Ehtoollisen ulkonainen muoto – merkitystä vai ei?

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Ehtoollisen ulkonainen muoto – merkitystä vai ei?

ViestiKirjoittaja tanu » 22. Syys 2014 10:59

Mikko Murpatti kirjoitti:
Joel.A kirjoitti:Vielä kysyn, että mitä tarkalleen ottaen tarkoitit tällä?

Mikko kirjoittaa:
...mutta vilpittömästi uskon että Jumalaa enemmän miellyttäisi huuliltasi lähtevä rakkauden tunnustaminen kuin sen pähkäily minkälaista nestettä on ehtoollismaljassa. :).


Siis olenko antanut liian ankaraa ja rakkaudetonta kuvaa itsestäni? Jos näin on ja voihan se toki näin ollakkin, koska kärsin lievästä dysfasiasta ja sen takia verbaalinen tuottoni ei aina ole sitä, mitä tahtoisin sen olevan ja tästä syystä voin kuulostaa liiankin ankaralta tai rakkaudettomalta (välillä myös sekavalta) vaikka tarkoitus on olla sävyisyyden ja rakkauden hengessä jämpti asiassa kuin asiassa.


Olin tunnistavanani ankaruudessasi itseäsikohtaan samoja vivahteita jota minulla oli , ja se oli rankka vaihe vaelluksessani.

Armoa riitti kaikille muille paitsi itselleni ja ruoskin itseäni armotta ja pilkkasin. Tässä on se vaara , että jos itselleen hokee jotain tarpeeksi voi alkaa uskoa sitä jossakin vaiheessa, mielummin hokee jotain positiivista vaikka "Jumala on voimallinen loppuunsaattamaan sen työn minkä minussa aloitti" katse Jumalaan eikä omiin heikkouksiin on hyvästä, ehkä ajattelin hypätä hätiin jos näin olisi sinulla asianlaita ja koittaa säästää sinua niiltä ylämäiltä missä itse rimpuilin :).


Kyllä saa välillä muistutella itselleen ettei lue Raamattua kuin lakikirjaa, vaan kuin Isän rakkauskirjettä lapselleen.
Rakas taivaallinen Isä, tapahtukoon kaikessa, aina, Sinun tahtosi. Jeesuksen nimessä.
tanu
 
Viestit: 1268
Liittynyt: 04. Maalis 2012 22:20

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 28 vierailijaa