James Whiten mukaan kreikankielen termi "heos hu" εως ου, on fraasi, joka ei missään muualla UT:ssa tarkoita mitään muuta, kuin sitä, että jotain ei tapahtunut, ennen kuin ehto täyttyi - sitten seurasi muutos. Sen jälkeen kyseinen asia tapahtui. Joku, jolla on liikaa aikaa, voisi tarkistaa tämän paikkaansapitävyyden. L
ähde: https://www.youtube.com/watch?v=b7k614h-28A 1h 8min kohdalta alkaa Whiten hyökkäys ikuista neitsyyttä vastaan.Jos asia on näin,
tämä on argumentti 1.
Argumenttimme 2 olkoon että kumpikin evankeliumi, sekä Luukas että Markus, eivät anna ymmärtää, etteikö Joosef olisi Jeesuksen syntymän jälkeen aloittanut normaalia avioelämää Marian kanssa. Maininta Jeesuksen veljistä ja sisarista tukee tätä tulkintaa. Tietysti joku voi sanoa, että nämä ovat Jeesuksen veli- ja sisarpuolia, mutta sitä ei voida raamatulla todistamaan. Luukas erityisesti mainostaa "tutkineensa kaikki ja kirjoittaneensa kaikki", eikä hän kerro mitään tästä opista. Luukas ja Matteus molemmat kirjoittivat harhaanjohtavasti joko taitamattomuuttaa, tai täysin tietoisina siitä, että tekstit ymmärrettäisiin väärin, mikäli he uskoivat mitä RKK opettaa Mariasta.
Argumentti 3: Oppi Marian ikuisesta neitsyydestä ilmestyy apokryfisistä teoksista "Jaakobin evankeliumi", 140 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen. Kyseisen teoksen mukaan Maria kasvatettiin Herran temppelissä temppelineitsyeenä. Teksti on selvästi kopioitu profeetta Samuelin elämästä, ja on enemmän satukirja kuin vakavastiotettavaa historiaa. Allegorisen raamatuntulkinnan isä Origenes (eli 180-260), jonka mielestä oli sopivaa, ettei Marian kohdussa enää kasvanut ketään muuta lasta. Origen oli lukenut Jaakobin evankeliumin (selviää hänen tekstistään) ja piti ajatuksesta. Näin hataralla pohjalla seisova oppi ei saata edusta "katkeamatonta apostolista traditiota".
Argumentti 4 Oppi ei perustu raamattuun, eikä apostolisten "isien" kirjoituksiin, eikä edes kirkkoisien yksimielisyyteen. Sen juuret ovat kreikkalais-roomalaisissa käsityksissä maailmasta. Juutalaiset eivät asettaneet neitsyydelle mitään erityistä pyhyyden arvoa, he ainoastaan pitivät kiinni siitä, että naimisiin oli Jumalan tahto mennä neitsyeenä, eivätkä papit saaneet mennä naimisiin kuin neitsyiden kanssa. Kreikkalais-roomalaisessa maailmassa sukupuolisuus nähtiin eläimellisenä ja alhaisena asiana, joten pyhän ihmisen sopi karttaa sellaista. Juutalaisuudessa ei ollut neitsytpappien tai papittarien ajatusta - sen sijaan kreikkalais-roomalaisessa maailmassa oli (esim. Vestan neitsyeet). Kun kristinusko irtosi juutalaisista juuristan, kreikkalais-roomalaiset ideat hiippailivat sisään seurakuntiin, ja neitsyys alettiin nähdä pyhänä tapana palvella Jumalaa yksin (kenties Paavalin varomattomia sanoja voi hiukan syyttää tässä...) Tässä yhteydessä alko kehittyä ajatus Marian ikuisesta neitsyydestä.
Argumentti 5 Hesekielin luvun 44 sovittaminen neitsyt Mariaan on ainoa kohta raamatussa, jota voi yrittää käyttää tämän opin puolustamiseen. Jos katolilainen sanoo tämän suoraan tarkoittavan Mariaan, niin Hesekielin kirjan loput 4 lukua kertovat kaikki neitsyt Mariasta useine ovineen, alttareineen, ja uhripatoineen, joissa palvelijat keittävät kansalle uhrilihaa. Puhumattakaan Israelin heimoilla jaettavista maista. Jos taas katolilainen sanoo, että kyseessä on vain pyhä periaate, että Jumalan käyttämää ovea eivät muut käytä, niin sellaista periaatetta saa yrittää kaivaa raamatusta niin paljon kuin jaksaa -
se todistaa ainoastaan hyvästä mielikuvituksesta. Erityisesti VT:n kirjoitusten luovalla käytöllä on mahdollista perustella mitä hyvänsä.