Pääsiäinen (Wikipedia):
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4si%C3%A4inen"Kristinuskon pääsiäinen on vuosittainen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.[1] Ylösnousemus on Jeesuksen ja kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen on kristinuskon vanhin ja tärkein juhla vuodesta.[2][3] Pääsiäistä edeltää useissa kirkoissa hiljainen viikko, joka huipentuu pitkäperjantaihin, historialliseen[4][5] Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista, jolloin kristityt juhlivat Jeesuksen ylösnousemusta ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Nämä päivät ovat pyhäpäiviä Suomessa ja monessa muussa maassa.[6]
Pääsiäisenä perinteenä on ollut askartelemalla valmistetut pääsiäismunat, vitsat ja rairuohot sekä pääsiäisruoat. Suomessa perinteisiin on kuulunut myös katsoa tai esittää pääsiäisnäytelmiä, pääsiäisvaelluksia, joissa yleisö voi osallistua Kristuksen kärsimyskertomukseen.[7] Tunnetuimpia niistä ovat Passiodraama, Ylös Jerusalemiin ja Via Crucis – Ristin tie.
Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä johtuu myös sana pääsiäinen. Juutalaisten juhlan nimi on pesah ja siihen liittyvä Happamattoman leivän juhla. Pesahin ajankohta ei ole sidoksissa kristilliseen pääsiäiseen, vaan se määräytyy juutalaisen kalenterin mukaan.[8][9]
Kristillinen juhla antoi uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle.[3] Nykyiseen pääsiäiseen liittyy useita keväisen luonnon heräävän elämän vertauskuvia. Näitä ovat muun muassa narsissit, rairuoho, keltaiset pääsiäistiput sekä kanit eli puput sekä hiirenkorvalle puhkeavat koivunoksat ja pajunkissat. Kevätpäiväntasauksen jälkeen valo voittaa pimeyden ja lämpö kylmyyden: vertauskuvallisesti elämä voittaa kuoleman.[10] Muna on eri puolilla maailmaa tunnettu hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuva."
.......................................
Katolinen kirkko Suomessa:
http://katolinen.fi/?page_id=267"Liturgia
Liturginen vuosi
Roomalaisen messukirjan johdannosta:
17. Vuoden mittaan kirkko viettää Kristuksen koko salaisuutta: hänen ihmiseksi tulemisestaan helluntaihin ja hänen tulemisensa odotukseen asti.
I Kolmipäiväinen pääsiäisjuhla
18. Koska Herra Kristus lunasti ihmiset ja kirkasti Jumalan täydellisesti ennen kaikkea pääsiäissalaisuuden kautta, kun hän kuolemallaan meidän kuolemamme voitti ja ylösnousemuksellaan elämän uudisti, ovat Herran kärsimiseen, kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyvät kolme päivää koko kirkkovuoden huipentuma. Syystä sanotaankin, että sitä huipentumaa, mitä sunnuntai merkitsee viikolle, pääsiäinen merkitsee koko vuodelle.
19. Kristuksen kärsimisen, kuoleman ja ylösnousemuksen kolmipäiväinen pääsiäisjuhla alkaa kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin.
20. Pitkänäperjantaina ja mahdollisesti myös pyhän viikon lauantaina pääsiäisyön vigiliaan saakka vietetään kaikkialla pääsiäispaastoa.
21. Pääsiäisvigilia, pyhä yö, jolloin Kristus nousi kuolleista, on “kaikkien vigilioiden äiti”. Valvoen kirkko odottaa sinä yönä Herran ylösnousemusta ja viettää sitä pyhin sakramentein. Siksi koko vigilia onkin vietettävä yöllä, niin että se aloitetaan vasta auringon laskettua tai päätetään ennen auringon nousua pääsiäissunnuntaina.
II Pääsiäisaika
22. Viidenkymmenen päivän aikaa ylösnousemuksen sunnuntaista helluntaisunnuntaihin vietetään kuin yhtä ainoaa juhlapäivää tai pikemminkin “suurta Herran päivää”. Nämä ovat ne päivät, joina erityisesti lauletaan “Halleluja”.
23. Tämän ajan sunnuntait ovat pääsiäissunnuntaita, ja ne ovat järjestykseltään, ylösnousemuksen sunnuntain jälkeen, pääsiäisen toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes ja seitsemäs sunnuntai. Tämä viidenkymmenen pyhän päivän aika päättyy helluntaisunnuntaihin.
24. Pääsiäisajan ensimmäiset kahdeksan päivää muodostavat pääsiäisoktaavin, ja niitä vietetään kuin Herran juhlapyhiä.
25. Neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisen jälkeen vietetään Kristuksen taivaaseenastumisen juhlaa. Siellä, missä tämä päivä ei ole pakollinen juhlapyhä, sitä vietetään pääsiäisen seitsemäntenä sunnuntaina (vert. 7).
26. Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeiset arkipäivät helluntaita edeltävä lauantai mukaan luettuna valmistavat Pyhän Hengen, Lohduttajan, tulemiseen.
III Paastonaika
27. Paastonajan tarkoituksena on valmistaa pääsiäisen viettoon. Paastonajan liturgia valmistaa toisaalta katekumeeneja johdattamalla heitä kristillisen initiaation eri asteiden kautta ja toisaalta uskovia kasteen muistamisen ja katumuksenteon kautta, virittäytymään pääsiäisen salaisuuden viettoon.
28. Paastonaika kestää tuhkakeskiviikosta kiirastorstain iltamessun alkuun. Tuhkakeskiviikosta pääsiäisyöhön asti ei lauleta Hallelujaa.
29. Tuhkakeskiviikkona, jota on kaikkialla pidettävä paastopäivänä, toimitetaan tuhkan jakaminen.
30. Tämän ajan sunnuntait ovat nimeltään paaston ensimmäinen, toinen, kolmas, neljäs ja viides sunnuntai. Kuudes sunnuntai, joka aloittaa pyhän viikon, on “Herran kärsimisen palmusunnuntai”.
31. Pyhän viikon päämääränä on muistella Kristuksen kärsimistä, alkaen hänen messiaanisesta tulostaan Jerusalemiin. Kiirastorstaiaamuna piispa viettää yhdessä papistonsa kanssa konselebraatiomessua. Tässä messussa hän siunaa pyhät öljyt ja valmistaa krisman."
.............
Katolisen kirkon katekismus 1324:
”Eukaristia on koko kristillisen elämän lähde ja huippu. Se sisältää kirkon koko hengellisen aarteen, nimittäin itse Kristuksen, meidän Pääsiäisemme.”