JHK kirjoitti:Ei kai ihmiselle voi muuta sanoa, kuin kehottaa uskomaan Jumalan poikaan, ja seuraamaan häntä?
Pointti on siinä, että minusta on kahdenlaista uskoa - sellaista, mikä on Jumalasta, ja sellaista, mikä on ihmisestä. Vain toinen näistä pelastaa, eikä sen pohjalta, että joku on kerran tehnyt päätöksen "ottaa Jeesuksen vastaan sydämeensä", voi vielä päätellä, kumpi usko on kyseessä. Se että joku on lausunut syntisen rukouksen, ja ehkä osallistuu seurakunnan toimintaan, ei vielä tarkoita, että hänellä olisi pelastavaa uskoa. Se että pitää Jeesusta Jumalan poikana, ei myöskään välttämättä tarkoita, että on syntynyt uudesti, sillä onhan miljoonat tapakristityt kasvatettu pitämään sitä totena.
Puhuit siitä, että et kyennyt uskomaan Jumalan armoon ja luottautumaan sen varaan, vaikka olit jo tullut sisälle pelastukseen
Enhän minä noin sanonut!
Mitä tulee pelastukseni hetkeen, uskon että olin pelastettu siitä hetkestä, jona sain Jumalalta uskon. Muu seurasi vasta sen jälkeen.
Juu, et sanonut noin, mutta minulle tuo tarkoittaa samaa, kuin se, mitä Sinä kirjoitit: "Minä mietin alkuaikoina paljon, olinko uskossa vai en..."
Uskossa oleminenhan on elämää Jumalan armossa / armon varassa ja jos sitä epäilee, epäilee silloin olevansa uskossa, mutta joo...... tulisi olla tarkka ja käyttää aina asianomaisen omaa ilmaisua, ettei tule epäselvyyksiä, joten myönnän virheeni ja pyydän anteeksi!!
Ja olen kanssasi samaa mieltä, että on sekä pelastavaa uskoa ja sitä samaa uskoa, mikä saatanallakin on, eli hänkin uskoo ja tietää Jumalan olevan olemassa ja jopa vapisee sen vuoksi.
Eli mikään rukous ei pelasta, ellei ihminen lausu niitä sanoja sydämestään ja totuudellisesti.
Mutta myöskin toisin päin, joka ne lausuu sillä mielellä, että hän todellakin haluaa ja tahtoo sitä mitä sanoo, silloin ne riittävät Jumalalle, sillä siinä tunnustetaan syntinsä ja pyydetään Jeesusta tulemaan elämänsä Herraksi.
Minusta riittää jo sekin, kun huutaa hädän hetkellä Jeesus nimeä avuksensa.
Uskon, että Jumala kyllä näkee ja tietää, mitä ihminen haluaa ja tarkoittaa.
Ryöväri lausui ristillä vain, että "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
Toki hän tuota ennen jo tunnusti uskonsa.
Luuk. 23
40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42. Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
Ja jälleen kerran murtaa se, miten suuri Hänen armonsa ja rakkautensa onkaan meitä syntisiä ja ryöväreitä kohtaan.