Mistä apu?

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Appaloosa » 08. Syys 2014 00:40

Lukiessani keskustelua siitä miten nähdään uskovat, tuli sellainen olo että ei kovin hyvältä näytä uskovien seurakunta. Ajattelin että voitaisiin yhdessä miettiä mistä se johtuu ja mikä voisi olla apu tähän asiaan. Sillä toive meillä varmasti on jokaisella että uskovat voisivat olla enemmän sen näköisiä kuin Raamatussa kerrotaan. Onko kenelläkään kongreettisia ajatuksia asiasta?
Avatar
Appaloosa
 
Viestit: 123
Liittynyt: 02. Elo 2014 22:32

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja JHK » 08. Syys 2014 07:25

Paljon on vikaa maamme seurakunnissa ja uskovissa, mutta paljon on meissä vikaa myös yksilöinä, joten mikä lienee hedelmällinen tapa lähestyä tätä aihetta?

Jospa juttu meneekin sillä tavalla, että me Suomalaiset uskovat olemme maailmallisia? Meillä on niin helppoa täällä. Emme ole joutuneet todella kokemaan kristuksen kärsimyksiä, emmekä siten tiedä mitään pitkämielisyydestä, kestävyydestä, luottamuksesta Jumalaan? Minä olen sitä mieltä, että vahvat seurakunnat ja väkevät kristityt syntyvät yleensä vainon alla, raskaissa olosuhteissa. Jospa vika onkin siinä että meillä on asiat liian hyvin?
JHK
 

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 08. Syys 2014 09:03

*
Sydämen kylmentyminen johtuu että lukee liikaa hengellisiä kirjoja jotka ovat osittain epäraamatullista. Koska Raamatun mukaan väärentämätön Sana suojelee sydämen kylmentymiseltä ja puhdistaa meidät ja pitää sydämen palavana ks. Joh. 15:3.

Ei mikään muu voi pitää sydämen palavuudesta huolta kuin ainoastaan väärentämätön Sana. Niin osa uskovista lainaa paljon opetuksia kirjoista ja tuo ne seurakuntaan... Olin itse mukana niin yksi uskonsisar lainasi katolaisen opetuksen esille... Ja myös maallistuminen johtuu että suuri osa elämästä lukee vain hengellisiä kirjoja. 'Mistä apu tulee', vastauksena olisi se 1Piet. 1:22. Väärentämätön Sana olisi se oikea apu koska Sana on itse Jumala ks. Joh. 1:1.

Joh. 15:3 Te olette jo puhtaat sen sanan kautta, jonka olen teille puhunut.

1Piet. 1:22 Puhdistakaa sielunne totuudelle kuuliaisina vilpittömään veljesrakkauteen ja rakastakaa toisianne kestävästi, puhtaasta sydämestä.

Joh. 1:1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 08. Syys 2014 10:14

Väärä Armonoppi ...Kristityt ovat ottaneet armon oman voimansa ohjaukseen ja ovat päätelleet ,että armo palvelee heitä ja heidän synnintekojaan .Pyhitys puuttuu ja estyy kun ollaan ja tehdään syntejä ,koska synti onkin nyt sallittua tässä väärennöksessä ja sehän on selvää ,että tuo väärennös palvelee vastustajaa täysin.Seurakunnasta suuri osa on jo Ei Pyhitys elämässä ja kun vääriä opettajia katsoo ,jotka jo ovat kirkossa niin .....pahalta näyttää ,mutta se Raamatun kertoma jako on käynnissä ....ne ,jotka nielee valheen niin sen ne tekee ja Pyhät pyhittyy elämässään kun pitävät kynsin hampain kiinni Pyhityksestä ja pyytävät apua Herralta syntien voittamiseen ja myös voittavat syntinsä.
Apu tulee Herralta ja kenties yksilö tasolla Herran Ruumiissa .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 08. Syys 2014 17:13

"Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu? Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan (Ps.121:1-2)."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja JHK » 08. Syys 2014 17:19

https://www.youtube.com/watch?v=Oul-9fbp1Ak

Osa tästä on suoraan sovellettavissa maamme seurakuntiin, osa ei ole. Englanniksi jälleen, sorry :(
JHK
 

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Mikko Murpatti » 08. Syys 2014 23:19

Olisi viisasta kysyä ja odottaa monessa asiassa Jumalan aikataulua, ja luottaa enemmän Hänen johdatukseen ja voimaan saattaa meissä uskovissa loppuun se työ jonka Hän on meissä aloittanut, eikä ilmoittaa , että tässä lukee näin ja minä sanon sinulee että nyt teet näin tänään.

Voi, saa ja pitääkin ilmoittaa Raamatun totuudet ja neuvot, mutta kuuleminen (ymmärtäminen... opitun sulautuminen uskonelämään) tulee Jumalalta Pyhän Hengen kautta Hänen aikataulullaan ei siis ihmisten vaatimuksien mukaan.

Opettaahan Raamattu , että maitoikäisille maitoa sillä vahvaa ruokaa he eivät vielä kestäneet...heille opetettiin aluksi Kristuksen opin alkeita..

Efesolais kirje 4 opettaa, että me kasvamme Kristuksen tuntemisessa sen voiman mukaan mitä Jumala antaa ja mitä kukin pystyy tekemään, ei siis sen mukaan mitä joku meitä tai elämäämme hädintuksin tunteva veli tai sisar päättää Raamatusta noudatettavaksi antaa, vaan sen voiman mukaan ja siinä kasvamisen aikataulussa kun Jumala näkee hyväksi.


11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,
12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, (Ei valmista vielä tässä rakennutaan Jumalan aikataulussa)
13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,
14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;
15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.


13 Till we all come in the unity of the faith, and of the knowledge of the Son of God, unto a perfect man, unto the measure of the stature of the fulness of Christ: [in: or, into] [stature: or, age]
14 That we henceforth be no more children, tossed to and fro, and carried about with every wind of doctrine, by the sleight of men, and cunning craftiness, whereby they lie in wait to deceive;
15 But speaking the truth in love, may grow up into him in all things, which is the head, even Christ: [speaking...: or, being sincere]
16 From whom the whole body fitly joined together and compacted by that which every joint supplieth, according to the effectual working in the measure of every part, maketh increase of the body unto the edifying of itself in love.



Eli Jumala on meille ilmoittava kyllä miten mikin asia on, kunhan Hänen niin hyväksi näkee, siksi pidän oikeaoppisuudella junttaamista turhana touhuna. Voit olla oikeassa ja opettaa täsyin totuutta, mutta jos Herra ei sanaa toiselle avaa ja ei puhu asiasta niin että sana sulautuu kuulijaan, niin junttaus jää siihen ei se oppi imeydy.

15 Olkoon siis meillä, niin monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin teille ilmoittava, kuinka asia on.
***Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.***
Avatar
Mikko Murpatti
 
Viestit: 3063
Liittynyt: 16. Marras 2012 12:32

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Siivetön » 09. Syys 2014 13:27

Eipä apua taida löytyä mistään muualta, kuin siitä, että jokainen hakeudumme henk.kohtaisesti Jumalan kasvojen eteen ja nöyrrymme tunnustamaan oman viallisuutemme ja annamme Jumalalle luvan muovata meistä oman näkynsä mukaisia yksilöitä ja mitä seurakuntiin tulee, niin seurakunnathan on = me uskovat, eli sinä ja minä.

Meistä muodostuu seurakunta ja aina jos on halua arvostella omaa seurakuntaansa (sillä tuskin kukaan uskovainen nyt kuitenkaan ainakaan muiden seurakuntia menee arvostelemaan) niin silloin täytyy vain kysyä itseltään, paraneeko vai paheneeko tilanne seurakunnassani sen myötä, jos itse poistuisin tuosta yhteisöstä.

