Eli pääsiäisaterian jälkeen yöllä Juudas kavalsi Hänet ja Hänet vangittiin.
Ja sitten tapahtui kiireellä paljon asioita
(kuulustelut, ruoskiminen, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen) keskiviikkona,
ja Hänet saatiin hautaan kiireellä juuri ennenkuin alkoi suuri sapatti
auringon laskiessa keksiviikkoiltana.
Naiset seurasivat Jeesusta hautaamiseen saakka - siis siihen iltahetkeen saakka,
jolloin suuri sapatti alkoi.
Tämän jälkeen he eivät voineet enää mitään tehdä,
ennenkuin suuri sapatinpäivä oli ohi.
Suuren Sapatin jälkeen he menivät torille ostamaan hyvänhajuisia yttejä.
Markus (16:1) kirjoitti:Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti,
ja Salome hyvänhajuisia yrttejä ...
Ja sitten sen jälkeen he kotona valmistivat hyvänhajuiset voiteet.
Tämä kaikki siis suuren sapatin jälkeen, mutta ennen vikkosapattia.
Sillä viikkosapatin jälkeen varhain aamulla
he menivät haudalle viemään nuo valmistamansa.
Eli Jeesus kuoli keskiviikkoiltana ennen sitä auringonlaskua,
josta alkoi suuri sapatti.
Tori oli auki seuraavan kerran perjantaina aamulla,
jolloin he menivät torille ja ostivat hyvänhajuiset yrtit
ja sitten kotona tekivät voiteet.
Sitten tuli viikkosapatti
ja niin vasta sunnuntaina aamulla varhain
he saattoivat mennä haudalle noiden yrttien ja valmistamiensa voiteiden kera.
Jeesus siis oli maan povessa todellakin kolme päivää ja kolme yötä
keskiviikkoillasta eli suuren sapatin alkamisesta lähtien.
Ja tuon kolmannen päivän päätteeksi lauantai-iltana
eli viikkosapatinpäivän päätteeksi juuri ennen auringolaskua
Hän nousi ylös haudasta.
Hän on meidän Pääsiäislampaamme, joka teurastettiin.
Mutta Hän nousi kuolleista. Hän voitti kuoleman.
Enää ei tarvita eikä ole enää mitään muuta uhria.
Me saamme vain muistella sitä, mikä on jo tapahtunut.
Ja me syömme tuon Pääsiäislampaamme ruumiin,
kun syömme ehtoollisleivän.
Itse asiassa me olemme nyt yhtä Hänen kanssaan.
Me olemme Hänen ruumiinsa. Ja Hän on tuon ruumiin pää.
Ja näin voimme ymmärtää myös sen,
että seurakunta on kautta aikain joutunut kokemaan sitä,
mistä Jeesus puhui kuuluisille Sebedeuksen pojille:
"Voitteko juoda sen, maljan, jonka Minä olen juova".
Ja moni Kristuksen ruumiin jäsen on joutunut ja joutuu yhä kärsimään,
olemaan osallinen Kristuksen kärsimyksistä, kuten Pietari kirjoitti
käskien vieläpä iloitsemaan niistä.