Että he yhtä olisivat

[Joel.A]

On todella surullista, jos teille uskovien yhteisöt ja paikallisseurakunnat ovat vain = jäsentodistus tai JoelA:n esille tuoma malli (".....voimme sitten jos siltä tuntuu jokainen meistä perustaa taas oman seurakunnan omien näkökulmiemme pohjalta ja kutsua sitä kristilliseksi seurakunnaksi. Näin meidän ei tarvitse sitten enää sitoutua muihin uskoviin ja harjoittaa heidän kanssaan yhteyttä ja olla näin pitämättä jokaisen pyhien tarpeita ominamme."), jota väittää jopa minun tuoneen esille ("..se malli mitä tuot esille tarkoittaa sitä.) ja millaista seurakunta mallia en ole kuitenkaan missään esille tuonut.

Todella surullista.

Minulle ne ovat Jumalan perheitä ja Jumalan lasten yhteisöjä, joista jokaisen uudestisyntyneen jäsenen Jeesus Kristus on myöskin ostanut kalliilla sovintoverellään.

Siivetön, voitko hyvällä omallatunnolla sano, että et ole antanut millään tavalla ymmärtää kirjoituksissasi sitä, että hyväksyt kaikki nykyiset erinimeä kantavat seurakunnat Jumalan tahdosta syntyneiksi seurakunniksi?

[Siivetön]

Voin sanoa ja tiedän ihan varmasti, että mistään et löydä sellaista lausuntoa minun kirjoittamanani, jossa olisin tuonut julki moista näkemystä, en - kaikkien hyväksyntääni - , mutta en myöskään - ei hyväksyntääni -, mitkä ....kaikki nykyiset erinimeä kantavat seurakunnat ovat Jumalan tahdosta syntyneitä ja mitkä sitä eivät ole.

Mistä minä pieni ihminen voisin sellaista tietää ja miten minä vajavainen ihminen uskaltaisin edes mennä sellaista lausuntoa antamaan??

Enkä koe edes oikeudekseni olla lajittelemassa, mitkä seurakunnat ovat Jumalan tahdosta syntyneitä ja mitkä eivät sitä ole, eikä minulla ole myöskään tarvetta moiseen lajitteluun.

[Siivetön]

Minulle ne ovat Jumalan perheitä ja Jumalan lasten yhteisöjä, joista jokaisen uudestisyntyneen jäsenen Jeesus Kristus on myöskin ostanut kalliilla sovintoverellään.

Amen, tässä kohtaa uskomme on yhtä ja yksi ja siitä kiitokset Herralle Jeesukselle.

Aamen! Kiitos Jeesukselle Kristukselle!

Uskon, että Jumala kuljettaa jokaista omaansa sellaista tietä, jossa koetellaan kaikki uskovan matkassa oleva ja Jumala kysyy, onko jokin muu asia meille rakkaampi tai merkityksellisempi, kuin Hän ja tältä koettelulta eivät säästy myöskään seurakuntasuhteemme, eikä edes se työmme, jota me teemme Jumalalle.

Jos meidän uskomme ei perustu vain ja ainoastaan Jeesukseen Kritukseen, mitä meille jää silloin jäljelle, kun meiltä viedään pois esim. hengellinen työmme, seurakuntayhteytemme, yhteys uskon ystäviimmee, yms.

Mutta jos ja kun, meidän uskomme ja luottamuksemme nojaa vain ja ainoastaan työnantajaamme, Jeesukseen Kristukseen, kukaan ja mikään ei voi koskaan riistää sitä meiltä pois, vaikka kaikki muu vietäisiinkin.

Uskomme on silloinkin sama, vaikka kuoleman virta pauhaisi edessämme, sillä me tiedämme siirtyvämme iloiten ja riemuiten virran yli voittajien joukkoon, sillä meidän uskomme on ollut Herrassamme, eikä siinä, mitä ja ketä me olemme, mitä olemme tehneet ja aikaan saaneet, tai mihin seurakuntaan kuuluneet.

Meidän tulee jokaisen olla varautuneita siihen, että meiltä saatetaan viedä pois yhteys seurakuntaan ja muihin uskoviin ja ellei meillä silloin ole suoraa ja henk.kohtaista yhteyttä Jumalaan, me emme kestä sitä koetusta.

[PetriFB]

Aamen! Kiitos Jeesukselle Kristukselle!

Uskon, että Jumala kuljettaa jokaista omaansa sellaista tietä, jossa koetellaan kaikki uskovan matkassa oleva ja Jumala kysyy, onko jokin muu asia meille rakkaampi tai merkityksellisempi, kuin Hän ja tältä koettelulta eivät säästy myöskään seurakuntasuhteemme, eikä edes se työmme, jota me teemme Jumalalle.

