Kiitollisuus

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 01. Heinä 2014 10:59

Olen täällä kirjastolla etenemässä hitaasti ja vaivalloisesti tämän tutkimukseni kanssa. Nyt kun kuuntelen nauhoittamiani haastatteluja, niin huomaan monen haastattelun kohdalla, että nämä uskosta osattomat (suurimmalta osin) haastateltavat arvostavat uskovissa ihmisissä eniten sellaista kiitollista asennetta. Joku hoitajista kokee, että uskovat potilaat ovat helpompia hoitaa, koska he eivät turvaa vain hoitajiin, vaan heillä on turva hoitajienkin yläpuolella. Ja hengellisyyden koetaan tuovan ihmisen elämään sellaista vaatimattomuutta ja kiitollisuutta.

Muistan myös yhden uskonveljen todistaneen, että ennen uskoon tuloa häneen oli tehnyt suuren vaikutuksen jonkun uskovan kiitosrukous.

Aloin itsekin ajatella, että kiitollinen ihminen on kyllä helppo ihminen sekä hoitaa että olla muuten tekemisissä. Minullakin on potilaita, jotka ovat ylitsevuotavan kiitollisia kaikesta. Sitten taas on niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä, vaikka kaikkensa yrittäisi miellyttääkseen ja tuottaakseen toiselle hyvää mieltä ja kokemuksen siitä, että hänestä pidetään hyvää huolta.

Oletko sinä kiitollinen?
Vai kiittämätön ja vaativa?
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja PetriFB » 01. Heinä 2014 11:05

Todella tärkeä asia. Hyvä kun otit asian esille. Kiitollisuudesta: Hebr 12:28 Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla;
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 01. Heinä 2014 11:13

Tuo on muuten Raamatusta juuri sellainen kohta, joka kiteyttää tämän asian, joka sydämelleni tuli. Eli "olkaamme kiitolliset ja SITEN PALVELKAAMME JUMALAA". Tätä jäänkin oikein miettimään nyt, kun lähden pyöräilemään takaisin kotiin päin :hugehug:
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Siivetön » 01. Heinä 2014 13:01

Ihanaa asiaa Aamu-Usvalta!

1 Tim. 6 sanoo:
6. Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.

ja jatkuu....
7. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä;
8. mutta kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin.

Tämä on mielestäni eräänlainen perussaldo uskovan ihmisen elämässä ja kun sen muistamme, meillä on jo perusta kunnossa, josta voi kummuta kiitollinen mieli kaikissa muissakin tilanteissa.

Monta kertaa paljon kärsineet ihmiset ovat niitä kaikkein tyytyväisimpiä ja kiitollisimpia ihmisiä.

Onko niin, että vaikka ihminen ei suoranaisesti kärsimyksissään millään muotoa luonteeltaan jalostuisikaan, mutta kärsimykset auttavat näkemään sen tärkeimmän ja olennaisimman, joka uskovan kohdalla on se, että saa olla Jumalan lapsi ja perillinen.

Joten paljon on todellakin meillä Hänen omillaan aihetta kiittää, syntimme ovat anteeksiannetut ARMOSTA ja Jumala on luvannut pitää meistä kaikissa elämänvaiheissamme huolen ja sekin tulee osaksemme Hänen suuresta ARMOSTAAN.
Siivetön
 

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Mikko Murpatti » 01. Heinä 2014 13:13

Jokapäivä olen erittäin monesta asiasta kiitollinen Herralle ja kiitän Häntä Jeesuksen nimessä kaikesta!

Viimeksi tänään aamulla oli Herra laupias ja antoi aihetta kiitollisuuteen, kun toinen kissamme Alma oli jollakin ihmeellä onnistunut yöllä luikertelemaan keittiön kiinteiden kaappejen taakse semmoisesta pienestä muutaman sentin raosta.

Aamulla kun annoin kissoille ruokaa niin ihmettelin miksi Alma ei tule murkinalle. Etsin jokapuolelta ja välillä kuului kaukana MIU MIU niin vaimeana että ajattelin kuvittelevani asian, mutta ei mistään kaapista/hyllystä löytynyt. Katsoin parvekkeelta vaatehuoneesta joka puolelta mutta ei näy Almaa.

