Kirjoittaja PetriFB » 21. Tammi 2015 13:57
Katolinen.fi sivusto opettaa kirkon olevan papillinen kansa, koska kaikki kristityt ovat kasteen kautta osallisia Kristuksen pappeudesta. Katolinen.fi sivu jatkaa sanoen, että pappisvihkimyksessä saatu pappeus poikkeaa ratkaisevalla tavalla uskovien yleisestä pappeudesta, koska se antaa pyhän voiman palvella kirkkoa eli Jumalan kansaa opettamalla, pyhittämällä ja paimentamalla Kristuksen nimessä ja persoonassa. Katolinen.fi sivusto jatkaa edelleen sanoen: Piispa jakaa pappisvihkimyksen sakramentin niille miehille, jotka ovat saaneet Jumalalta kirkon kautta kutsun tähän palvelutehtävään, ovat valmistautuneet siihen useita vuosia kestänein opinnoin ja joiden sopivuus siihen on huolellisesti tutkittu.
1 Piet 2:
1 ¶ Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,
3 jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4 ¶ Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset tosin ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on valittu, kallis,
5 ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi huoneeksi, pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä uhreja, jotka Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle mieluisia.
......................................
9 Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja," joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa;
10 te, jotka ennen "ette olleet kansa," mutta nyt olette "Jumalan kansa," jotka ennen "ette olleet armahdetut," mutta nyt "olette armahdetut".
Ilm 1:
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.
Ilm 5:
9 ja he veisasivat uutta virttä, sanoen: "Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinä olet tullut teurastetuksi ja olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmiset kaikista sukukunnista ja kielistä ja kansoista ja kansanheimoista
10 ja tehnyt heidät meidän Jumalallemme kuningaskunnaksi ja papeiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä".
Raamattu opettaa selkeästi, että jokainen uudestisyntynyt uskova kuuluu kuninkaalliseen ja pyhään papiston (yleinen pappeus). Raamatussa ei ole Uuden Liiton järjestyksessä erillistä pappisvihkimystä (katolista pappisvihkimystä), jossa piispoja ja pappeja vihittäisiin seurakunnan johtotehtäviin erikoisen kirkollisen vihkimyksen kautta.
Raamatun opetuksen mukaan UL:n järjestyksessä on olemassa vain yleinen pappeus, johon jokainen ihminen uudestisyntyy Jumalan armosta uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan niin vanhan liiton kuin Uuden Liiton papiksi voi tulla ainoastaan syntymän kautta. Vanhassa liitossa se tapahtui kun ihminen syntyi samaan sukuun leeviläisen ylipappi Aaronin kanssa. Uudessa Liitossa se tapahtuu kun ihminen Jumalan armosta uudestisyntyy Jumalan Hengestä Jumalan lapseksi, ollen näin samaa sukua UL:n Ylimmäisen Papin Jeesuksen kanssa (Melkisedekin pappeus).
Kun vanhan liiton pappeus päättyi, niin Uuden Liiton järjestykseen ei asetettu erillistä pappeutta. Kaikki Uuden Liiton uskovat kuuluvat uudestisyntymisen perusteella UL:n kuninkaalliseen papistoon, eikä Uuden Liiton pappeus perustu kirkolliseen vihkimykseen tai koulutukseen.
Emil Anton (sivullaan pappeus) kirjoittaa seuraavasti: Katolisessa kirkossa vihkimyksen (pappeuden) sakramentti on kolmiosainen. Piispalla on sakramentin täyteys, hän on apostolien seuraaja ja paikalliskirkon pää. .... Tarkempi raamatuntutkiskelu joka tapauksessa osoittaa, että piispuus, pappeus ja diakonaatti olivat olemassa jo apostolisella ajalla. Sana piispa tulee kreikan sanasta episkopos, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”päällekatsoja” ja jonka kirkkoraamattu kääntää ”kaitsija”.
Apt 20:
17 ¶ Mutta Miletosta hän lähetti sanan Efesoon ja kutsui tykönsä seurakunnan vanhimmat (presbyteros).
.......
28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi (episkopos), paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.
29 Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä,
Raamattu opettaa, että Efeson seurakunnan vanhimmat (presbyteros) ja kaitsijat (episkopos) ovat yksi ja sama palvelutehtävä, eli ryhmä miehiä johtaa paikallisseurakunnan työtä, eikä paikallisseurakunnan yläpuolella ole johtavaa piispaa, paavia tai arkkipiispaa jne. Raamatun sanan todistuksen valossa RKK:n kirkollinen järjestys: paavi, piispat ja papit on täysin epäraamatullista opetusta.
