Vaisuliini. En pääse selvyyteen kaikesta, mitä tuossa alla kysyt. Vastaan kunhan selvennät kysymyksiäsi.
vaisuliini kirjoitti:Jukka, minä jos sairastun esim. keuhkokuumeeseen, en ainakaan rukoilisi ja toivoisin itselleni kuolemaa, se olisi parempi ja se olisi niinkuin lottovoitto, että kuolisin keuhkokuumeeseen.
En ole rukoillut itselleni kuolemaa (jos tuossa sellaiseen viittaat) enkä myöskään parantumista. Suuressa hädässä ja ahdistuksessa ihminen voi kyllä toivoa kuolemaakin, mutta en kai sellaista ole sanonut toivovani vaan tyytyväni Jumalan tahtoon.
vaisuliini kirjoitti:No olisi toinen kysymys, jos sinulle sopii. Vaikuttiko se paljon sinun uskoon, joka on Jumalaa kohtaan? Millainen sinun uskonlaatu nyt on, jos saa udella? Ei sinun ole pakko vastata, jollet halua.
Mitä tarkoitat kysymykselläsi? Kysyt "vaikuttiko se paljon sinun uskoon"? Siis mikä "se"? Tiedän ettei meistä kenenkään "ole pakko vastata" esitettyihin kysymyksiin täällä ajassa, mutta en tässä ymmärrä mitä kysyt. Vastaan mielelläni jos kerrot mitä kysymykselläsi tarkoitat.
vaisuliini kirjoitti:Alkuseurakunnan aikoinaan tilanne oli toisenlainen, kuin nykyään, sillä usko oli hyvin voimallinen, kuin nykyään. Nykyään moni menetti toivoa voidakseen parantua ja lakkasi uskomasta Jumalan parantamiseen. Mutta moni alkuseurakunnan aikoinaan parantui täysin, niin siihen tilanteeseen katsottuna nähdessään nykytilannetta tuntuu mahdottomaksi.
On totta, että alkuseurakunnan aikana -kuinka sen nyt sanoisin- Jumalan valtakunta ikään kuin murtautui voimakkaasti esille ja Jumala todisti monin tavoin Jeesuksen kuolleen puolestamme ja herätetyn kuolleista. Tätä julistusta seurasi tunnustekoja. Ne eivät ole kadonneet, mutta paljon vähentyneet, koska evankeliumin saarna on kadonnut (ja tunnusteot seuraavat julistusta).
vaisuliini kirjoitti:Pakko sanoa, että se minua paljon mietityttää ja ihmetyttää. Kyllä minua ahdistaa se, koska pelkään itse luopuvan toivosta, että minä...... En vain uskalla sanoa se ääneen mitään ja ahdistaa...
Minä tänään rukoilin ja kysyin Jumalalta siitä, koska se asia minua askarruttaa ja ahdistaa. Eikö meillä ole enää toivoa Jumalan parantamiseen?
Vaisuliini. Ei ole syytä luopua toivosta. Jokainen sairas saa odottaa ja toivoa Herraan. Jumala ei ole muuttunut, mutta tässä ajassa me näytämme etsivän tunnustekoja ja parantumisia ja lahjoja enemmän kuin Jeesusta itseään. Olen rukoillut puolestasi useamman kerran (vaikka en osaa itseni puolesta rukoilla) ja toivon hartaasti, että Jeesus kuulisi pyyntösi ja parantaisi niistä syntymävioistasi (voi olla että olen ymmärtänyt asian väärin, jos, niin anna anteeksi. Vilpittömin huokauksin olen Sinua kuitenkin muistanut).
vaisuliini kirjoitti:Minä keskustelin erään uskovan sairaanhoitajan kanssa kahvilassa. Esitin kysymystä, mikä koskee Jumalan parantamista, johon hän vastasi ja sanoi ettei usko. Hän ei tuonut minulle mitään rohkaistavaa tai vahvistavaa voidakseni uskoa Jumalan parantamiseen, mutta minä päätin pitää uskosta kiinni, mutta nyt en vain vielä löytänyt jonkun uskovan rohkaistavan vai vahvistavan ja nyt toivoa ei näy enää. Masentavaa! Kiitos nykyajan uskoville! Anteeksi tämä...!
Toivon, ettei noissa loppusanoissasi ollut katkeruutta. Oliko, sen itse parhaiten tiedät? Meidän ei kuitenkaan tule katsoa toisiimme eikä etsiä uskollemme lohdutusta ja tukea ensisijassa toisistamme vaan turvata Jumalaan ja Hänen lupauksiinsa. Tämä lupaus pysyy tämän maailmanajan loppuun asti, että "Minä olen Herra, sinun parantajasi" (oikeastaan lääkärisi, 2.Moos. 15:26). Vaisuliini, Jeesus voi Sinut parantaa kuten on vuosisatojen saatossa parantanut monia kärsiviä ja pahoistakin sairauksista. Raamatussa ilmoitettuun evankeliumiin ei kuitenkaan liity lupaus tässä ajassa parantumiseen. Niin voi tapahtua, mutta kaikilta osin se tapahtuu vasta päivänä, kun ruumiimme lunastus tapahtuu ja "hän muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi" Fil. 3:21.
Jos jaksat niin täydennätkö noita tekstejäsi, joiden sisältöä en täysin ymmärtänyt? Vastaan sitten niihinkin. Nyt menen nukkumaan.
"Kel on turva Jumalassa,
hän turvassa on paremmassa,
kuin on tähti taivahalla,
lintu emon siiven alla".
[tekstissä voi olla virheitä, kun olen väsynyt]