*
Haluaisin vielä jatkaa, jos sopii. Kyllä meidän järkemme ja ymmärryksemme ovat tärkeä osa täysipainoista elämää ja ne on hyödyllistä kaikessa elämän tarkoituksessa paitsi hengellisessä uskonelämässä. Tervettä maalaisjärkeä hyödynnetään paljon paitsi uskonelämässä. Jos nojaudutaan omaan ymmärrykseen, se tarkoittaa, että turvautuu ensinnäkin oman ymmärryksen nojautumiseen, eikä Herraan, joka pystyy avaamaan ymmärrystä. Ihmisen järki eli ajatus ei voi enää samoissa ulottuvissa Jumalan ajatuksen kanssa [ Jes. 55:9 ].
Jes. 55:9 Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
Tätä olisi tärkeintä ymmärtää. Itse näen, että oman ymmärryksen nojautuminen vie ylpeyteen hengellisesti myös, niin ymmärrän, mitä siinä Raamatun kohdassa tarkoittaa, kun siinä sanotaan, että Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Jumala antaa armoa [Jaak. 4:6]. Mitä se tarkoittaa ylpeydellä? Että koska oman ymmärryksen nojautuessaan toimiessaan he ylpeilevät omasta ymmärryksestä, johon turvaudutaan nojautuen omaan ymmärrykseen, eikä Herraan, joka avaa ymmärrystä kaikkeen totuuteen. On taipumus ylpeillä, siksi se pelottaa. Kun ylpeilee, hänet Jumala alentaa. On nöyrä, hänet Jumala ylentää, sanoo Raamattu.
Haluaisin vielä sanoa pari juttua. Ne molemmat ovat aika pelottavia juttuja. Herra, armahda minua! Olen miettinyt, että ihmissuvun lankeemuksen jälkeen ajatusmaailma on pahasti vääristynyt ja ihmissuvun lankeemuksesta lähtien nämä sielun toiminnat ovat jäljitelleet ja synnyttäneet aidolta näyttävää/tuntuvaa uskoa, jumalkokemuksia ja muka hengellistä ymmärtämistä. Mutta se osoitti vääräksi ja tulin lopulta siihen tulokseen, että olen väärässä siinä jutussa.
Koska pelottaa sanoa se, mitä luulen sitä. Luulen, että kun Jumala on luonut Aatamin ja Eevan, niin siihen aikaan ei ole ollut tarkoitus "tietää" kaikki [1Moos. 3:22]. Koska Jumala sanoi; 'Nyt ihmisestä on tullut kuin yksi Meistä [= Elohim ], hän tietää hyvän ja pahan [jae 22].
1Moos. 3:4 Käärme vastasi naiselle: ”Ette te suinkaan kuole,
5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne aukeavat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte hyvän ja pahan.”
22 Herra Jumala sanoi: ”Nyt ihmisestä on tullut kuin yksi meistä: hän tietää hyvän ja pahan. Ettei hän nyt vain ojentaisi kättään, ottaisi ja söisi myös elämän puusta ja eläisi ikuisesti!” RK
Niin ymmärrän, mitä omaan ymmärrykseen nojautumiseen tulee, se käyttäytyy, niinkuin "jumalat" tai "Jumalan kaltainen jumala". Siten muistui Jeesuksen sanat, vasta ymmärrän Jeesusta ja Hänen sanoja, kun Jeesus yritti avata ymmärrystä keskustellessaan juutalaisten kanssa, joiden keskellä syntyi erimielisyys [Joh. 10:19]. Jeesus sanoi; 'te olette jumalia? Jos Jumala sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - eikä Raamattu voi raueta tyhjiin. Siinä tarkoitan, että juutalaiset tulkkasivat itse kaiken, siksi he käyttäytyivät jumalien tavoin.
Joh. 10:34 Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettu: ’Minä sanoin: te olette jumalia.’?
35 Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli – eikä Raamattu voi raueta tyhjiin –
Vielä se toinen juttu, joka on kans aika pelottava juttu. Näen, että oman ymmärryksen nojautuminen tarkoittaa, ettei etsi Herraa, vaan nojautuu ensinnäkin omaan ymmärrykseen, niinkuin jumalien tavoin. Näen myös, että siinä se yhdistää paljon lopunajan luopumukseen, jolloin Herraa ei ensisijaisesti etsitä, eikä sitä, mitä Hän tahtoo opettaa Pyhien Kirjoituksien kautta. Herra, armahda! Olen vähän peloissani, kun minulle tuli äsken valaistusta tajuakseni tämän kaiken.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.