Ei voi menettää vahingossa uskoaan!
JoKi, kun muistat, että usko ei ole sinusta itsestäsi lähtöisin,
vaan se on Jumalan työ ja teko Sinussa, silloin voit heittää
ns. vapaalle ja luottaa siihen, että kunhan Sinulla on vain
TAHTO seurata Jeesusta Kristusta, Hän antaa Sinulle uskon
ja voiman elää uskoasi todeksi.
Olen itse käynyt samoja ajatuksia aikoinaan läpi ja noiden
pohdintojen kautta ja ajamana löysin todellisen Jumalan
armon, joka kantaa silloinkin, kun kaikki muu riisutaan pois.
Omalla kohdallani tuli tilanne, jossa minulta vietiin mahdollisuus
"harjoittaa" uskoani ns. ulkokohtaisesti ja koin jotenkin, että
se oli sama, kuin että minun uskoni olisi otettu minulta pois,
kunnes törmäsin näihin Mauri Vikstenin sanoihin:
*****
"On erittäin vaarallinen sellainen ajattelutapa, että innokkuus
Herran työssä pitää uskovan elävänä ja palavana kritittynä.
Mitä sitten tapahtuu, jos työ otetaankin sinulta/minulta pois?
Mutta kun ilosi on työnantajassasi, kukaan ei voi koskaan riistää
sitä sinulta pois!
Ilosi on silloinkin sama, vaikka voimasi vähenevät, tai kuoleman
virta pauhaa edessäsi, sinä siirryt iloiten ja riemuiten virran yli
voittajien joukkoon, sillä sinun ilosi on ollut Herrassa, eikä siinä,
mitä sinä olet, mitä teet ja olet tehnyt tai aikaansaanut!"
Mauri Viksten
*****
Ehkä elämäntilanteesi ei ole sama, kuin itselläni oli tuolloin, mutta
kehoitan Sinua ottamaan huomioon nuo lopussa olevat sanat:
"
....eikä siinä, mitä sinä olet, mitä teet ja olet tehnyt tai aikaansaanut!"
Eli usko on Jumalasta, ei Sinusta itsestäsi ja tahdolla ja kiitoksella
otat vastaan Häneltä uskon.
Ala siis kiittämään siitä, että Hän on Sinut pelastanut ja vastakin pelastaa!
Ei siksi, että sinä olisit sen jotenkin omilla teoillasi ansainnut, vaan siksi,
että olet Hänet vastaanottanut, pannut toivosi Häneen ja näinollen Hän on
uskon Sinulle armosta antanut ja vastakin antaa!
2 Kor. 1
10 Ja hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa,
ja
häneen me olemme panneet toivomme, että hän vielä vastakin pelastaa,
11 kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän
tähtemme
kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.