Niin, pitää myös osata levätä, ettei taakoita itseään liialla vaatimuksella.
Me kaikki olemme tavalla tai toisella rikki, monesti ne "hankalat uskovat joita on vaikea rakastaa", ovat myös rikki, ehkä jopa tosi paljon, eivät vaan itse sitä huomaa.
Sen jos jaksaisi muistaa, niin ehkä silloin meillä olisi helpompi toisiamme rakastaa. Rikkinäisyydestähän me toisiamme rikomme, ehjempi osaa olla toiselle hyväksi ja ajatella toisen etua.
Eli kun toinen loukkaa, vaatii, manipuloi, ilkeilee, laiminlyö ym. niin se kielii siitä, että toisella on oikeasti paha olla ja sitä kautta yrittää helpottaa omaa oloa.
Auttaa paljon jos muistaa rukoilla ja Herra kyllä kuulee meidän avun pyynnöt. Jos jaksaa yrittää siunata sitä joka on väärin tehnyt, niin sekin auttaa, silloin itse pääsee enemmän vapaaksi pahasta tapahtumasta.
Ja muistetaan aina, että Herra on jo valmistanut meille ulospääsyn vaikeasta tilanteesta, eli siis koskaan ei ole toivoton meidän tilanne, vaan toivomme on Herrassa.