JHK:lle
Jos tavoitteena on kerätä varmaa tietoa niin mielestäni ei ole silloin mielekästä tuoda uskomuksia (ei varmaa tietoa) tämän tiedon piiriin. Mikko sanoi jo hyvin liittyen ns; ”ihmistieteisiin” – ” kuinka luotettavaa ja tarkkaa on tieto, jota ei voida kokeellisesti testata. Se on mielestäni parhaimillaankin vain suuntaa antavaa, ja siinä on aina virhemarginaalit olemassa. Ihminen on myös siinämielessä hullunkurinen testattava, että se vaihtaa mielipiteitään, valehtelee ja toimii tunteen mukaan monessa asiassa.”
Tutkimukset jotka perustuvat kokeellisen testauksen sijasta enemmänkin uskomuksiin, mielipiteisiin, toivomuksiin, ja tunteisiin eivät tulisi kuulua tieteen piiriin koska tieteellä tarkoitetaan alkujaan ”tietoa” ja uskomuksiin perustuvat mielipiteet eivät tuota varmaa ns; ”tieteellistä tietoa”.
Toki voimme tietää paljonkin asioita ilman että niitä voitaisiin kokeellisesti vahvistaa. Esimerkiksi tiedän mitä tein eilen tähän aikaan eikä sitä voida kokeellisesti (tieteellisesti vahvistaa). Tiedän myös Jumalan olevan olemassa ja rakastavan minua eikä sitä voida kokeellisesti vahvistaa. Voimme siis tietää vaikka mitä niin ettei niitä asioita voida kokeellisesti vahvistaa ja siksi nämä meidän "varmasti" tietämät asiat eivät kuitenkaan edusta tieteellistä tietoa koska nämä tietämämme asiat ovat tieteen ulottumattomissa. Minä näen tieteellisen tiedon tarkoittavan sitä että se on tietoa jota tuotetaan tieteellisen (kokeellisen) metodin kautta ja tämän metodin toimintaraja on hyvin suppea todellisuudessa.
Raamatun ilmoittama historia ei edusta tieteellistä tietoa siksi ettei sitä voi tieteellisesti (kokeellisesti) todistaa – koska emme voi tieteellisesti todistaa mitään menneisyyteen liittyvää asiaa. Kokeellinen tiede käsittää kokeita tässä ja nyt ja se käsittelee asioita ja tapahtumia jotka ovat aina todennettavissa eli toistettavissa ja jotka ovat riippumattomia havainnoitsijasta.
Esimerkiksi sillä ei ole väliä oletko kristitty, muslimi, hindu tai ateisti niin voit kokeellisesti testata missä lämpötilassa vesi kiehuu. Kokeellinen mittaus veden kiehumisesta ei ole riippuvainen ihmisen käsityksestä menneisyydestä. Alkuperätiedettä (historiantiedettä) ohjaa kuitenkin filosofia.
Tieteessä tehdään havaintoja käyttämällä viittä aistiamme (maku, näkö, haju, kuulo ja tuntoaistit). Näin hankitaan tietoa maailmasta ja havaintoja voidaan myös toistaa (käytännöntiede). Luonnollisesti voimme havaita vain nykyisyydessä olevia asioita. On helppo ymmärtää että esitettyjen vuosimiljoonien aikana tiedemiehet eivät ole olleet paikalla todistamassa oletettua elämän kehitystä yksinkertaisista muodoista monimutkaisiin (alkuperätiede).
Kaikki tiedemiesten käytössä olevat todisteet ovat olemassa vain nykyisyydessä. Kaikki fossiilit, elävät eläimet ja kasvit, maapallo, maailmankaikkeus aivan kaikki ovat olemassa nykyisyydessä. Tieteelliset todisteet kuuluvat käytännöntieteeseen eivät alkuperätieteeseen.
On todella tärkeää ymmärtää se että tiedemiehillä on käytössään vain nykyisyys ja että he eivät voi olla tekemisissä menneisyyden kanssa. Menneisyyttä eli historiaa ei voi siis tutkia tieteellisesti testaamalla ja toistamalla. Voimme tutkia ainoastaan nykyisyyttä eli asioita joita on olemassa.
