" Hänestä, vaan esitetty on vähemmän kuin koko kuva. Mutta mitään väärää esitetty ei sisällä, koska Hänestä on sanottu vain sitä, niitä Kirjoitukset sanovat. Yleisin väärä oppi Raamatun Jumalasta lienee ns. kolminaisuusoppi - vaikka tuon opin kieltäjät usein ovatkin itse harhaoppien edustajia. Uskon esitetyn kuitenkin jo puhuneen Pyhien Kirjoitusten yhdestä Jumalasta, Isästä, muiden suhteesta Häneen, ja Hänen suhteestaan muihin tavalla, mikä tekee mahdottomaksi tehdä Hänestä mm. "kolminaisuutta" kolminaisuusopin esittämällä tavalla -Se on mielestäni pois suljettu mahdollisuus - vaikka esitettäisiin kaikki, mitä Hän on Kirjoituksissa itsestään ilmoittanut.
so Raamatun Tietosanakirja (IRT) esittelee kolminaisuusopin, johon sanotaan kaikkien suurten kirkkojen yhtyvän kaikessa olennaisessa.
Kolminaisuusoppi syntyi selvästi apostolisen ajan jälkeen. Termiä käytti ensimmäisenä Teofilus Aleksandrialainen; Kirkkoisä Tertullianus (160-225 jKr) teki käsitteestä tunnetun. Varsinainen kolminaisuusoppi käsitteestä muotoutui vasta katolisen Athanasiuksen uskontunnustuksessa 500/600 jKr. A:n uskontunnustuksessa kolminaisuusoppi määritellään seuraavasti:
"On.yksi Jumala kolmessa persoonassa ja kolme persoonaa yhdessä Jumalassa, nimittäin Isä, Poika ja Pvhä Henki. Kaikilla kolmella on sama kunnia, sama ikuinen majesteettius; he ovat luomattomia, äärettömiä, iankaikkisia, kaikkivaltiaita, jumalallisia. Poika on syntynyt Isästä, Pyhä Henki on lähtenyt Isästä ja Pojasta, mutta kolminaisuudessa ei ole yksikään persoona ollut ennen eikä jälkeen toistaan, eikä yksikään ole toistaan suurempi, eikä vähempi.
Kolminaisuusoppia on sanottu kirkkojen keskeisimmäksi dogmiksi. Siitä kiinni pitämisen tai sen hylkäämisen sanotaan vaikuttavan ratkaisevasti pelastusoppiin.
Vaikka sanotaankin kolminaisuusopissa olevan pinnallista samankaltaisuutta tiettyjen pakanauskontojen triadien (kolmiryhmien) kanssa, sanotaan ettei näiden välillä ole mitään todellista yhdenmukaisuutta. (IRT, 2603, 2604).
Missä kolminaisuusoppi sitten on vastoin Kirjoituksia?
1) Ensimmäinen synti on siinä, kun K. sanoo, että on "yksi Jumala kolmessa persoonassa". Kirjoitukset sanovat, että ON ainoastaan YKSI JUMALA, ISÄ, josta kaikki on. Nämä kaksi oppia ovat täysin yhteen sovittamattomat. Varsinainen synnin ydin on siinä, että K. on sitten käytännössä pantu Kirjoitusten Jumala-ilmoituksen paikalle. -Mutta Isä yksin on se, josta Israelin "uskontunnustus" Jeesuksen, Mooseksen ja apostolien todistuksissa puhuu Jumalana, joka on yksi.
2) Toinen synti on se, että käsitellessään Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä inhimillisinä persoonakäsitteillä ja ikäänkuin aritmeettisilla järjestyslukukäsitteillä, K. rakentaa näin inhimillisen ajatuksen muovailemaa kuvaa Jumalasta.
- On täysin eri asia sanoa Raamatun tavalla, että Jumala on yksi, ja että Jeesus on tuon yhden Jumalan Poika, kuin sanoa K:n tavalla, että Poika olisi Jumalansa ja Isänsä "2. persoona", ja että Jumalan Henki olisi Hänen "3. persoonansa "!
- Kirjoitukset eivät myöskään koskaan sano Pyhää Henkeä Jeesuksen isäksi, vaikka neitsyt Mirjam tulikin raskaaksi Pyhästä Hengestä, kun "Korkeimman voima" varjosi hänet.
- Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, mutta ei meidänkään henkemme ole meidän "kolmas persoonamme", vaikka onkin persoonallisesti erottamaton osa meitä ja vaikka edustaakin persoonallisesti meitä - ja vaikka olemmekin Jumalan kuvia.
