Apokatastasis

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Apokatastasis

ViestiKirjoittaja JHK » 11. Marras 2014 19:40

Jaa että mikä ihme on apokatastasis?

wikipediasta:
Origenes esitti, että helvetti on syntisille ikuinen, mutta historian lopussa sielut palaavat takaisin alkutilaan Jumalan yhteyteen. Origeneksen pelastusmallia kutsutaan nimellä apokatastasis pantoon tai lyhyemmin apokatastasis-oppi. Kirkkoisä Gregorios Nyssalainen seurasi Origeneksen perusajatusta ja ymmärsi helvetin rangaistuksen olevan parantavaa kurittamista, joka kestää kauan mutta ei loputtomasti.[7]

Augustinus hyökkäsi apokatastasis-oppia vastaan rajusti. Hän esitti myöhemmin yleisesti hyväksytyn opin, jonka mukaan kuoleman hetkellä syntisen tahto jäätyy paikoilleen, eikä hän voi enää parantua tai muuttua. Näiden ajatusten pohjalta Konstantinopolin toinen kirkolliskokous hylkäsi Origeneksen ajatukset harhaoppisina. Yleisin perustelu vastustaa kaikkien pelastumista oli käytännöllinen: Mikäli ikuinen helvetti poistuisi, niin moraalilta putoaisi pohja ja kristinuskon harjoittaminen tulisi tarpeettomaksi.[6]


Seikkaillessani luterilaisten teologien keskuudessa verkossa olen saanut sellaisen kuvan/aavistuksen, että moni pappi kannattaa yksityisenä mielipiteenään apokatastasis-oppia. He linjaavat sen sillä tavoin, että kirkko ei niin opeta, mutta he henk.koht. ajattelevat tällä tavoin. Tätä näkemystä edustaa mm. teologi Kari Kuula, jonka kotisivuilta löytyvässä (erinomaisessa) helvetin historia-opetussarjassa hän puhuu tästä aiheesta. http://www.karikuula.com/43

Apokatastasis ei periaatteessa edusta universalismia (kaikki pelastuvat, koska Jumala armahtaa kaikki), mutta käytännössä johtaa lopulta samaan lopputulokseen kuin universalismi. Raamattuhan ei opeta universalismia, eikä apokatastasista, vaan kyseessä on sanaan perustumatonta spekulointia. Sitä kuulee sanottavan että kaikkien pelastumista saa toivoa, mutta siitä ei saa tehdä oppia. Tätä mukaillen moni teologi salaa toivoo apokatastasista, jotkut jopa sanovat uskovansa siihen. Jonkinlaista apokatastaasia edustaa mm. amerikkalainen Rob Bell. Bell on entinen megakirkon pastori, joka on ajautunut ongelmiin näkemystensä vuoksi, mutta hänen ajatuksensa saavuttavat suosiota sellaisten parissa, jotka ovat valmiita tulkitsemaan kristinuskoa vapaampaan ja armollisempaan suuntaan. Bell sanoi jossain haastattelussa, että koska ikuisuus on pitkä, hän uskoo että "rakkaus voittaa" ja Jumala armahtaa lopulta helvetissä olevia sieluja.

Kehotan kaikkia pohtimaan omaa kantaansa aiheeseen, jotta ovat valmiita lausumaan mielipiteensä, kun tarve on.
JHK
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja Lily » 11. Marras 2014 21:49

Itse olen törmännyt nettikirjoituksista tuohon oppiin.

Eikö se ole yli sen mitä kirjoitettu on?

Jos kerta sana puhuu ikuisesta kadotuksesta, niin silloinhan se on ihmisen omaa toive ajattelua, että tarpeeksi kärsittyään Jumala armahtaisi. Eikö se myös vesitä Jeesuksen sovitustyön aivan TOTAALISESTI JA TÄYSIN?

Sittenhän jos apokatastasis oppi olisi totta, voisin ottaa ihan rennosti, voisin jopa ryhtyä elämään haureudessa ja vaikkapa käyttää päivieni virkistykseksi huumeita, kenties vaikka eksyisin homoseksuaalisuuteen ja alkaisin palvoa mammonaa. Tottakai joutuisin kadotukseen, mutta se ei haittaisi kunhan olisin valmis viettämään siellä jonkun ajan, koska Jumala armahtaisi minut sieltä pois.

