Appaloosa kirjoitti:.................... jos jo tuntee häpeää ja syyllisyyttä niin ei sitä yleensä tarvitse enempää kuulla miten saastainen ja kiero sitä on. Usein ylivoimaiseksi käyvä häpeä ja pelko siitä että saa osakseen syyllistämistä on syynä miksi ei asioita uskalleta tunnustaa ja sen myötä niistä ei vapauduta. En tarkoita että pitää alkaa hyssyttelemään ja hyväksymään synti vaan tarkoitan että ei kuitenkaan "lyödä lyötyä" vaan tehdään mahdollisimman helpoksi ihmisille tunnustaa syntinsä. Eli vaikka toisten synnit tuntuisivat itsestään saastaisilta ja yököttäviltä niin ne tunteet täytyisi koittaa pitää sisällänsä ja kohdata lähimmäinen kaikkine oksettavine synteineen Jumalalle rakkaana ihmisenä ja kohdata hänet armon ja rakkauden kautta. Ja muistaa aina että itse on myös syntinen, ja ne synnit minkä kanssa itsellä on taisteluja saattavat toiselle tuntua oksettavilta ja hän ei välttämättä ymmärrä mikä siinä niin kiehtoo että pitää sen kanssa taistella.
Appaloosa kirjoitti:Tottakai, mutta on hyvä muistaa että monet ihmiset altistuvat jo lapsuudesta lähtien pornolle ynnä muulle haureuden hengen vaikutukselle, ja sitä kautta he kasvavat niin että se tuntuu heistä normaalilta. En suosittele tuollaista lähestymistapaa että sanoo toista "sairaaksi ja kieroutuneeksi oudoksi yksilöksi" jos tällaisia ihmisiä haluaa auttaa vapauteen, sillä sen kautta tulee vaan syyllisyyttä ja häpeää. Luulen että pornoon koukussa olevat kristityt tuntevat jo sisällään aika suurta häpeää ja huonoa omaatuntoa asiasta. Myös on syytä muistaa että miehille asia on vaikeampi kuin naisille ja arvelen että yllättyisit jos saisit tietää kuinka moni sinunkin tuntemasi mies todennäköisesti taistelee näiden ongelmien kanssa. Minulla on paljon kokemusta luottamuksellisesta keskustelusta miesten kesken ja olen itsekin usein joutunut yllättymään.
Appaloosa kirjoitti:Minun mielestäni pornon katseleminen ei mitenkään ero siitä että katselee himoiten naisia jotka ovat puettuja. Jos mielikuvituksissa "katselee pornoa" niin se on täysin sama kuin katsoa sitä kongreettisesti. "Sillä sisästä, ihmisten sydämestä, lähtevät pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat,..."
Yhdyn ihan täydestä sydämestäni näihin Appaloosan teksteihin.
On hienoa nähdä, että vielä on ihmisiä, joilla on armon ja rakkauden lääkelaukku mukanaan kulkiessaan tämän päivän rikkinäisten ja saatanan pettämien ja orjuuttamien ihmisten keskellä. Siunausta ja voimia, että voit Appaloosa yhä enenevässä määrin olla niin likaämpärinä, kuin hoitajana ja hoivaajanakin vihollisen riistämille ja ryöväämille ihmisille.
Kuten Samarialaisellakin oli lääkelaukussaan mukana puhdistava viini, hoitava ja voiteleva öljy ja myöskin sidetarpeita, joilla peittää haavat, etteivät ne ole kaiken kansan katseltavissa ja kauhisteltavissa enää sen jälkeen, kun niiden hoito on aloitettu, niin tulee olla tämänkin päivän "samaralaisilla".