Kirjoittaja Tirlittan » 31. Maalis 2015 00:27
Kyllähän Raamatusta löytyy hautajaisiin liittyen moniakin kohtia.
Jeesuskin haudattiin ja voideltiin niillä yrteillä ja käärittiin liinoihin.
Aabraham osti heettiläisiltä hautapaikan, johon Saara haudattiin ja myöhemmin Aabraham ja muitakin. Se oli siis perhehauta.
1.Moos. 23
2 Ja Saara kuoli Kirjat-Arbassa, se on Hebronissa, Kanaanin maassa. Ja Aabraham meni murehtimaan Saaraa ja itkemään häntä.
3 Senjälkeen Aabraham nousi ja lähti vainajan luota ja puhui heettiläisille sanoen:
4 "Minä olen muukalainen ja vieras teidän keskuudessanne; antakaa minulle perintöhauta maassanne, haudatakseni ja kätkeäkseni siihen vainajani".
1. Moos. 49:31
Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean,
Debora haudattiin tammen alle, joka sai nimekseen itkutammi, joten kai ihmiset sitten kävivät itkemässä siinä Deboraa.
1. Moos. 35:8
Mutta Debora, Rebekan imettäjä, kuoli, ja hänet haudattiin Beetelin alapuolelle tammen alle, ja se sai siitä nimen "Itkutammi".
Jaakob taas pystytti patsaan Rebekan haudalle.
Tuosta tulee mieleen nykyinen tapa laittaa kivi muistoksi haudalle.
1. moos. 35:
19 Niin Raakel kuoli siellä, ja hänet haudattiin Efratan tien varteen, se on Beetlehemiin.
20 Ja Jaakob pystytti hänen haudalleen patsaan; tämä Raakelin hautapatsas on olemassa vielä tänäkin päivänä.
1. Sam. 28
3 Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja-ja tietäjähenkien manaajat.
Samuelille pidettiin valittajaiset, joten ei kai ole väärin pitää muistotilaisuutta tai jotain sen tapaista.
1. Kuningasten kirjasta luvusta 14 löytyy myös jännä kohta.
Profeetta Ahia sai Jumalalta sanan kuningas Jerobeamille. Jerobeam teki pahaa Jumalan silmissä ja Jumalalta tuli
sana profeetan kautta, että Jumala hävittää kansasta Jerobeamin miespuoliset jälkeläiset, eikä heitä haudata, vaan koirat ja linnut
syövät ruumiit. Ainoastaan Jerobeamin poika Abia sai valittajaiset ja hänet haudattiin hautaan, koska hänessä oli jotain Jumalalle otollista.
Tästä saa kyllä käsityksen, että haudatuksi tuleminen oli soveliasta ja taas se, että ruumis jää jonnekin kedolle koirien ruuaksi, oli häpeällistä.
1. Kun. 14:13 Ja koko Israel on pitävä valittajaiset hänelle, ja hänet haudataan. Sillä Jerobeamin jälkeläisistä on hän yksin tuleva hautaan, koska Jerobeamin suvussa on vain hänessä havaittu jotakin Herralle, Israelin Jumalalle, otollista.
Kyllä minustakin voi osallistua hautajaisiin, mutta jos omatunto ei salli osallistua kirkolliseen hömppään, niin
ei kaiketi ole pakko.
Sureminen ja surutyö on osa kuolemaa. Ihmiset voi olla myös shokissa kun toinen kuolee. On hyvä muistaa hienovaraisuus, jottei mene
paukuttelemaan totuuksilla surevia. Se voi olla liian raskas taakka siinä hetkessä.
Kuoleminen ja hautaamien on osa elämää, joka jossain vaiheessa kohtaa meitä kaikkia jollain tavalla.
Kyllä ne kuolleet kuuluu haudata, ei niitä voi tuonne jättää lojumaan ja ihmiset suree, yksin ja yhdessä. Haudalla ja kotona.
Kohta Raamatussa, missä Jeesus itki, kun Lasarus kuoli, on koskettava.
Joh. 11:
33 Kuin Jesus näki hänen itkevän ja Juudalaiset, jotka hänen kanssansa tulleet olivat, itkevän, kauhistui hän hengessä ja tuli sangen murheelliseksi,
34 Ja sanoi: kuhunka te hänen panitte? He sanoivat hänelle: Herra, tule ja katso.
35 Ja Jesus itki.
36 Niin sanoivat Juudalaiset: katso, kuinka hän rakasti häntä.
37 Mutta muutamat heistä sanoivat: eikö tämä, joka sokian silmät avasi, tainnut tehdä, ettei tämäkään kuollut olisi?
38 Niin Jesus kauhistui taas itsessänsä, ja tuli haudan tykö. Mutta siinä oli kuoppa, ja kivi sen päälle pantu.