Kysymyksiä

[vaisuliini]

*
Tirlittan, olin muutaman kerran pussattavan kohteena kun menin väentungoksen läpi penkkiin helluntaiseurakunnassa En ole tottunut enkä pussannut takaisin naisväkeä. Aistin heissä avoimuutta ja suoraa sisaruudenrakkautta.

[JHK]

Hahaa, löysinpäs! Kirjoittaja oli Athenagoras teoksessa "vetoomus kristittyjen puolesta", luku 32. Kirjoitin tuosta kesällä tänne Uskonaskeleelle referaatinkin:

LUKU 32
Ei toisaalta ole mikään ihme, että kristityistä kerrotaan tällaisia tarinoita – kertovathan kreikkalaiset sellaisia omista jumalistaan! Sillä onhan heillä syytä tuomita sopimattomasta sukupuoliyhteydestä oma Jumalansa Zeus, joka sai lapsia äitinsä Rhean ja tyttärensä Korén kanssa. Ottipa vielä vaimoksi sisarensakin. Vaihtoehtoisesti voisi vihan suunnata runoilija Orfeusta kohtaan, joka keksi kaikki nämä iljettävät sadut, tehden Zeuksesta jopa Thyestes nimistä roistoa pahemman. Mitä tulee kristittyihin ja moisten harjoittamiseen, niin eiväthän he saa edes katsoa himoiten! Athenagoras siteeraa Jeesuksen sanoja Matt. 5:28. Kristityille jo halajava katse on avionrikosta, eihän silmiä ole sellaiseen tarkoitukseen Jumala antanutkaan. Ja jos jo pelkästä ajatuksesta on tehtävä tiliä, onko mitään epäilystä siitä että kristityt harjoittavat itsekuria? Kristityt harjoittavat näissä asioissa tiukkaa kuria, tervehtiessä annettavan suudelman kanssa tulee olla varovainen, sillä jos siinä on mukana saastaisia ajatuksia, sulkee se pois ikuisesta elämästä.

Athenagoras siteeraa tässä viimeisessä kohdassa jotakin tekstiä, jolle antaa Sanan (logos) eli Kristuksen arvovallan. ”Jos joku suutelee toisen kerran koska ensimmäinen häntä miellytti… (tekee hän syntiä)”. Nopealla Google vilkaisulla maininta liittyy todennäköisesti jumalanpalveluksen tai ehtoollisen yhteydessä annettuun rituaaliseen poskisuudelmaan. En löytänyt nopealla nettihaulla tietoja siitä, mitä lähdettä Athenagoras siteeraa tässä Jumalan sanana. Varhaisten kristittyjen kesken ei ollut täyttä yksimielisyyttä siitä, mitkä kaikki tekstit olivat osa pyhiä kirjoituksia. Ehkä hän siteeraa jotakin meille kokonaan tuntematonta lähdettä.

The kiss of peace, the liturgical or apostolic kiss in the Christian liturgy is mentioned by Athenagoras. It is still exchanged in the Coptic and the Ethiopian Orthodox Churches while it disappeared from other churches. St. Cyril of Jerusalem says, " Do not think that this kiss is like that which friends are accustomed to give one another when they meet in the agro. This kiss unites the souls together and destroys all resentment." http://www.copticchurch.net/topics/patr ... pter4.html

Kyseessä on siis tapa, joka jäi aikojen saatossa pois käytöstä suunnilleen kaikkialla. Toisaalta jos "pitää uskoa niin kuin Raamattu sanoo", niin silloinhan tuo tapa pitäisi ottaa uudestaan käyttöön, käskehään apostoli näin tekemään?

[Joel.A]

Mullakin on kysymyksiä, joille ei oikein ole mitään paikkaa, joten pistän tänne.

1. Piet. 5:14 Tervehtikää toisianne rakkauden suunannolla.

Room. 16:16 Tervehtikää toisianne pyhällä suunannolla.

Mitä suunantoa näillä kohdilla tarkoitetaan? Sellaista keski-eurooppalaista poskipusujako?

Onko tässä esimerkki kehoituksesta, jota ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti ja joka on kulttuuri sidonnainen juttu?
Ei kai toisia oikeesti täydy pussailla
poskille?

Miksi Jumala laittanut tämmösen kehotuksen, jos tuo tarkottaa tuommoista poskipusua. Siinähän tarttuu kaikki taudit, jotka
tarttuu pisaratartuntana?
Vai tarkottaako tuo jotain muuta asiaa?

En kyllä alkais ketään pussailemaan tervehdykseksi.

Itse ajattelen että jotain poskisuudelmaa tuo mahdollisesti tarkoitti. Pidän sitä kulttuurisidonnaisena asiana. Luulen, että tuon pääpointti on siinä että tulisi tervehtiä toisia iloisesti ja välittämistä osoittaen.

Minusta tuo kehoitus on vain yksi muiden kehoituksien joukossa ja yhtä lailla Jumalan sanaa kuin muutkin kehoitukset. Jos tuo olisi kulttuurisidonnainen juttu niin tällä loogisuudella voitaisiin uskoa ja ajatella lähes jokaisen uudessaliitossa esintyvän kehoituksen kohdalla.