Alkuperätiede (maailman synty ja elämän kehittyminen) tutkii menneisyyteen liittyviä kertaluonteisia asioita joita emme pääse kokeellisesti testaamaan ja toistamaan. Kaikki elämän synnyn ja kehittymisen todisteet ovat nykyisyydessä. Kun yritämme ymmärtää todisteiden alkuperää (mistä eläimet ja ihminen) ovat peräisin yritämme itseasiassa yhdistää menneisyyttä nykyisyyteen. Menneisyyttä käsittelevä tiede (alkuperätiede) on rajan ylitys kun tieteellä pyritään tarkoittamaan tietoa sillä menneisyyttä käsittelevä tiede perustuu aina uskomuksiin joita ei voida enään kokeellisesti vahvistaa. Tämä on todella tärkeää ymmärtää.
Käytännöntiede tutkii miten asiat toimivat nykypäivän luomakunnassa – toistettavia ja havaittavia ilmiöitä nykyisyydessä. Alkuperätiede puolestaan käsittelee asioiden alkuperää jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä – ainutlaatuisia ainutkertaisia ei-havaittavissa olevia tapahtumia. Alkuperätieteellä ja käytännöntieteellä on siis perustavaalaatua oleva ero. Käytännöntiede käsittelee nykyisyydessä olevia asioita jotka ovat kokeellisesti testattavissa ja toistettavissa. Alkuperätiede käsittelee sitä miten kaikki on saanut alkunsa menneisyydessä ja ei siten ole avoin kokeelliselle toistamiselle.
Keinotekoinenvalinta ja mutaatio kokeet joita voidaan käytännössä testata eliöillä kuuluvat käytännöntieteeseen. Organismin toiminnan tutkiminen (käytännöntiede/DNA, mutaatiot, lisääntyminen, luonnonvalinta jne.) ei vastaa kuitenkaan kysymykseen miten se on saanut alkunsa. Käytönnöntiede ei voi siis selittää ja todistaa alkuperäämme ja siksi kysymykset alkuperästämme ovat aina kokeellisen (tieteellisen) tiedon ulkopuolella.
Tässä hyvä video jossa käytännöntieteen (kokeellinen tiede) ja alkuperätieteen (historiantiede) ero tuodaan selkeästi ja lyhyesti esille:
[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=QRfW9jwQIks[/youtube]
Maalin ohi potkimiseen sanoisin että viimeksi eilen luin Petri Karisman Vapaa-ajattelijain Liiton puheenjohtajan blogia jossa hän sanoi olevansa materialisti ja hän antoi ymmärtää ettei hän ole uskonnollinen. Hän ei siis pidä materialistista maailmankuvaa uskomuksellisena vaan tieteeseen perustuvana ja tämä jos mikä on vastoin itse tieteen luonnetta ja jopa todistusaineistoa.
Minä en kannata koulukuntasi näkemystä tieteestä mutta ymmärrän että se on nykyajan vallitseva näkemys yliopistoissa ja olen jo aikaisemmassa viestissäni hieman perustellutkin miksi uskon näin olevan. JHK onko sinun mielestäsi evoluutioteoria hyvin perusteltu tosi uskomus? Ainakin se yleisesti yliopisto maailmassa käsitetään vallitsevaksi teoriaksi eliökunnan kehityksestä.
Organometallikemisti Dr Stephen Grocott oli käynyt läpi vähintään seitsemän vuoden yliopisto-opinnot kertoi myöhemmin:
”Vaikka olin työskennellyt tutkijana 10 vuotta, opin vasta [CMI:n kautta] mitä tiede on. Jotkut ”tieteeksi” kutsutut asiat ovat todellisuudessa tieteen alueen ulkopuolella; ne eivät ole havainnoitavissa, testattavissa, toistettavissa. Yhteentörmäyksen alueita ovat uskomukset menneisyydestä, joita ei ole mahdollista kokeellisesti testata.”
Dr Stephen Grocott tuo hyvin esille sen ettei yleinen yliopisto maailman käsitys ole välttämättä se oikea käsitys tieteestä. Yliopisto maailmassa ei painoteta eroa kokeellisen / käytännön ja historiaa tutkivan / alkuperätieteen välillä vaikka näiden välillä on perusteltu ero. Vain kokeellinen tiede tuottaa sitä varmaa tietoa maailmasta kun taas historiaa tutkiva tiede on enemmänkin tarinan kerrontaa joka perustuu uskomuksiin menneisyydestä joita ei voida enään tieteellisesti todistaa.