Jos meidän uskomme ei perustu vain ja ainoastaan Jeesukseen Kritukseen, mitä meille jää silloin jäljelle, kun meiltä viedään pois esim. hengellinen työmme, seurakuntayhteytemme, yhteys uskon ystäviimmee, yms.

Mutta jos ja kun, meidän uskomme ja luottamuksemme nojaa vain ja ainoastaan työnantajaamme, Jeesukseen Kristukseen, kukaan ja mikään ei voi koskaan riistää sitä meiltä pois, vaikka kaikki muu vietäisiinkin.

Uskomme on silloinkin sama, vaikka kuoleman virta pauhaisi edessämme, sillä me tiedämme siirtyvämme iloiten ja riemuiten virran yli voittajien joukkoon, sillä meidän uskomme on ollut Herrassamme, eikä siinä, mitä ja ketä me olemme, mitä olemme tehneet ja aikaan saaneet, tai mihin seurakuntaan kuuluneet.

Meidän tulee jokaisen olla varautuneita siihen, että meiltä saatetaan viedä pois yhteys seurakuntaan ja muihin uskoviin ja ellei meillä silloin ole suoraa ja henk.kohtaista yhteyttä Jumalaan, me emme kestä sitä koetusta.

Olen tässäkin samaa mieltä kanssasi. Jumalan siunausta sinulle.

[Joel.A]

Voin sanoa ja tiedän ihan varmasti, että mistään et löydä sellaista lausuntoa minun kirjoittamanani, jossa olisin tuonut julki moista näkemystä, en - kaikkien hyväksyntääni - , mutta en myöskään - ei hyväksyntääni -, mitkä ....kaikki nykyiset erinimeä kantavat seurakunnat ovat Jumalan tahdosta syntyneitä ja mitkä sitä eivät ole.

Mistä minä pieni ihminen voisin sellaista tietää ja miten minä vajavainen ihminen uskaltaisin edes mennä sellaista lausuntoa antamaan??

Enkä koe edes oikeudekseni olla lajittelemassa, mitkä seurakunnat ovat Jumalan tahdosta syntyneitä ja mitkä eivät sitä ole, eikä minulla ole myöskään tarvetta moiseen lajitteluun.

Anteeksi, muotoilin kiireissäni kysymykseni väärin. Tarkoitus oli laittaa näin:

Siivetön, voitko hyvällä omallatunnolla sanoa, että et ole antanut millään tavalla ymmärtää kirjoituksissasi sitä, että hyväksyt tai annat ymmärtää että nykyinen seurakunta järjestäytymisen/malli on ihan ok/hyväksyttävää/totuudessa kulkemista? Tarkoitan esimerkiksi evl, hellun, vapaa, batis jne.. tälläistä seurakunta järjestäytymistä/mallia.

[Siivetön]

Niin, minä en tiedä, mitä SINÄ tarkoitat seurakuntien järjestäytymismallilla ja mitä ne SINULLE ovat, sillä huomasin, että Sinulla on aika erikoinen käsitys seurakuntien järjestäytymismallista, jonka tässä toit esille:

......saamme nähdä eritavalla asiat ja voimme sitten jos siltä tuntuu jokainen meistä perustaa taas oman seurakunnan omien näkökulmiemme pohjalta ja kutsua sitä kristilliseksi seurakunnaksi. Näin meidän ei tarvitse sitten enää sitoutua muihin uskoviin ja harjoittaa heidän kanssaan yhteyttä ja olla näin pitämättä jokaisen pyhien tarpeita ominamme.

Minä en ole nimittäin vielä koskaan törmännyt seurakuntaan, jossa olisi tuollainen opetus tai järjestäytymismalli.

Ja siksi en halua ottaa kysymykseesi kantaa, ettet jo seuraavassa vaiheessa sanoisi, että tuo Sinun antamasi järjestäytymismalli ja seurakuntaoppi on se, jota minä kannatan.

Väitit jo tuolla edellä minun tuoneen esille tuota Sinun näkemystäsi seurakuntien järjestäytymismallista, joten huomaan, että kanssasi keskustellessa on oltava erittäin varovainen, ettet laita omia näkemyksiäsi minun piikkiini.

En halua JoelA loukata Sinua, mutta haluan olla rehellinen siitä, miten näen ja koen keskustelun kanssasi.