[Joel.A]

Vielä nousee kysymys, että jos poskipusu olisikin ollut (jostain syystä) kulttuurisidonnainen asia, niin minkä tähden se on päässyt Jumalan Sananaan ja minkä tähden jotakin tapaa joka on ollut yleinen tapa niin siitä ihan erikseen ja monesti vieläpä kehoitetaan? ja tämä kaikki siis vielä Jumalan sanassa sekä vieläpä uudessa liitossa.

[vaisuliini]

Vielä nousee kysymys, että jos poskipusu olisikin ollut (jostain syystä) kulttuurisidonnainen asia, niin minkä tähden se on päässyt Jumalan Sananaan ja minkä tähden jotakin tapaa joka on ollut yleinen tapa niin siitä ihan erikseen ja monesti vieläpä kehoitetaan? ja tämä kaikki siis vielä Jumalan sanassa sekä vieläpä uudessa liitossa.

Hyvä kysymys Joelilla. Mietin itse miksi poskipusuun suhtautuisi kammottavasti ikään kuin epähygieeninen virus vaikka se on raamatullinen kehotus? Minä koin olevani täysin hyväksytty sisko poskipusujen kautta kun kävelin väkitungoksen läpi penkkiin ja en hyvin tuntenut pussaavia naisia kuin muutaman.

[onefortruth]

En tiedä Raamatusta kuin pyhän suunannon. Poskipusut on viehättävä tapa tervehtiä etelänmaissa ja mm. Turkissa. Aikanaan ihastuin tapaan Turkissa. siinä ei kuitenkaan moiskauteta märkää pusua poskelle vaan lähes ilmapususta on kyse. Oli ihan pakko kertoa!
Unkarissakin on tapana pussata poskelle ja mä 10-vuotiaana häkellyin saamastani poskipususta .

[Lily]

Ensimmäisen kerta minulle tuli tutuksi poskipusut Turkissa lomaillessa myös kun olin lapsi

Ihan tuiki tuntemattomat turkkilaiset mummot, äidit, isät, lapset tuli antamaan poskipusun kun menit vaikkapa kahvilaan

Toisen kerran opin itsekkin tuon tavan venäläisten ystävien kanssa ja kun asuin espanjassa niin siellä sitä pääsi harjoittelemaan joka päivä Ja todellakin ihan ensi tapaamisessa

Todellakin ei ole tarkoitus edes huulilla koskettaa toisen poskea, vaan tervehdyksen antajat laittavat kevyesti posket toisiaan vasten ja tekevät suukon ilmaan.

Minulla ei ole ollut koskaan ongelmia tuon kanssa, minusta se osoittaa kivalla tavalla läheisyyttä ihmisten kesken

Toki se monelle jäykälle ja muodolliselle suomalaiselle voi olla vaikeaa, en siis pahalla sano. Mutta tottahan on että siinä missä Välimeren maissa ja Venäjällä mennään äidin/mummon halittavaksi ja poskisuukottelu sateeseen vielä 40v. niin suomessa kätellään.

Kylmä on suomen maa ja kyllä se osittain näkyy käytöksessä. Mikä on ihan ymmärrettävää

[Aamu-Usva]

Minunkin 10-vuotias tyttöni hämmentyi viimeksi Espanjassa pussailusta hieman
Itse pääsin pussailukulttuuriin silloin nuorena sisälle kun asuin Israelissa. Nykyään pussailen lähinnä lapsiani ja joskus miestäni, mutta kyllä poskipusutkin sujuvat aina, kun ne jonkun tapoihin kuuluvat.
Ihan hyvä tämä meidän kättelykulttuurikin on. Ja ihan riittävää minulle myös, jos joku hiukan nostaa silmiään ja murahtaa jonkinlaisen moin. Kukin tyylillään.

[vaisuliini]

Kylmä on suomen maa ja kyllä se osittain näkyy käytöksessä. Mikä on ihan ymmärrettävää

Johtuuko että suomalaiset ovat jäykkää kansaa?

Minun poskia pussattiin niin käännyin katsomaan ketkä pussasivat mutta en tungoksessa saanut selville ketkä. Kävelin pois tungoksesta penkkiin asti enkä tiennyt ketkä naiset olivat. Luulen että he voivat olla hyvin inkeriläisiä tai venäjäläisiä tai mahdollisesti suomalaisia. En tänäkin päivänä tiedä ketkä he ovat. Siellä oli mukana muutamia joita tunsin mutta en tiedä pussasivatko he myös minua. Aula on paha paikka johon jumii helposti eikä viitsi siirtyä penkkiin. Minä tottuneena kävelen tungoksen läpi mutta en vielä tottunut poskipussailuun. Pitäisikö minun murtaa esteellisyyteni ja alkaa pussata kans? Mitä sanotte?

[Tirlittan]

Minä en usko, että pussailu kehoitusta tarttis ottaa kirjaimellisesti pussailuna.
On Raamatussa muitakin kehoituksia, joita ei voi ottaa kirjaimellisesti.

Sitäpaitsi ihmiset haisee pahalta. Käyttävät tököttejä, joista astmaattiset ja allergiset voi
saada jonkun reaktion.