Minusta tuo on täysin ristiriidassa Raamatun ilmoituksen kanssa.

Onko muilla mitä mielipiteitä ja perusteluita.

Mihin Taamatun kohtaan apokatastasis oppi perustuu?
Lily
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 11. Marras 2014 22:28

Hieman tähän aiheeseen liittyen luin tässä lähipäivinä ensimmäistä Mooseksen kirjaa, jossa sanotaan: "Silloin Herra sanoi: 'Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta (1.Moos.6:3).'" Tässä jakeessa käytetään termiä iankaikkisesti (käännös 33/38), vaikka tarkoitetaan ymmärtääkseni sitä aiempaa ihmisen elinaikaa, joka oli jotain milloin 500 ja milloin 900 vuotta tms... Mikähän on tuon iankaikkisuus termin alkuperä..? Minä olen ajatellut että iankaikkisesti tarkoittaisi aina ja ikuisesti :D
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja Lily » 11. Marras 2014 22:32

Tuolla Kari Kuulan sivuilla on kyllä aika paljon opetusta mikä on ristiriidassa sanan kanssa.

Itse en lukisi, koska pienikin hapatus hapattaa koko taikinan.

Teologia perustuu raamatun tutkimiseen ihmisviisaudella ja se ei ole ymmärrykseni mukaan Herran mieleen. Silloin on vaara eksyä ja pahastikin :cry: .

Teologia on käsittääkseni saanut alkunsa antiikin kreikasta ja on pitänyt sisällään mm. sikäläistä jumaluusoppia ( epäjumaliin perustuvaa), sitten katolilaisen kirkon syntyessä alettiin sitä harjoittaa kristillisenä teologiana. Eli teologia on yhtä raamatullista ja puhdasta tapaa elää kuin roomalaiskatollisesta kirkosta saamamme seurakunnan rakenne. Eli samaa hapatusta kun katolilaisuus, heidän kauttahan se toelogia on tullut meille ja sen alkuperä on todellakin epäjumaliin johtava.

Raamattu neuvoo meitä pysymään erossa kaikesta väärästä opista ja väärää oppia on myös raamatun sanan tutkiminen väärällä tavalla joka juontaa juurensa epäjumaliin ja heidän oppeihinsa.

Esim. Meditaatio ja kristillinen meditaatio. Meditaatiossa keskitytään miettimään yhtä asiaa todella syvällisesti ja siihen paneutuen. Esim. Kuviota, universumia ym. tämän kautta voi ihminen valaistua ja päästä sisälle voimakkaampaan hengellisyyteen. No kristillinen meditaatio, sitä mainostetaan rukoukseksi, mutta todellisuudessa on ihan samaa. Eli keskitytään vaikkapa Kristukseen, Pyhään Henkeen, tai Jumalaan ja odotetaan että Herra ilmestyisi. Voidaan jopa yrittää visualisoida Jeesuksen kuva ja keskitytään siihen.

Eli siis onko kristillinen meditaatio raamatun mukaista vaikka sillä on nimi kristillinen meditaatio?

Onko kristillinen teologia raamatun mukaista vaikka sillä on nimi kristillinen teologia ja siinä pohdiskellaan raamatun sanaa?
Lily
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja pehmytpusu777 » 11. Marras 2014 23:36

Mutta eikö täysin väärä motivaatio palvella Herraa ole PELKO?? jos pelkoa helvetistä ei olisi, niin sitten taas tekisimme aivan mitä sattuu.. onko aina kaiken takana oltava PELKO? olen joskus lanseerannut sanonnan "PELKO ON MAAILMANKAIKKEUDEN VAHVIN MOOTTORI" jos palvelee Herraa pelkästä helvetinpeloista, ei todellisuudessa rakasta Herraa lainkaan vaan vihaa Häntä yli kaiken.. Kyse on eräänlaisesta mikä syndrooma se nyt oli jossa ihminen alkaa rakastaa pelottavaa ihmistä kun on täysin alistunut ensin sen vallan alle.-.
pehmytpusu777
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja JHK » 12. Marras 2014 00:24

Teologia perustuu raamatun tutkimiseen ihmisviisaudella ja se ei ole ymmärrykseni mukaan Herran mieleen. Silloin on vaara eksyä ja pahastikin :cry: .