[PetriFB]

Kävin tänään aamulla pitkän ja mielenkiintoisen puhelinkeskustelun erään ihmisen kanssa. Keskustelun tiimoilta minulle nousi mieleen muutama ajatus, jonka johdosta päivitin että he yhtä olisivat kirjoitustani. Päivitetty teksti sivullani:

Moni sanoo, että ykseyden perustalle kokoontuva seurakunta (että he yksi olisivat) toisi vain lisää hajaannusta jo olemassa olevaan hajaannuksen tilaan. Jos katsomme asiaa ihmissilmin, niin se näyttääkin siltä, mutta kun ja jos katsomme asiaa Jumalan näkökulmasta (josta asioita pitäisi katsoa), niin asia ei näytä ollenkaan hajaannuksen lisääntymiseltä.

Otan tähän asiaa valaisevan esimerkin. Otetaan esimerkiksi sellainen paikkakunta, jossa on uskovia luterilaisessa kirkossa, helluntaiseurakunnassa sekä vapaaseurakunnassa, eikä tällä paikkakunnalla olisi muita uskovia. Sitten joku saisi näyn sekä ymmärryksen seurakunnan ykseydestä, niin kuin Isä ja Jeesus ovat yksi. Hän alkaa puhumaan siitä muillekin, jonka seurauksena jotkut luterilaiset, helluntailaiset ja vapaaseurakuntalaiset eroavat uskonsuunnistaan ja alkavat kokoontumaan yhtenä seurakuntana Raamatullisen ykseyden perustuksen mukaan.

Paikkakunnalla olevat luterilaiset, helluntailaiset sekä vapaaseurakuntalaiset ymmärtäisivät kyseessä olevan uusi uskonsuuntaus, joka lisää entisestään hajaannusta. Jumala näkee tämän asian siten, että ykseyden perusteella kokoontuvat uskovat toimivat, niin kuin Raamattu opettaa ja heidän ojentautumisensa kautta hajaannus voisi poistua, jos omiin uskonsuuntiinsa jääneetkin tulisivat mukaan. Jos kukaan ei tee mitään ja kaikki jäävät omiin uskonsuuntiinsa, niin silloin hajaannus jää pysyväksi.

2 Kor 5:16 Sentähden me emme tästä lähtien tunne ketään lihan mukaan; jos olemmekin tunteneet Kristuksen lihan mukaan, emme kuitenkaan nyt enää tunne.

Fil 2:5 Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli,

On todella tärkeätä pyrkiä näkemään, katsomaan ja uskomaan asioita Jumalan mielen mukaisesti, koska vain siten voimme nähdä ja ymmärtää mikä Jumalan sanan totuus ja Jumalan tahto. Seurakunta asiaakaan ei voi ymmärtää ellei halua alistua uskomaan sitä mitä Raamattu opettaa siitä.

Olen ollut sellaisessa yhteydessä mukana, jossa pyrittiin kokoontumaan Raamatullisen ykseyden perustalle. Jouduin jättämään sen yhteyden, koska siellä ei oikeasti ymmärretty seurakunnan todellista olemusta. Tässä yhteydessä eräs alkoi tuomaan esille ettei kukaan kirkkokunnassa tai herätysliikkeessä oleva uskova kuulu todelliseen Jumalan seurakuntaan. Toin esille sen, että jokainen uudestisyntynyt uskova luterilaisessa kirkossa, helluntaiseurakunnassa, vapaaseurakunnassa, baptisteissa (jne.) sekä niiden ulkopuolella kuuluvat yhteen ja samaan Jumalan seurakuntaan, mutta he ovat kaikki erossa toisistaan hajaannuksen takia.

En voinut jäädä sellaiseen yhteyteen, joka alkoi muodostumaan ainoaksi "oikeaoppiseksi" lahkoksi, sillä jokainen uudestisyntynyt uskova on Jumalan seurakunnan jäsen. Ikävää vain on se että olemme Jumalan seurakuntana hajaannuksen tilassa.

Fil 2:
1 ¶ Jos siis on jotakin kehoitusta Kristuksessa, jos jotakin rakkauden lohdutusta, jos jotakin Hengen yhteyttä, jos jotakin sydämellisyyttä ja laupeutta,
2 niin tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset
3 ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne
4 ja että katsotte kukin, ette vain omaanne, vaan toistenkin parasta.

Raamattu opettaa, että meidän jokaisen uskovan tulee pitää toista uskovaa itseään parempana. Tämä tarkoittaa samaa asiaa kuin viljapellossa oleva vehnäsato, jossa korret ovat kasvaneet eripituisiksi, mutta ne hedelmän kypsymisen tähden kumartavat toinen toisiaan. Silloin kun toimitaan Raamatun opetuksen mukaan, niin kukaan ei nouse kenenkään yläpuolelle, vaan kaikki kunnioittavat toinen toisiaan.