3) Kolmas synti on se, että K. antaa suoranaista Kirjoitusten vastaista sisältöä Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle koettaessaan saada väkisin tehdyksi kolmesta tasavertaisesta persoonasta koostuvan yhden kolminaisen Jumalan. -Miksi?
a) K. sanoo, että kaikilla on sama kunnia
- Raamattu ei sano niin, ja sanoo toisin (Jh 8:50; Jd 25; Jes 42:8;
b) K. sanoo, että kaikilla on sama majesteettius
- Raamattu ei sano niin, 2Pt l: 17; Hb l: 1-3; 8: 1; Ps 1 1 0: 1;
c) K. sanoo että kaikki ovat kaikkivaltiaita
-Raamattu ei sano niin, 1Kr 15:20-28; Ilm 21:22; lMs 17: 1;
d) K. sanoo, että kaikki ovat yhtä suuria
-Raamattu ei sano niin Jh 10:29; 14:28; 2 Pt l: 17, mm.).
Edellä esitetyn Kirjoitusten tarkastelun perusteella on helppo nähdä, että kysymyksessä on inhimillisen aivoittelun tuote, jossa on paljon Kirjoituksille vierasta sisältöä - joskin siinä on paljon oikeaakin. Oppi on Babylonin uskonnon ja Kristinuskon sekoitus, niin kuin väärät opit yleensäkin ovat; eksytyksessä pitääkin olla aimo annos oikeaa, että se toimii. Ja kolminaisuusopissa on tosiaankin paljon oikeaa. Nimet Baabel/Babylon, joilla Raamattu kuvaa maailmanlaajuista, ihmisten langennutta uskontojärjestelmää, tarkoittaakin kuvaavasti sekoittamista, sekoitusta.
Mutta olennaista on jokaisen nähdä -ja tunnustaa- että kysymyksessä ei suinkaan ole mikään "ylipyhä" koskematon Jumalallinen ilmoitusauktoriteetti, jonka arvosteleminen heti vie ihmiseltä pelastuksen, vaan selvä ihmisoppi, jota tulee Sanalla arvostella, aivan kuten kaikkia muitakin ihmisten aikaansaannoksia.
Oppi muotoiltiin ajankohtana, jolloin elettiin kiihkeintä Babylonian pakanauskonnon ja Kristinuskon toisiinsa sekoittaniisen vaihetta. Elettiin aikaa, jolloin enemmistö toi seurakunnan rinnalle kirkkolaitoksen, katolisen kirkon. Ja täytyy myös huomata, että samat ihmiset, jotka loivat katolisen kirkon sakramentteineen, loivat myös kolminaisuusopin. Tuolloin oli kiihkeä tarve sekoittaa kristinuskoon ympärillä olevien pakanauskontojen elementtejä, että uusi sekauskonto voitiin saada hyväksytyksi uutena "maailmanuskontona" kääntymättömien pakanoiden keskuudessa. Ja näitä elementtejähän kirkkolaitos on täynnä; se on kuin "vanhan Babylonialaisen pakanuuden museo" (Novum, osa 4, s.976).
Kolminaisuusajatuksella on paljon enemmän yhteyttä "Egyptiläis-Babylonialais-Roomalaisiin" ym. pakanallisiin triadi-jumaluuksiin (kolmiryhmiin), kuin mitä IRT väittää artikkelissaan kolminaisuudesta.
-Me tarvitsemme ymmärrystä, nöyryyttä ja rehellisyyttä Pyhien Kirjoitusten ja historiallisten tosiasiaan edessä.
Tämän verran Kirjoitusten tarkastelua riittää mielestäni jo kiistattomasti osoittamaan, että mm. kaikki sellaiset ihmisten formuloimat opit kuin "Kolminaisuusoppi" (sellaisena kuin sen esittää IRT, kaikkien suurten kirkkojen hyväksymällä ekumeenisella symbolina), mm. sellaiset "Ykseysopit' kuin "Jeesus Yksin" jne., samoin kuin kaikki "Monijumalaiset", tai Jeesuksen vain ihmiseksi alentavat opit, osoittautuvat mitä selvimmin kestämättömiksi "ihmisopeiksi", jotka on hyljättävä - hylkäämättä tietenkään mitään Kirjoitusten mukaista. * "Pysykää laissa (opetuksessa) ja todistuksessa! Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole" (Jes 8:20).
Pentti Heiska"
Jotain tällaista olen raamattua lukiessa hapuillut ja etsinyt. Sen olen tehnyt itsekseni ihan raamatun kanssa, kuitenkin olen välillä ajatellut toisinkin ja etsinyt tietä. Jostain syystä palaan uudelleen ja uudelleen Pentin kaltaisiin ajatuksiin. ts. Lähellä näitä Pentin ajatuksia, mutta en ole sitä näin tarkkaan tutkinut, kuin Pentti veli.