Armo vai laki ?

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Marras 2014 13:56

*
No pakko sanoa että minua tuomittiin eikä selittänyt alkoholin käytöstä perustellen kanssani Raamatun kirjoitusten pohjalta. Minä jäin niinku nakki kalliolle vaille ymmärrystä... :roll: :oops: :?: En nähnyt eroa tilkan punaviinin ja siiderin väliltä. Voisiko joku selittää minulle Raamatun kirjoitusten mukaan mitä on eroa?
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

ViestiKirjoittaja uuhi » 12. Marras 2014 14:18

Ja lihan teot ovat ilmeiset, joita ovat aviorikos, haureus, saastaisuus, irstaus,
epäelohiminpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eripurat, harhaopit,
kateus, murhat, juopottelut, rellestykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista tekevät, eivät peri elohimin kuningaskuntaa.


Gal 5:19-21


Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on haureellinen tai ahne tai epäelohiminpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee elohim. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on huono."


1. Kor. 5:11-13


Vai ettekö tiedä, etteivät väärät peri elohimin kuningaskuntaa? Älkää eksykö. Eivät haureelliset, ei epäelohiminpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä homoilijat,
eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat peri elohimin kuningaskuntaa


1.Kor. 6:9-10
[käännökset vuoden 1938 käännöksestä pienin korjauksin]


Mielestäni raamatusta käy selkeästi ilmi miten juopoille käy.


Vaisuliini, olen uskovana juonut hiukan siideriä, kaljaa ja viiniä, enkä pidä sitä hairahduksena.
uuhi
 
Viestit: 532
Liittynyt: 30. Joulu 2010 14:39

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 12. Marras 2014 15:04

Itsellä on konjakkia pullo hyllyssä ja vilustuksen oireisiin otan joskus kulauksen ja kurkun desifiointiin yms ja kesällä helteellä saatan juoda oluen ja juhannuksen kunniaksi tulee yksi olut otettua.
Kun mikään ei hallitse minua niin pidän asiaa ok tilanteena ,mutta jos huomaisin ,että jollakin (teko)syyllä ottaisin esim alkoholia useasti ja olisin pikku sivuluisussa usein niin stoppaisin heti.Katkaisisin sen "käden" joka viettelee eli stoppaisin heti homman ,ettei se viettelys täyty ja muutu synniksi ja pahimmassa tapauksessa mene rypemiseksi asian kanssa.Ja lopulta veisi turmioon .
Jos on alkoholismia suvussa ni sitte en edes suosittele kurluttelemaan konjakilla kurkkua .
Ne Hengen hedelmät kyllä latistuu ja muuttuu lihallisiksi jos ihminen ei tarkkaile ja vastusta ja yritä katkaista sitä ,mikä on ansana edessä.Silloin jos näin käy niin tie on raskas ja menee vika suuntaan täydellisesti .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Marras 2014 17:59

*
Ok Uuhi minä juon lauantaisin siideriä, siis koko pulloa vaikka en pyydä ostamaan sen...
Mr Kerimäki tarkoitatko alkoholismilla siis perinnöllistä sairautta joka esiintyy koko suvussa? Onko alkoholismi perinnöllinen sairaus? :roll:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 12. Marras 2014 18:25

Sanotaan nyt näin ,että jos ryyppyukkoja tai akkoja on suvussa ja menoliemi maistuu suvussa liian monelle ja liikaa niin silloin on syytä itse olla kans varovainen.Silloin mielummi ei pisaraakaan.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Marras 2014 18:34

*
Ok, kaikki on kuollut, ei mitään jäänyt jäljelle joka juo alkoholia. Vain minä. Mutta mistä tietää onko veressäni perinnöllinen sairaus siis alkoholismi? :crazy:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 12. Marras 2014 18:48

*
Anteeksi, en nyt ymmärrä... Ex-alkoholistit uskovat juovat silti ehtoollisviiniä. :oops:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja Markareetta » 18. Marras 2014 11:31

Löysin Armollisen kirjoituksen, jota en malta olla laittamatta tähän ketjuun:




Menneisyyttä voimakkaampi on Jumalan armo

Lienetköhän kanssani samaa mieltä siitä, että yksi raskaimmista ja tuskallisimmista kokemuksistamme on olla oman menneisyytensä vanki?

"Vankeudella" tarkoitan tässä sitä ahdistavaa tunnetta joka syntyy, kun ajatukset kulkevat menneisiin vuosiin ja sellaisiin tapahtumiin, joita ei saa tekemättömiksi vaikka kuinka haluaisi. Ne ovat kuin paksut liikkumattomat vankilan kivimuurit paikoillaan omassa historiassa.

Minusta näyttää, että moni meistä elää tällaisten raskaiden muistojen masentamana ilman toivoa, rohkeutta ja iloa. Ehkä sinäkin tunnet tällaisista syistä ahdistettuja ihmisiä - tai kenties olet itse sellainen?

Raamatun henkilö, joka menneisyyttään murehtivalle voi tulla suureksi avuksi, on "kanaanilainen vaimo", Matt 15:21-28. Hän nimittäin oli oman ja sukunsa menneisyyden kannalta ilman toivoa maailmassa. Mutta hänkin sai Jeesukselta avun!

Muistat ehkä, että kanaanilaisten muinainen esi-isä oli aikanaan tehnyt synnin, jonka tähden Jumala kirosi sekä hänen lapsensa että kaikki hänestä polveutuvat ihmiset. Tämän synnin tähden Jumala myös käski israelilaisia hävittämään kanaanilaiset, kun he myöhemmin tulivat Joosuan johdolla "kanaanilaisten maahan", 5 Moos 7:2-5. Niin ahdistava ja raskas oli kanaanilaisten menneisyyden taakka. Eikä ulospääsyä ollut koko vanhan liiton aikana.