Raamatun todistuksen valossa alkuseurakunnassa (apostolisella ajalla) ei ollut olemassa katolista piispuutta eikä pappeutta. Raamattu todistaa kiistattomasti, että episkopos (kaitsija) oli yksi ja sama palvelutehtävä kuin vanhimmat ja paimenet. Raamatun todistus on kiistaton siitä että ryhmä miehiä yhdessä johtivat paikallisseurakuntaa ja he olivat vanhimpia, kaitsijoita ja paimenia.
Emil Anton (sivullaan pappeus): On kylläkin totta, ettei Uudessa testamentissa puhuta kristillisistä papeista. Tämä johtuu siitä, että apostolien aikaan pappeus yhdistettiin automaattisesti juutalaiseen pappeuteen, josta kristityt halusivat ottaa etäisyyttä, sillä juutalainen pappi ”seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä” (Hepr. 10:11) ......... Pappeja kutsuttiin presbyteereiksi, kreikaksi presbyteros eli ”vanhempi”, kirkkoraamatussa ”vanhin”. Sana diakoni taas tulee sanasta diakonos eli ”palvelija”. Kaikki kolme virkaa esiintyvät Uudessa testamentissa, mutta ne jäävät monesti hieman harhaanjohtavan käännöksen takia piiloon.
Emil tunnustaa ettei Uudessa Testamentissa puhuta kristillisistä papeista (virkapappeus). Emil joutuu kuitenkin selittelemään ja turvautumaan valheeseen, että näyttäisi siltä kuin RKK:n virkapappeus olisi kuitenkin Raamatullista (jota se ei kuitenkaan ole).
Apostolien aikana Uudessa Liitossa pappeutta ei yhdistetty vanhan liiton pappeuteen ja siitä on todisteena Raamatun selkeä opetus kuninkaallisesta pappeudesta (yleinen pappeus). Uudessa Liitossa pappi sana on kreikaksi hiereus, joka tulee sanasta hieros (pyhä). Raamatussa ei ole papillista virkaa, jossa pappi olisi presbyteeri (presbyteros). Raamatun opetuksen mukaan presbyteros on vanhimman, kaitsijan ja paimenen tehtävä paikallisseurakunnassa, jota johtaa useampi vanhempi, kaitsija ja paimen.
Emil sanoi, että kolme virkaa (piispa, pappi, diakoni) esiintyvät Uudessa Testamentissa, mutta ne jäävät monesti hieman harhaanjohtavan käännöksen takia piiloon. Emilin väite on röyhkeä ja valheellinen. Kuten on aikaisemmin tullut esille, niin presbyteros on yhtä kuin vanhimmat (kaitsijat ja paimenet), eikä Raamatussa ole erillistä kirkollista virkapappeutta, vaan kuninkaallinen pappeus (yleinen pappeus). Nämä asiat ovat selkeästi ja kiistattomasti esillä Raamatun UT:n tekstissä, mutta sen sijaan Raamatun UT:n teksti ei opeta missään kohden katolista virkapappeutta: paavi, piispa, pappi.
Vuonna 1545 Trenton kirkolliskokouksessa päätettiin perimätiedon (traditio) olevan yhtä luotettava kuin Raamattu. Trenton kirkolliskokouksessa myös ns. apokryfiset kirjat lisättiin Raamattuun. Emilin ongelma on katolinen perimätieto. Raamattu ja katolinen perimätieto on paljossa ristinriidassa keskenään. Perimäntiedon tulisi vahvistaa Raamatun sanan opetus, eikä opettaa vastoin Raamattua kuten RKK:n perimätieto tekee. Tämäkin todistaa sen, että RKK:n perimätieto on epäraamatullista opetusta.
Raamattu opettaa, että Jumala valitsee ja voitelee vanhimmat johtamaan (ryhmä miehiä) paikallisseurakuntaa. Jumalan voitelemat palvelutehtävät eivät perustu ihmistekoiseen uskonnolliseen koulutukseen ja pappisvihkimyksiin. Jumalan antamat palvelutehtävät perustuvat Jumalan antamaan voiteluun ja voimaan, joka tulee ilmi Pyhän Hengen voiman kautta Raamatun sanan totuuden mukaisen elämän ja palveluksen kautta seurakunnan keskellä.
Se tulee myös vielä mainita, että UT:n alkutekstissä ei ole yhdessäkään kohtaa sanaa katholike/katholikos, joka tarkoittaa sitä ettei Herra Jeesus eikä apostolit opettaneet koskaan sanaakaan katolisesta seurakunnasta. Sana katolinen on myöhempi luopumuksen aikaansaama lisäys, ei Raamatun opetus. Käsite katolinen seurakunta, joka syntyi Ignatioksen piispa-oppi väärennöksen ja luopumuksen aikana johti myöhemmin Rooman katolisen kirkon oppiin, joka vei luopumuksen ja valheen huippuunsa rakentamalla kirkon paavin ja Marian ympärille.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!