Koetin tuossa tuoda taivas ja helvetti -keskusteluun uudemman näkykokemuksen tai taivaskokemuksen arvosteltavaksi, mutta koetan vielä tuoda tätä asiaa eri tavalla esille, koska oon niin pää pyörällä (ja kohta ehkä vielä sen lisäksi pää sekaisinkin) noista kaikenlaisista näyistä ja kokemuksista, joita tulee lähes kuin sieniä sateella.
On useita ihmisiä, jotka sanovat kokeneensa taivas- ja helvettikokemuksen ja ovat siitä todistuksia antaneet. Mutta kuitenkin ne ovat melkoisen hurjia kokemuksia ja varsin erikoisia siinä mielessä, että jollain tavalla armosta saarnaaminen jää melkeinpä taka-alalle.
Nyt olen toipumassa Angelica Zambranon kokemuksista, jotka olivat todella hurjat. Lähtien siitä, että neidin piti kuolla 23 tunniksi ensimmäiseen kokemukseen v. 2009 15 vuoden iässä.
Tyttö sai kokea vielä saman x2 myöhemmin.
Tosiasiassa en antaisi kenellekään ei-uskovalle tai uskovalle tuota kokemusta luettavaksi. Itse ahdistuin ja järkytyin niin kamalasti, että viikko meni toipuessa. Luulin kestäväni ne paremmin.
Jo yöllä nukkuessani näin todella ahdistavaa unta että mun oli mentävä jonnekin minne en haluaisi mennä. Vrt. tuon tytön kokemukseen, hän joutui tutustumaan helvettiin vaikkei olisi tahtonut, samoin se kuoleminen ennen sitä.
Mä oon itse henkilönä niin herkkä, että uniin tulee vaikka sairaalasarjatkin, ahdistavat kirjat tms. kun niitä tarpeeksi seuraan tai luen.
Kyllä mä nyt taidan uskoa, ettei jatkossa kande noita katsella.
Mieleeni muistui eräs Petri Paavolan hyvä puhe, jossa hän totesi että kaikki, missä Jumala haluaa ilmoittaa tahtonsa ja asiat, löytyvät Raamatusta. Jumala voisi toimia myös niin, kuin Raamatussa ei ole sanottu mutta Jumala EI tee niin, koska kuinka me muuten voidaan hänet tunnistaa ja hänen tekonsa? Samassa tuli mieleen mulle, mihin me tarvitaan helvettinäkyjä? Ketä se oikeasti palvelee, jos kerromme sellaisista?
Sitten tullaan siihen, kun olen seurannut tätä ilmiötä kun tulee aina vain uusi profeetta, ilmestys tai näky.
Ja Raamatusta varoitus: vaikka ENKELI TAIVAASTA saarnaisi toista evankeliumia, niin älkää uskoko. (Tulee mieleen jotenkin islamin ja mormonismin synty)
On oltava tarkkana, kun tulee noita uusia puhujia, jotka vetävät areenat täyteen, mitä he puhuvat ja miten toimivat.
Ja jopa joissain ryhmissä, kun on innokkaita profetoijia, tiedon sanojen tuojia jne.
Mutta joo, mulle jäi mieleen tuosta taivas- ja helvettinäystä karu totuus mutta myöskin se jäi ahdistamaan kovasti ja koin sen henkisenä väkivaltana suorastaan.
Jäi mieleen, että eipä tässä taida olla toivoa uskovanakaan, kun on niin pienestä kiinni että joutuu helvettiin, ettei pelkästään armo riitäkään.
Mietin sitäkin vaihtoehtoa että eikö tyttö nuoren ikänsä vuoksi osannut sittenkään painottaa oikeita asioita, kun nuo järkyttävät kokemukset joutui kokemaan.
Itse en olisi takuulla kestänyt niitä varsinkaan noin nuorena.
Mainittuna oli, että oli helvetissä pastoreita, uskovia, kristillistä räppiä ja reggaeta soittaneita...sellaisia jotka yrittivät viehättää maailman ihmiset kirkkoon musiikillaan siis.
Sen mä uskonkin että rock ja maailmalliset musiikit eivät todella varmasti palvele Jumalaa, vaikka kuinka olisi puetut kristillisiksi.
No, jäi vaikutelma että jos et rukoile paljon, uhraa Herralle, evankelioi kovasti jne. niin olet helvetin oma.
Kröhöm...peräänkuulutan edelleenkin sitä Jeesuksen sovitustyötä.
Eikö se kuitenkin ole se ratkaisevin tekijä taivaaseen pääsemiselle? Eikös Jeesus juurikin tullut heikkoja varten eikä vahvoja?
Toki en väitä etteikö vahvatkin voisi pelastua mutta mulle jäi todella paha fiilis kaiken kaikkiaan, mikään muu näky tai kokemus ei ole vastaavaa tunnetta noin vahvasti tuonut mulle.
Mä aloin sit sitä parannusta tekemään niin vauhdilla etten itsekään pysynyt mukana, tuntui että en kestä kohta, olin synkkä, masentunut ja ahdistunut kaikesta huolimatta.
Suoraan sanoen vastaavan tunteen toi aikanaan käyminen adventistikirkon jossain tilaisuudessa.
Se järkytti minut niin että olin lähellä soittaa jo oman seurakunnan pastorille...
Lopputulos oli se, että olinkin surullinen ja ahdistunut. Yhtäkkiä olinkin lakihenkinen suorittaja.
Ja olin lähellä alkaa jo muille saarnaamaan et helvettiin joutuu semmoiset ja tämmöiset, kunnes heräsin ja tajusin, että hyvänen aika, mitä mä oon tekemässä? Mitä mulle tapahtuu?
Miten mä kuvittelen että ihmiset haluavat pelastua jos paasaan et helvettiin voi joutua tällä ja tuolla...sain jo yhden kaverini kanssa välit mutkikkaammaksi kun menin sanomaan sen reiki jne. touhuista et mihin ne johtaa. Kaveri ei enää halua jutella juuri paljonkaan mun kanssa...ja kun menin noudattamaan "ystävällistä neuvoa" että jos sanoisit vaan sille...joopasen joo taas...
Toki pahoittelin sitä myöhemmin, mutta ei ole vastannut siihen mitään vielä...
Okei, näinhän se menee että Jeesus ei olisi varmaan noin toiminut.
Nyt ei auta kuin korjailla parhaansa mukaan mahdollista vahinkoa...anteeksi sentään pyysin kyllä.
Mietinkin tässä että koska Jeesus olisi saarnannut ihmisille et helvetti odottaa jos et tee parannusta? Missä kohtaa Raamattua näin luki? Millä tavalla hän suosionsa sai kansalta (ei kirjanoppineilta tietenkään jne.). Eipä tainnut julistaa kadotuksesta juurikaan paljoa?
Ei tule mieleen kohtaa.
Siksi tämän nyt toin tänne teidän arvioitavaksenne, koska haluaisin lisävahvistusta sille, että miten Jumala tahtoo toimia kohtaamme.
Tänä aikana kun on vaikka mitä juttua liikkeellä. Kiitos, jos jaksaisitte kommentoida.