Toinen toisensa parempana pitäminen (sisältäen Jumalan rakkauden sekä totuudesta kiinni pitämisen) on ainoa perustus, jonka varaan Raamatullinen ykseyden seurakunta voi syntyä. Tämä tarkoittaa myös sitä ettei kukaan meistä ole täydellinen ja voimme oppia toinen toisiltamme kun ja jos tulisimme yhteen keskenämme ykseyden perustalta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että me yhdessä kasvaisimme ja etsisimme totuutta siten että entiset helluntailaiset, luterilaiset, vapaaseurakuntalaiset, (jne.) sekä uskonsuuntien ulkopuolella olevat oppisivat toinen toisiltaan keskinäisen rakentumisen kautta.

[Joel.A]

Niin, minä en tiedä, mitä SINÄ tarkoitat seurakuntien järjestäytymismallilla ja mitä ne SINULLE ovat, sillä huomasin, että Sinulla on aika erikoinen käsitys seurakuntien järjestäytymismallista, jonka tässä toit esille:

......saamme nähdä eritavalla asiat ja voimme sitten jos siltä tuntuu jokainen meistä perustaa taas oman seurakunnan omien näkökulmiemme pohjalta ja kutsua sitä kristilliseksi seurakunnaksi. Näin meidän ei tarvitse sitten enää sitoutua muihin uskoviin ja harjoittaa heidän kanssaan yhteyttä ja olla näin pitämättä jokaisen pyhien tarpeita ominamme.

Minä en ole nimittäin vielä koskaan törmännyt seurakuntaan, jossa olisi tuollainen opetus tai järjestäytymismalli.

Ja siksi en halua ottaa kysymykseesi kantaa, ettet jo seuraavassa vaiheessa sanoisi, että tuo Sinun antamasi järjestäytymismalli ja seurakuntaoppi on se, jota minä kannatan.

Väitit jo tuolla edellä minun tuoneen esille tuota Sinun näkemystäsi seurakuntien järjestäytymismallista, joten huomaan, että kanssasi keskustellessa on oltava erittäin varovainen, ettet laita omia näkemyksiäsi minun piikkiini.

En halua JoelA loukata Sinua, mutta haluan olla rehellinen siitä, miten näen ja koen keskustelun kanssasi.

Siivetön, olenko siis ymmärtänyt sinut väärin jos ajattelen sinun ajattelevan seurakunnasta näin?:

On yksi maailmanlaajuinen seurakunta johon kuuluu kaikki uudestisyntyneet uskovat. Sitten tämä maailmanlaajuinen seurakunta jakaantuu paikallisseurakunniksi joita voi olla yhdellä paikkakunnalla useita kuin yksi ja näillä voi olla tarvittaessa jokin nimi, muukin kuin pelkästään oman paikkakunnan nimi. Näillä paikallisseurakunnilla joita yhdellä paikkakunnalla on useita voidaan ja tulee asettaa seurakunnan vanhimmat.

[JHK]

Minusta tämän kotiseurakuntamallin kaikkein keskeisin haaste, ja selkein ongelma, on vanhimmiston järjestäminen. Kuinka se tehdään? Milloin se tehdään? Kuka nimittää, ja kenen auktoriteetilla?

Millainen on se valta, jota nämä vanhimmat saavat käytää?

Mikä on heidän tehtävänsä?

Näitä asioita ei taida olla täällä vielä tuotu selkeästi esille.

Näin luokanopettajana minusta systeemin sisäistä valtaa käsittelevä kysymys on erityisen mielenkiintoinen. Lienee ammattitauti...

[Mr Kerimäki]

vanhemmisto ....se mitä omaa kokemusta on kotisrk sta niin ...vanhempi Mies on meillä vanhemmistona eikä useampaa ole tarvittu .Hänellä on kokemus uskonasioista ,jostain muinaisuudesta asti ja kirjoja kirjoittanu ja se tärkein eli hyvä ymmärrys Raamatun asioihin ja sellainen näppituntuma ,joka on ainakain minusta hyvin tärkeä eli osaa lukea tilanteita hyvin .Sellainen diktaattori valta ei ole hyvä missään muodossa vaan juuri tuo ,että on sitä näppituntumaa ja sitä karismaa myös saa olla eli tulee sitä luonnollista kunnioitusta ihmistä kohtaan ja sitä ei silloin tarvitse muuta kuin olla.
Järjestys on Aina tärkeä ..olipa ilta enempi ylistystä tai Raamatunlukua tai Rukoukseen pitkää hiljentymistä jne.Aina kuitenkin se järjestys on tärkeä ,että ilta ei mene akkojen juoruiluksi tai ukkojen ylipitkien juttujen kerronnaksi vaan asiat keskittyy Herraan.
Ja ei se ikä lie se tärkein syy vanhemmistoon pääsyyn vaan se ymmärrys ihmisessä ,ymmärrys joka tulee Jumalalta.
Näin ainakin itse aattelen asian ....