JHK: Jos ajattelee vaikkapa mielipidegalluppeja, joita tehdään vaalien aikaan, niin ne ovat aika hyvin suuntaa antavia - kun valitaan riittävän suuri satunnaisotos suomalaisesta yhteiskunnasta, ja kysellään ihmisten kannat, on saatu tulos hyvin lähellä sitä, miten kansa ihan oikeasti äänestää. Ihmistieet toimivat, mutta ihmistieteen tuottama tieto on likiarvoa - suunnilleen totta. Gallupit eivät ennusta prosentilleen tulevia äänestuloksia, mutta niiden tarkkuus on silti mekoisen hyvä.
Ihmistieteissä voidaan kerätä ihmisten mielipiteitä ja niiden pohjalta tehdä ennuste siitä mitä mieltä tietty määrä ihmisiä on. Tässä mielessä ihmistieteissä saadaan tietoa ihmisten mielipiteistä. Mutta tämä tieto kertoo vain sen mitä mieltä tietty määrä ihmisiä on - se ei kerro mitään siitä onko tämä mielipide oikea tai väärä. Lisäksi tähän mielipiteeseen vaikuttaa olennaisesti ihmisten maailmankuvalliset asiat.
Ihmistieteissä voidaan saada tarkkaakin tietoa siitä mikä on siis tiettyjen ihmisten mielipide ja ymmärrän sen että tätä tutkimalla kerättyä tietoa pidetään myös tieteellisenä tietona yleisen määritelmän mukaan. Vaikka ihmistieteiden tuottama tieto antaisi tutkimuksiin nähden todella luotettavaa tietoa siitä miten ihmiset ajattelevat niin tämä tieto on luonteeltaan sellaista ettei se edes "pyri" todelliseen tietoon vaan ainoastaan siihen mitä mieltä tietyt ihmiset ovat. Tässä on se ero jota minä haen.
Sillä kokeellinen luonnontiede tuottaa todellista tietoa riippumatta ihmisten mielipiteistä ja maailmankuvasta sillä kynä putoaa pöydälle samalla nopeudella olit sitten muslimi, kristitty tai ateisti niin maailmankuvasi ei vaikuta tähän havaintoon. Koeellinen tiede tuo sellaista tietoa joka ei ole sidoksissa ihmisen maailmankuvaan ja mielipiteisiin. Ihmistieteet taas tuottavat tietoa siitä hyvinkin tarkasti mitä mieltä ihmiset ovat jostain asioista mutta tämä tieto perustuu vain sen hetken joidenkin ihmisten mielipiteeseen. Se ei välitä mielipiteen oikeellisuudesta ja totuudellisuudesta vaan itse mielipiteestä ja täten ihmistiede antaa kyllä tarkkaa tietoa siitä mitä mieltä ihmiset voivat olla mutta ei siitä onko tämä mielipide oikeassa tai väärässä. Tässä mielessä ihmistieteet ovat pohjimmiltaan "uskomustiedettä" koska ne eivät kykene antamaan todellista tietoa näiden tutkittujen mielipiteiden takaa vaikka voivatkin antaa tarkkaa tietoa siitä mitä mieltä tietyt ihmiset ovat.
Tiede tarkoittaa alkujaan "tietoa" ja ihmistieteet voivat tuottaa tieteellistä (tutkimus) tietoa siitä esimerkiksi mikä tiettyjen ihmisten kanta on johonkin asiaan. Tässä mielessä voin hyväksyä sen että ihmistieteetkin tuottavat tieteellistä tietoa. Kuitenkin tämä ihmisten kertoma kanta voi olla todellisuudessa täysin väärä. Esimerkiksi jos tehtäisiin galluppi jossa kysyttäisiin kuinka moni pitää evoluutiota tosiasiana. Suurin osa suomalaisista pitäisi sitä tosiasiana ja ihmistieteiden metodin kautta saisimme tarkkaa tieteellistä tietoa siitä moniko sitä pitää tosiasiana. Tämä tieto ei kuitenkaan ota kantaa itse siihen onko evoluutio tosiasia vai ei se vaan toi tiedon siitä mitä mieltä tietyt ihmiset ovat. Tässä mielessä tämä tarkkakin tieto voi olla todellisuudessa täysin harhaanjohtavaa koska se perustuu vain ihmisten uskomuksiin evoluutiosta.
Ymmärrän nyt paremmin sen mitä JHK ajoi tieteellisellä tiedolla suhteessa ihmistieteisiin ja myönnän että ihmistieteet voivat tuottaa tietyssä mielessä tieteellistä tietoa mutta niin kuin kerroin tämä tieto on luonteeltaan sellaista joka voi saada melko tarkkaa tietoa vain siitä mitkä tutkittavien mielipiteet ja ajatukset ovat. Täten se tuottaa kyllä tarkkaakin tutkimustietoa tutkittavien mielipiteistä mutta ei voi tuottaa tieteellistä tietoa siitä ovatko nämä mielipiteet pohjimmiltaan oikeassa suhteessa todellisuuteen.
Tieteellisellä tiedolla on kova painoarvo länsimaisten ihmisten arvoasteikossa sillä kun professori sanoo että tämä on tieteellistä tietoa tästä asiasta niin yleensä ihmiset ajattelevat silloin että tämä kyseinen asia on tosiasia. Tämän vuoksi termi "tieteellinen tieto" on omiaan johtamaan ihmisiä harhaan koska sitä käytetään niin monissa eri asioissa koska tieteen muotoja on nykyään niin erinlaisia.
Professori voi sanoa että minulla on tarkkaa tieteellistä tutkimustietoa siitä mitä mieltä tietyt ihmiset ovat evoluutiosta. Hän voi näyttää kaavioita jossa tämä tutkimusdata näkyy jne.. Sitten toinen professori voi toisella tunnilla sanoa että evoluutio on tieteellinen tosiasia joka perustuu tieteelliseen tietoon ja näin monet oppilaat saattavat ajatella että tämä toteamus on yhtä tarkka ja paikkaansa pitävä tieteellinen tosiasia kuin tieto ihmisistä jotka suomessa evoluutioon uskovat.. Tässä esimerkissä ihmistieteiden tutkimusdata siitä monetko suomessa uskovat evoluutioon edusti tieteellistä tietoa mutta väite että evoluutio on tieteellinen tosiasia ei perustu tieteelliseen tietoon. Tämä oli vain pieni esimerkki siitä miten termi "tieteellinen tieto" voi olla johtamassa harhaan ihmisiä.
Minä pyrin tuomaan sillä vajavaisella ymmärrykselläni joka minulla asiasta on esille sitä että tieteistä vain kokeellinen tiede pääsee tulostensa kautta lähelle sitä tietoa joka on todellista suhteessa todellisuuteen ja riippumatonta ihmisten maailmankuvista. Sillä kaikissa muissa tieteissä maailmankuvien merkitys korostuu ja silloin on kyseessä aina uskomuksiin pohjautuvia oletuksia suhteessa todellisuuden luonteeseen ja tätä eivät todellakaan monet ihmiset ymmärrä ja siksi heille tiede edustaa ns; totuutta samoin kun kristityille sitä edustaa kristinusko.