Israelilaiset tottelivat Jumalan surmaamiskäskyä sen verran huolimattomasti, etteivät aivan kaikki kanaanilaiset kuolleet. Joitakin jäi eloon ja heidän jälkeläisiään oli olemassa vielä Jeesuksenkin aikana. Mutta nämä ihmiset elivät yhä silloin menneisyytensä ja sukunsa menneisyyden vankeina. He eivät voineet muuttaa kansalaisuuttaan eivätkä sitä, mitä ennen heitä oli tapahtunut.

Kanaanilainen vaimo oli yksi heistä. Kun hän tuli Jeesuksen luo, hän tiesi hyvin, että hän oli Jumalan kiroaman kansan jäsen. Se oli suunnattoman masentava kuorma, toivottoman elämän syy. Hän tiesi, ettei häntä ja hänen kansaansa oikeastaan pitänyt olla maan päällä. Hän tiesi, ettei hänellä ollut mitään oikeutta tulla Mestarin eteen. Hän tiesi, että hän oli menneisyytensä tuomitsema ja menneisyytensä vanki.

Mutta mitä hän teki? Vaikka hän kuului kirottuun kansaan, vaikka Jumalan tuomiot lepäsivät hänen sukunsa yllä, vaikka Jeesuskin hylkäsi hänet vaikenemalla ja sitten kutsumalla häntä koiraksi, hän kuitenkin jäi Jeesuksen luo ja kumarsi tätä.

Ajattele! Vaimo kumarsi Jumalaa, joka oli kironnut hänen kansansa! Sisimmässään hän suostui tuomioon mutta näki Jeesuksessa toivon, jota ei ennen ollut nähnyt.

Tämän tähden tämä vaimo näyttää tietä meille kaikille, jotka olemme turmelleet elämämme ja tuhonneet menneisyytemme synneillä. Takanamme olevaa emme voi hävittää, se on ja jää. Mutta Jeesus antaa tulevaisuuden ja toivon.

Katso tarkkaan tämän vaimon toimintaa. Koko hänen asennettaan leimasi suostuminen tuomioihin, joita hänestä ja hänen kansastaan lausuttiin. Hän kumarsi nöyrästi, kun hänelle sanottiin: "Ei ole soveliasta ottaa lasten leipää ja heittää penikoille." Kaikelle, mitä hänestä sanottiin, hän sanoi: "Niin, Herra." Mutta sitten hän tuomarinsa edessä rohkeni lisätä: "Mutta syöväthän penikatkin..."

Tällainen on usko. Se suostuu kaikkeen, mitä Jumalan laki ihmisestä sanoo. Se suostuu tuomioihin, joita Jumala lausuu. Se tunnustaa, ettei ihminen ole mitään. Mutta keskellä kirouksen kauhujakin se kurottautuu kohti kaikkeuden tuomaria tajuten, ettei maailmassa ole ketään, joka voisi auttaa tuomittua paitsi hän, joka kaikki tuomitsee.

Tämä merkitsee, että sinun sukusi synnit, vanhempiesi synnit, itse menneisyydessä tekemäsi synnit ovat kadottavia ja kuolettavia. Mutta ne eivät ole este Jeesuksen Kristuksen avulle, kun sinä lähestyt tuomariasi ja jäät hänen jalkojensa juureen apua odottamaan.

Menneisyytesi todellisia lankeemuksia sinä et pysty hävittämään, vielä vähemmän perisyntiä jota kannat esivanhempiesi rikkomusten tähden. Olet kuin teräshäkissä, josta et pääse pois. Jumalan tuomioitakaan sinä et pysty torjumaan. Kaikki on vääjäämättömästi menetetty. Mutta Jeesuksen luokse sinä voit tulla ja jäädä sellaisena kuin olet, menneisyytesi ja muistojesi kanssa. Ja silloin sinä näet ja koet, että menneisyyttäsi voimakkaampi on Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa.

Odota siis Herraa. Sitä joka hänen tykönsä tulee, hän ei heitä pois. Ei totisesti.

- p-oM -
Markareetta
 
Viestit: 209
Liittynyt: 17. Loka 2014 09:38

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 18. Marras 2014 12:17

Jos näin yliampuvasti sanotaan niin ...Ihmisen kristityn tulee kääntää se Hengessä kulku kytkin päälle ja se lihakytkin on poispäältä asennossa.Lihan teot ja ennenkaikkea ne himot kyllä tiedämme ,mutta kun saamme ymmärryksen ,mitä tarkoittaa kulkea Hengessä niin se on kuin eri maailma se.Sen asian ymmärtäminen ja sisäistäminen on paljon ja Jumala juuri kuljettaa Hänen tavallaan ja siihen Taivaalliseen muotoon päin ja pois maallisesta.Sen lihan ja sen voiman kyllä tunnistamme itsessämme ,mutta sen tulee olla takaalalla ,koska niin on tämän maallisen taivalluksen ajan ja kun Hengessä kuljemme niin usein emme sitä enää edes huomaa tai muista .
Armon kautta meillä on mahdollisuus kasvaa ja se kaikki tulee Jumalalta ja Jeesuksen kautta.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Armo vai laki ?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 19. Marras 2014 13:56

Se vielä tuohon otsakkeeseen ,että se on väärä ?? Kumpikin on oikein eikä sulje toisiaan pois .Laki on hyvä ja Armo on hyvä ja molemmat ohjaa meidän kulkua .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 30 vierailijaa