*
En löytänyt tälle toiselle kirjoitukselle oman oikean paikan jostain osiosta. Kai tämä osio kelpaa? Huom! Edellisellä sivulla on se uusi toinen kirjoitus, siis profetia.
...................................................
KIROUKSEN ALAINEN VÄÄRÄ EVANKELIUMI SANOO: SE MITÄ JUMALA TEKI JEESUKSESSA EI RIITÄ, VAAN IHMISEN TULEE TEHDÄ OMA OSANSA
Ihmisissä näkee kahdenlaista ylpeyttä: joko yritetään pelastaa itseään omien hyvien tekojen kautta; tai sitten nauretaan koko ajatukselle pelastuksesta ja kadotuksesta. Harva tuntee ristiinnaulitun ja ylösnousseen Herran Jeesuksen, omana pelastuksenaan.
On yhtä turmiollista joutua lain tekojen alaisen pelastusopin alaisuuteen, kuin halveksia kokonaan tietoa siitä, että Jumala on olemassa, ja ihminen on vastuussa synneistään ja rikkomuksistaan Jumalalle. Molemmat näistä halveksuvat Jumalan evankeliumia.
Todellinen ihmisen pelastuminen aina merkitsee ihmisen syntiseksi tulemista Raamatun Jumalan edessä, jolloin hän tietää, ettei hän mitenkään omien tekojensa, hyvyytensä tai muun nojalla voi pelastua synneistään. Totinen syntisyyden tunteminen johtaa evankeliumissa totiseen Kristuksen uhrin tuntemiseen, ainoana pelastuksena.
Emme saa sekoittaa syntisen pelastumista, ja pelastetun pyhityselämää keskenään. Pelastuminen ei ole kasvava prosessi, vaan kertakaikkinen tapahtuma, uskossa Jeesukseen. Pyhitys on kertakaikkisen pelastuksen pohjalta nousevaa kasvua Jumalan armossa - sekä pelastuksen säilyttämistä (Jeesuksessa pysymistä), sekä syvemmin: itsemme luovuttamista kokonaan Jumalalle (ristin ottaminen ja itsemme kieltäminen, Jumalan tahdon mukaisuudessa).
Monet sekoittavat nämä keskenään, ja näin ajaudutaan tekojen kautta saavutettavaan pelastukseen, ikään kuin pyhitys olisi edellytys pelastukselle, vaikka tosiasiassa pyhitys on seuraus uskosta Jeesukseen, jo tapahtuneesta pelastuksesta, ihmisen kohdalla.
Tunnen hyvin katolisuutta, koska olen elänyt sen keskellä. Katolisuudessa ei ole kertakaikkista pelastusta, vaan ihmisen pitää saavuttaa pelastuksen lopullinen päämäärä, vaelluksensa kautta, johon liittyy hyvät teot sekä vääränalainen pelastuksen säilyttäminen kirkon sakramenttien ja toimitusten kautta. Ihminen on tässä tilassa jatkuvasti keskeneräinen Jumalan edessä, koska hän ei ole pelastettu Jeesuksessa, vaan yrittää pelastaa vielä itseään tekojensa ja kirkon sakramenttien kautta.
Katolinen oppi on pimeydestä nousevaa lain tekojen oppia, joka ei kykene pelastamaan ihmistä synnistä. Loppujen lopuksi - katolinen kirkko joutui rakentamaan opin kiirastulesta, jossa ns. "keskeneräinen" pelastus saatetaan loppuun kärsimyksen ja kidutuksen kautta, tulessa puhdistuen. Tämä oppi on kauhistuttava vääristelmä, sillä kuoleman jälkeen ihminen ei enää voi puhdistua synneistään. Herra Jeesus antaa syntejä anteeksi, vain tässä ajassa - maan päällä, ei kiirastulessa. Katolinen oppi on kirouksen alainen väärä evankeliumi, jossa ei ole pelastusta synneistä ja iankaikkisesta kadotuksesta.
Myös ns. uusjudaistinen oppi, sekoittaa pelastuksen ja pyhityksen. Jumala antamat asetukset ovat hyväksi ihmiselle, sillä niissä on rakkaus ihmiseen, mutta monesti ihmismieli vääristelee ne pois niiden oikeasta merkityksestä. Silloin kuuliaisuudesta ja siunauksesta tulee lain kirous, joka vain vaatii ihmistä täyttämään Jumalan lain, johon ihminen ei kuitenkaan synnin tähden kykene. Petollinen lainvanhurskaus tekee ihmisestä tekopyhän, joka perustaa pelastuksensa silloin omaan kuuliaisuuteensa, kuin Jeesuksen kuuliaisuuteen - meidän puolestamme. Tämä "näennäinen" ihmisen oma kuuliaisuus ei kuitenkaan voi pelastaa ihmistä, päinvastoin; se vain synnyttää ylpeyden ja tekopyhyyden hedelmää, joka vie siihen perustuvan lopulta kadotukseen. Tämä siksi, koska omassa uskonnollisessa ylpeydessään hän kieltää pelastuksen Jeesuksessa.
Kuinka moni onkaan eksytetty pois todellisesta Jumalan rauhasta, uskossa Jeesukseen - itse tekemään pelastustaan. Tällainen oppi on kirouksen oppi, koska se asettuu Jumalan tekoa vastaan, ja sanoo - se mitä Jumala teki ei riitä, siksi ihmisen tulee tehdä osansa - tai; ihmisen tulee kokonaan pelastaa itsensä, tekojensa kautta, koska Jumala ei anna pelastusta lahjana. Tällainen on väärä, kirouksen alainen "evankeliumi".
Todellinen uskon kuuliaisuus nousee aina rakkaudesta Jumalaan, ei rangaistuksen pelosta. Siksi vain uskon kautta, yksin armosta pelastettu voi elää tästä Jumalan rakkaudesta käsin, ja näin kasvaa terveessä uskossa, uskon kuuliaisuudessa, ilman että hän yrittää siten "pelastaa" itseään, tai täyttää loppuun keskeneräistä "pelastusta".
Se mitä Jeesus sanoi on totta: "Se on täytetty". Jos tämä ei riitä, mikään ei riitä. Saatana kylvää lopun ajassa paljon epäuskoa suhteessa Jeesuksen sanoihin, ja yrittää näin riistää levon ja rauhan jopa uskovien sydämistä; kyseenalaistamalla Jumalan pelastusteon täydellisyyden Jeesuksessa.
Meidän tulee puolustaa ja taistella oikean evankeliumin puolesta, ja tuomita väärät evankeliumit, ja hyljätä ne; sekä auttaa niitä, jotka on eksytetty pois yksin uskoon perustuvasta täydellisestä pelastuksesta Herrassa Jeesuksessa.
P.K