Omalta kohdaltani tiedän heti vastauksen, ei tarvitse pohtia tahi funtsailla, että oma seurakuntani tulisi kertaheitolla paremmaksi, jos poistuisin, koska silloin siellä olisi ainakin yksi raadollinen ihminen vähemmän, mutta kiitos Taivaan Isälle, että vielä ovat minuakin sietäneet ja pyrkineet rohkaisemaan ja tukemaan eteenpäin uskon tiellä.
Siivetön
 

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Appaloosa » 10. Syys 2014 07:48

Olen itse myös Siivettömän kanssa samoissa ajatuksissa, eli jokaisesta itsestään loppuviimeksi lähtee muutos. Etsiä Herraa syvemmin, turvautua Häneen, olla Hänen puhdistettavanaan... Helposti alkaa etsimään vikoja toisista uskovista tai seurakunnista yleisesti. Tietysti voi nimetä monia asioita jotka ovat pielessä toisissa, mutta se ei oikein hyödytä jos ei itse ole valmis puhdistumaan. "Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. " (Matt 7:5)
Avatar
Appaloosa
 
Viestit: 123
Liittynyt: 02. Elo 2014 22:32

Re: Mistä apu?

ViestiKirjoittaja Mikko Murpatti » 11. Syys 2014 17:49

Appaloosa kirjoitti:Olen itse myös Siivettömän kanssa samoissa ajatuksissa, eli jokaisesta itsestään loppuviimeksi lähtee muutos. Etsiä Herraa syvemmin, turvautua Häneen, olla Hänen puhdistettavanaan... Helposti alkaa etsimään vikoja toisista uskovista tai seurakunnista yleisesti. Tietysti voi nimetä monia asioita jotka ovat pielessä toisissa, mutta se ei oikein hyödytä jos ei itse ole valmis puhdistumaan. "Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. " (Matt 7:5)


Mielestäni aikuisten ihmisten pitää pystyä puhumaan asioista jotka hiertää, ja koittaa näin löytää yhteinen sävel ja saada rauha asialle, ettei se kiristä välejä ja aiheuta turhaa toraa.

Kai seurakunnassa saa koittaa keskustella asioista jotka hiertävät, vai onko se vain yhteisö jossa suu maireana esitetään toiselle ja valheellisesti annetaan toisen ymmärtää että kaikki on ok , vaikka todellisuudessa asiat hiertävät ja sappi kiehuu? Eihän näin saa olla.

Mieleeni tulee esimerkkejä, joissa aikuisten normaali keskustelu olisi välttänyt "se oli viimeinen pisara, nyt kyllä sanon suoraan ja huudan kaiken patoutumiseni tämän asian tiimoilta " -tyylisiä ylilyöntejä.

Jos ei epäkohdista ja hiertävistä asioista pystytä rakentavasti puhumaan, niin ennen pitkää ne paineet kasvavat kattilassa ja kun kannet paukkuu tulee ikävää jälkeä ja riitoja, eli patoamalla kaiken sisäänsä tulee ongelmia.

Asioista rakkauden hengessä ja epäkohdista puhuminen rakentavasti ei ole mitään vikojen etsimistä, vaan järkevää ja asiallista välittämistä. Uskovallakin on lupa sanoa " Hei kuule , minulle tuli tosi paha mieli kun..." "Minua vaivaa kun usen tapahtuu näin ja näin..."

Ihan normaalia keskustelua eikä siis mitään vian etsintää.

En tiedä miksi , mutta Suomessa on todella vahvana semmoinen vaikenemisen kulttuuri , että asioista ei puhuta vaan padotaan kaikki sisälle. Kun keskustelua ei harjoitella ei siinä voi tulla kovin hyväksikään.

Kyllä meidän pitäisi veljien ja sisarien luottaa toisiimme sen verran , että uskalletaan edes sisarusten kanssa puhua asioista, jotka hiertävät.
***Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.***
Avatar
Mikko Murpatti
 
Viestit: 3063
Liittynyt: 16. Marras 2012 12:32

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa

cron