Kirjoittaja JHK » 31. Elo 2014 23:18
No, aloitetaan vaikka sillä, ettei raamattu suoraan kiellä kyseistä toimitusta. Missään päin sanaa ei ole jaetta, joka sen kieltäisi. Sen sijaan sana sisältää runsaasti jakeita, jotka aivan selkeästi kieltävät pornografian, ym. himoitsemisen, joka kohdistuu johonkuhun muuhun, kuin omaan puolisoon. Tästä ollaan suhteellisen yksimielisiä veljien keskuudessa.
Se, missä porukka sitten jakaantuu mielipiteensä kanssa, on se, onko uskovan sallittua "purkaa paineita" kyseisellä toimituksella, ilman seksifantasioita, tai niiden kanssa. Toiset sanovat kyllä ensimmäiseen, mutta ei jälkimmäiseen. Jotkut kieltävät molemmat, jotkut sallivat molemmat. Olin aikoinaan sitä mieltä, että vastaus molempiin on ei. Nyt vastaukseni toiseen kohtaan on ei, ja ensimmäiseen "en tiedä". (Edit. Aika vaikea on tosin perustella, miksi oman puolison ajatteleminen toisessa kohdassa olisi väärin, hyvä pointti Mikolta. Edit.)
Minä uskon että seksuaalinen himo (erotuksena "halusta" joka on positiivista), himokkaat ajatukset, ym. seksiin liittyvät pakkomielteet, ovat peräisin lihasta, joka on mahdollista voittaa hengen kautta. Sen lisäksi olen sitä mieltä, että henkivallat levittävät tässä maailmassa eräänlaista himoitsemisen kulttuuria, jossa ihmiset suhtautuvat toisiinsa esineellistävästi, riisuen seksuaalisuudesta pois läheisyyden ja rakkauden aspektit, tehden siitä ikään kuin urheilua, taidetta, tai peliä. Henkivallat tulevat aika-ajoin tuon "kulttuurinsa" kanssa viettelemään ihmisiä kaikenlaisiin seksisynteihin. Sellainen, jonka Herra on päästänyt vapaaksi maailman ajatusmalleista, ei lähde mukaan noihin kiusauksiin, ja pysyy puhtaana. Mutta sellainen, joka syystä tai toisesta on niissä kiinni (paljon tai vähän), lankeaa toisinaan tämän alueen synteihin. Sanoisin, että huomattavan usein itsetyydytykseen johtava halu on peräisin tästä himon kulttuurista.
Monet sanovat itsetyydytyksen aiheuttavan syyllisyyttä, ja sama kokemus on ollut myös itselläni. Toisinaan häpeän, tyhjyyden ja inhon tunne, joka seuraa kyseistä toimitusta, on voimakas, toisinaan heikko, joskus sitä ei tule ollenkaan. Useimmiten sitä tehtyään sanoo itselleen mielessään - en tahdo tehdä tätä enää toiste. Oma mielipiteeni on: parempi että ei. Jumalan avulla se on mahdollista, en suosittele mitään muita apukeinoja, ajattelun tekniikoita, tms. niksejä.
Viimeksi muokannut JHK päivämäärä 01. Syys 2014 07:48, muokattu yhteensä 2 kertaa