Kirjoittaja PetriFB » 10. Heinä 2014 12:50
Joh 13:
6 Niin hän tuli Simon Pietarin kohdalle, ja tämä sanoi hänelle: "Herra, sinäkö peset minun jalkani?"
7 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Mitä minä teen, sitä et nyt käsitä, mutta vastedes sinä sen ymmärrät".
8 Pietari sanoi hänelle: "Et ikinä sinä saa pestä minun jalkojani". Jeesus vastasi hänelle: "Ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani".
Kun tutkimme Joh 13 lukua niin näemme selkeästi, että jalkojen pesemisessä oli kyse esikuvallisesta opetuksesta palvelemisesta, ei konkreettisesta opetuksesta jalkojen pesusta ehtoollisen vieton yhteydessä.
Alkutekstin mukaan kun Jeesus tuli Pietarin kohdalle aikoen pestä hänen jalkansa, niin hän sanoi Pietarille, että mitä minä teen juuri nyt ( tällä hetkellä) sinä et tiedä, mutta näiden (asioiden) jälkeen sinä ymmärrät.
Jeesuksen vastaus jakeissa 7 ja 8 paljastaa jo sen, että on kyse tulevasta asiasta, joka on kytketty Jeesuksen vereen ja sovitustyöhön. Pietari kyllä ymmärsi Jeesuksen pesevän hänen jalkojaan sekä muiden opetuslasten, joten kyse ei voi olla jalkojen pesusta, vaan jostakin muusta, jota esikuvan kautta opetetaan.
Pietari ei tiennyt sitä sillä hetkellä mitä jalkojen pesemisen esikuvallisuus todella tarkoittaa, mutta myöhemmin kun hän tulisi saamaan luvatun Pyhän Hengen kautta osallisuuden Jeesukseen, niin silloin hän tulee ymmärtämään mitä todellinen palveleminen tarkoittaa.
Jeesuksen sanat ellen minä sinua pese, ei sinulla ole osuutta minun kanssani, ei tarkoita, että jalkojen pesemisen kautta saadaan yhteys Jeesukseen, vaan kun Jeesuksen veri puhdistaa meidät synnistä, niin silloin meillä on vasta todellinen yhteys Jeesuksen kanssa ja tämä yhteys Pyhässä Hengessä johtaa meidät palvelijan paikalle, jota jalkojen pesu esikuvallisesti opettaa.
Joh 13:
13 Te puhuttelette minua opettajaksi ja Herraksi, ja oikein te sanotte, sillä se minä olen.
14 Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat.
15 Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.
16 Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei ole palvelija herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi.
Tässä on hengellisen esikuvan vertauskuvallinen opetus, eikä konkreettinen opetus jalkojen pesusta ehtoollisen vieton yhteydessä. Kun tutkimme vielä uudestaan 1 Kor 11 lukua, niin asia selviää meille:
1 Kor 11:
18 Sillä ensiksikin olen kuullut, että kun kokoonnutte seurakunnankokoukseen, teillä on riitaisuuksia keskenänne, ja osittain sen uskonkin.
19 Täytyyhän teidän keskuudessanne olla puolueitakin, että kävisi ilmi, ketkä teistä kestävät koetuksen.
20 Kun te näin kokoonnutte yhteen, niin ei se ole Herran aterian nauttimista,
21 sillä syömään ruvettaessa kukin rientää ottamaan eteensä omat ruokansa, ja niin toinen on nälissään ja toinen juovuksissa.
22 Eikö teillä sitten ole muita huoneita, niissä syödäksenne ja juodaksenne? Vai halveksitteko Jumalan seurakuntaa ja tahdotteko häväistä niitä, joilla ei mitään ole? Mitä minun on teille sanominen? Onko minun teitä kiittäminen? Tässä kohden en kiitä.
Korintossa uskovat riitelivät keskenään, eli eivät palvelleet toisiaan. Paavali opetti, että kun tulette Herran aterialle (ehtoollinen), niin on väärin tulla sinne riita mielessä sekä puoluehengessä. Sitten Paavali toi myös esille että joku syö omia ruokiaan, joku on nälissään sekä joku juovuksissa. Eli kyseessä oli laajempi kokonaisuus kuin vain pelkkä juovuksissa oleminen sekä väärä ateriayhteys, sillä ensimmäiseksi Paavali mainitsi riidat ja puoluehenget, joka ei ole oikeata Herran nauttimista ja sen jälkeen yhdistää siihen myös väärät ruokailutavat (toisilla omat ruuat ja toisen nälissään) sekä juopumuksen.
1 Kor 11:
23 ¶ Sillä minä olen saanut Herralta sen, minkä myös olen teille tiedoksi antanut, että Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän,
24 kiitti, mursi ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan; tehkää tämä minun muistokseni".
25 Samoin hän otti myös maljan aterian jälkeen ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni; niin usein kuin te juotte, tehkää se minun muistokseni".
26 Sillä niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tämän maljan, te julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kuin hän tulee.
27 Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen.
28 Koetelkoon siis ihminen itseänsä, ja niin syököön tätä leipää ja juokoon tästä maljasta;
29 sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa.
30 Sentähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois.
31 Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi;
32 mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.
33 Sentähden, veljeni, kun kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne.
34 Jos kenellä on nälkä, syököön kotonaan, ettette kokoontuisi tuomioksenne. Muista seikoista minä säädän, sitten kuin tulen.
Tässä Paavali sanoo saaneensa Jeesukselta tiedon Herran ateriasta ja siihen liittyvistä asioista, joista hän mainitsee leivän edustavan Jeesuksen ruumista sekä viinin Jeesuksen verta. Paavali toi esille kuinka leipä ja viini tulee erottaa muusta (ruuasta), koska ehtoollisen leipä ja viini on Jeesuksen kuoleman (syntien anteeksiantamus) muistoksi.
Herran ateria on kokonainen paketti ja siitä Paavali opetti sen mukaan kuinka Jeesus oli sen hänelle opettanut. Jos Herran aterialle (ehtoollinen) olisi kuulunut jalkojen pesu, niin Paavali olisi sen myös tässä opettanut, sillä hän opetti Herran aterian nauttimista ja siihen liittyviä asioita. Koska Korinton seurakunta oli riitainen ja puoluehengessä, niin senkin takia olisi pitänyt ehdottomasti muistuttaa jalkojen pesemisestä ja toisen eteen nöyrtymisestä eikä riidellä ja muutenkin elää itsekkäästi, jos jalkojen pesu kuuluisi osana ehtoollisen viettoon. Paavali ei maininnut jalkojen pesua siksi, koska se ei kuulu ehtoolliseen viettoon, sillä se oli Jeesuksen esikuvallinen opetus palvelemisesta.
Ehtoollinen on täynnä esikuvaa, joka tulee ymmärtää hengellisesti ja esikuvallisesti, ei kirjaimellisesti:
Jeesus ei tarkoittanut leivän olevan Hänen ruumiinsa, vaikka Hän sanoi tämä on Minun ruumiini. Ymmärrämme leivän olevan esikuva Hänen murretusta ruumiistaan.
Jeesus otti viinimaljan ja antoi sen opetuslapsille (käski jakamaan keskenään) sanoen juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.
Emme voi ymmärtää viinin olevan Jeesuksen verta, vaan se kuvaa esikuvallisesti Jeesuksen verta, jonka Hän vuodatti Golgatalla syntien anteeksiantamukseksi.
Samalla tavalla myös jalkojen pesu oli esikuvallinen opetus palvelemisesta ja sen todistaa kiistattomasti 1 Kor 11 luku.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!