Mikko Murpatti kirjoitti:Tahtoisin kovasti tutkia tätä asiaa lisää, jos voisit laittaa ne Raamatun kohdat jossa sanottan ettei Jumalan omalle tapahdu mitään sattumalta niin voisin tätä asiaa pureskella ja ihmetellä.
Itse olen siinä uskossa tällähetkellä, että elämme syntiinlangenneessa maailmassa missä joudumme kärsimään sen luonteesta ja ihmisten luonteesta ja monessa asiassa olemme oman toimintamme /päätöksen varassa, mutta elämämme suuntaa ja tärkeitä asioita ja risteyksiä Jumala johdattelee monin eri keinoin.
Mutta olen ennenkin ollut väärässä ja saatan olla nyttenkin, ja tätä haluaisin tutkia lisää.
Tämä saattaa aiheuttaa keskustelun haarautumisen niin avaan vaikka oman ketjun tästä ja siirrän viestit sinne, kunhan kerkeän eli voit laittaa vastauksesi tähän mutta siirtelen sen omaan ketjuun sillä tämä ansaitsee ehdottomasti oman ketjunsa
. Mutta jos muistat ja jaksat niin olisin kovasti niistä Raamatun kohdista kiitollinen jotka selvittävät tätä asiaa lisää.
Tämä on jo itselläni tiedossa, mutta onko lisää mikä kertoisi että Jumala eikä me itse taikka sattuma on vastuussa elämästämme:
Jer. 31:9
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
Olipa yllättävä kysymys Sinulta, mutta hyvä sellainen!
Itse nimittäin uskon vakaasti siihe, että meille ei mitään tapahdu ilman Jumalan
sallimatta, eikä siis mikään näin ollen voi olla elämässämme sattumaa, sillä Hän
on lukenut meidän jokaisen päämme hiuksetkin ja tietää jopa niiden niiden lukumäärän!
Matt. puhuu myös siitä, ettei edes ainutkaan varpunen putoa maahan meidän Isämme sallimatta
ja sitten sanotaan, että olemmehan me suurempiarvoisia, kuin monta varpusta!
Matt. 10
28. Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.
29. Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon?
Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.30. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.
31. Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
Miten meille voisi mitään sattua sattumalta, jos
Isämme on Kaikkivaltisa ja
Kaikkitietävä Jumala, joka vaikuttaa kaiken tapahtumaan oman tahtonsa mukaan.
Ef. 1
11. Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan,
hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,12. että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen.
Room. 8
28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
29 Sillä ne, jotka
hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa;
30 mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Myöskin Saarnaja sanoo näin:
Saarnaaja 3:kin sanoo:
1.
Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla.
2. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus.
3. Aika on surmata ja aika parantaa. Aika on purkaa ja aika rakentaa.
4. Aika on itkeä ja aika nauraa. Aika on valittaa ja aika hypellä.
5. Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. Aika on syleillä ja aika olla syleilemättä.
6. Aika on etsiä ja aika kadottaa. Aika on säilyttää ja aika viskata pois.
7. Aika on reväistä rikki ja aika ommella yhteen. Aika on olla vaiti ja aika puhua.
8. Aika on rakastaa ja aika vihata. Aika on sodalla ja aika rauhalla.
Mielestäni tämä Hilja Aaltosen runo puhuu hyvin tästä asiasta:
****
Ei sattuman vihurit viskele Jumalan lasta,
se sana ei kuulu taivaan piirrustuksiin.
En kaikkea ymmärrä, ehkäpä kotona vasta,
saan vastauksen outojen päivien kysymyksiin.
Mutta tänään jo tiedän, tämä on lyhin tie,
mikä janoisen henkeni juottaa, ojille vie
Isän tie tämä on ja tuossa taas Jumalan rasti,
käsi kädessä käyn Hänen kanssaan turvaisasti.
Nyt levätä saan, on kiireet otettu pois
Olet luonani Jeesus, kuka silloin nurista vois
Olen matkalla kotiin, täysihoidossa taivaallisessa
Mitä puuttuisi multa Isän sylissä turvallisessa
Kun päivä on kirkas, Hän lähellä lastaan kulkee
ja laaksojen usvassa käsivartensa voimaan sulkee.
Hän luonani aina, siks ylistän tänään jo tiellä
Kun perille saavun, mitä sitten, kotona siellä
Hilja Aaltonen
****
Jos ja kun kuljemme Jumalan meille edeltämääräämää ja valmistamaa tietä,
jolloin Hän vaikuttaa ja aikaansaa meissä tahtomista ja tekemistä, meitä eivät
sattuman vihurit viskele, sillä kaiken Hän on edeltämäärännyt ja valmistanut
ja Jumalan teillä ei näinollen voi olla mikään sattumaa.
Hebr. 2:8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle. Sillä, asettaessaan kaikki hänen
valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme
vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.