Teologia on käsittääkseni saanut alkunsa antiikin kreikasta ja on pitänyt sisällään mm. sikäläistä jumaluusoppia ( epäjumaliin perustuvaa), sitten katolilaisen kirkon syntyessä alettiin sitä harjoittaa kristillisenä teologiana. Eli teologia on yhtä raamatullista ja puhdasta tapaa elää kuin roomalaiskatollisesta kirkosta saamamme seurakunnan rakenne. Eli samaa hapatusta kun katolilaisuus, heidän kauttahan se toelogia on tullut meille ja sen alkuperä on todellakin epäjumaliin johtava.

Raamattu neuvoo meitä pysymään erossa kaikesta väärästä opista ja väärää oppia on myös raamatun sanan tutkiminen väärällä tavalla joka juontaa juurensa epäjumaliin ja heidän oppeihinsa.


No tuo ei kyllä vastaa omaa tietoani asiasta, mutta tästä teologia-sanasta on käyty jo omat tappelunsa foorumin aiemmissa keskusteluissa, joita voi mennä lukemaan jos tahtoo. Teologia = oppi Jumalasta. Termiä käytetään sekä yliopistoteologiasta että tavallisen kaduntallaajan "teologiasta" joka tosin voidaan korvata sanalla "oppi".

Kuulan näkemyksiä en allekirjoita, mutta tuo linkittämäni kuunnelma sisältää nimensä mukaisesti historiallista tietoa siitä, miten helvetistä on ajateltu ja uskottu kristinuskon olemassaolon ajan, ja sisältää mielestäni arvokasta tietoa.

Pehmytpusu777: Olen samaa mieltä tuon pelkokysymyksen kanssa. Minusta sellainen, joka palvelee Jumalaa pelastaakseen itsensä, ei vielä ole päässyt irti lihallisen ihmisen tavasta ajatella. Mielestäni minun tulee palvella Jumalaa, koska hän on Jumala, vaikka menisinkin lopuksi kadotukseen.
JHK
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja pehmytpusu777 » 12. Marras 2014 22:21

Se on aivan karmea tila meinaan elää, kun liha esittää temppujaan ja sillä on valta.. On elämää karmeassa pakkopaidassa.. synti himottaa kuin pientä sikaa mutta helvetinpelko estää aivan hulluuden partaalle Mitä kovemmin koettaa tapella lihalla lihaa vastaan, sitä kovemmin se puolustautuu ja himo senkun vaan kasvaa..Ihmisiä jopa sekoaa tässä taistelussa aivan mt-potilaaksi saakka.. Moni saa käteensä just tuolloin noita Bill Wiesen ja Mary Baxterin sun muiden helvettinäkykirjoja.. Ihmisen todellinen salattu minä pitää Jumalan käskyjä ahdistavina,vailla järkeä olevina.. mutta pakko vain on pelosta noudattaa. Mutta kun Pyhä Henki tekee sen, mikä on Hänen tehtävä, ei ihmisten,ei helvettikirjojen ja oman pään harhojen.. Silloin käsittää miks joku on syntiä, eikä vain dikatuurinen päätös sitoa ihminen pakkopaitaan.. Jeesushan tuli vapauttamaan ei sitomaan pakkopaitaan himojen riivaamaks..
pehmytpusu777
 

Re: Apokatastasis

ViestiKirjoittaja paa » 14. Marras 2014 23:15

Kuulostaa vähän kiirastulelta. Siis että kituutetaan hetken kärsimyksessä ja sitten kuitenkin Jumala armahtaa.
"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." [Jer.29:11]
paa
 
Viestit: 917
Liittynyt: 28. Marras 2013 13:46


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 25 vierailijaa

cron