Mikko Murpatti kirjoitti:Minulla on semmoinen mututuntuma ja teoria, että Jumala tahtoo että uskoon tullaan ensisijaisesti kuulemisesta eli evankeliumin kuulemisen kautta.
Vaatii enemmän uskoa uskoa Jumalan ilmoitukseen ja luottaa siihen, kuin ihmeellä todistetun asian uskominen.
Ihmeeseen uskominen ei vaadi niin paljoa uskoa vaan se on jo näkemistä.
Mutta minusta tässä ajassa näyttää jopa siltä, että vaikka uskotaan ns. Jumalaan, ei enää uskota Hänen tekemiinsä ihmeisiin, vaan halutaan selittää ne esim. vihollisen aikaansaamiksi.
On selvä Raam.totuus, että usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan Sanan, eli evankeliumin kautta, joten ei kai usko Jumalaan voikaan syntyä minkään muun kautta, mutta on muistettava, että myös Jeesuksen tekemät voimalliset teotkin, eli ihmeet kuuluvat evankeliumiin, eli eivät ole kaksi eri asiaa, eikö vain??
Ja kun Tuomas ei jaksanut uskoa muuten kuin näkemällä, Jeesus oli valmis hänellekin näyttämään totuuden, että Tuomaskin jaksoi uskoa, eli uskon Jumalan kohtelevan meitä kutakin myös meidän tarpeistamme käsin, sillä niin paljon Hän ihmistä rakastaa!
Uskonhan synnyttää aina Jumala ja meistä ihmisistä kukaan ei voi määrätä, minkä evankeliumin osa-alueen kautta Hän kunkin kohdalla uskon synnyttää, joten siinä mielessä meidän ei edes tulisi murehtia ja kantaa huolta sellaisesta, johon meillä ei ole edes vaikutusvaltaa, vaan julistaa KOKO EVANKELIUMIA sellaisenaan kuin se on ja kuten jo sanoin, evankelimi sisältää myöskin ihmeitä, jote emme voi niitäkään kokonaan karsia pois.
Toki ymmärrän niitäkin, jotka ovat olleet ns. liikaa tekemisissä näiden ihme vouhotusten kanssa ja ovat tulleet ikäänkuin allergisiksi sanalle -ihmeet-, eli ovat siellä toisessa äärilaidassa, kuin ihmeistä vouhkaavat, joten heidänkin tulisi pyytää Jumalaa auttamaan, että löytäisivät sen "kultaisen keskitien" ja uskaltaisivat myöskin tunnustaa, että Jumala voi kutsua ja puhua ihmisille myöskin ihmeiden kautta.
Itse uskallan tunnustaa, että oma uskonelämäni on saanut monta kertaa vahvistusta ihan sellaisista arkielämän pienistä ihmeistä, kun on nähnyt, miten tarkallaa aikataululla Jumala toimii moinissa arkielämän tilanteissa.
Voi olla, etten ole ehkä sitten niin autuas, kuin ovat ne, jotka eivät koskaan tarvitse minkäänlaisia Jumalan ihmeitä uskonsa vahvistuksesi, mutta kiitän Herraa siitä, että tällaisenani minäkin saan kuitenkin palvella Häntä ja Hänen armonsa on riittänyt minutkin pelastamaan, ja Hän pelastaa tänäänkin ja uskon siihenkin, että vastakin pelastaa.