Sitten vihdoin mieleeni tuli keittiökaapin takaosa ja mielessäni näin alman kiilautuneena sinne. Sitten päätinkatsoa kaapin taakse ja siellä näkyi kiilautuneena keittiökaapin ahtaaseen koloon kuriton kissa!

Jouduin purkaamaan sen kiinteän keittiökaapin osiin aamulla ennen töihin lähtöä, mutta kissa löytyi ja saatiin ulos ehjänä mutta janoisena ja väsyneenä.

Meillä keittiö on senverran kaukana ja kissa oli jo aika heikkona niin ei ole ollenkaan itsestään selvää että sitä sieltä olisi tajunnut etsiä siis tuommoisen kiinteän kaapin välistä jossa en tiennyt edes tilaa olevan.

Uskon , että mielikuva kiilautuneesta kissasta tuli Herralta.

se siitä tarinasta sitten vielä aiheeseen lähemmin.

Kiitollisuus on ihana asia, koska monesti jos on ollut elämässä jotain harmia ja surua niin muistelen mistä JO saan olla kiitollinen ja mitä kaikkea hyvää on Herra JO antanut niin jotenkin ne surut ja huoletkin alkaa tuntumaan pienemmiltä, ja rohkenee toivoa että vaikka nyt on tämmöistä niin Herra on aina ollut hyvä ja Herra vielä tästäkin nostaa.

Ja vaikka kuolisin tähän paikkaan olen jo mielestäni saanut kaiken ja ylenpalttisesti Herralta niin ettei jäisi semmoinen kuva elämästä , että sain vaan kärsiä ja lokaa niskaan, pelkkää harmaata masentavaa räpiköimistä oli koko elämä.

Eli olen jo saanut kaikkea ja olen ylitsevuotavan kiitollinen, mutta Herra ei hellitä ja aina vaan kasvaa kiitollisuus yläkertaan. Joskus ajattelen jopa että Herra tuhlaa ja armoansa ja siunauksiansa oikein ja on semmoinen antelias ja reilu kaikessa :D.

kaikenlisäksi Herra on vielä uskollinen.
***Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.***
Avatar
Mikko Murpatti
 
Viestit: 3063
Liittynyt: 16. Marras 2012 12:32

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Siivetön » 01. Heinä 2014 13:40

Siunaannun aina, kun saa kulla tällaisista tilanteista, missä Jumalan apu ja rakkaus tulee esille juuri siellä meidän arjessamme ja kiitos siitä, että Hän ei ole ainoastaan suurien tapahtumien Jumala, vaan myöskin näiden meidän jokapäiväisen arkemme, askareittemme ja ongelmiemme Jumala ja auttaja.

Siksi itselleni on hyvin rakas laulu:

Oi katsohan lintua oksalla puun

1. Oi, katsohan lintua oksalla puun.
Se laulaa niin kauniisti aina.
Se Korkeimman kiitokseen aukaisee suun.
Sen mieltä ei huolet ne paina.
Se laulaen Luojaansa kiittää.

2. Ei kylvä, ei niitä, ei myös kokoa.
Se vastaisten päivien ruokaa.
Vaan aina sen mieli on riemuisena.
Ei huomisen huolista huokaa.
Vaan silti ei puutetta kärsi.

3. Se laulaen aamulla alkavi työt.
Ja päättää ne laululla illoin.
Niin rauhassa oksalla nukkuu se yöt.
Kuin vuode ois peitetty villoin.
Ja kattona sillä on taivas.

4. Oi, jospa kuin lintunen päiväni vain.
Myös kiittäen alkaa mä voisin.
Ja murheetta, vaikkakin puuttehissain.
Mä ain Isän hoidossa oisin.
Ei lapsensa tarvitse surra.

Sigismund C. Dick, 1815-1882
Jonas Andersson, 1851-1913
Siivetön
 

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja systeri » 01. Heinä 2014 15:12

Kyllä saan olla myös nöyrästi kiitollinen kaikesta siitä mitä Herra on antanut, niin hyvistä kuin huonoistakin asioista.Koen eläväni elämää joka on Jumalan käsissä.Joka asialla on oma tarkoituksensa,ei tarvi pelätä koska asiat on viisaissa käsissä <3
systeri
 

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja paa » 01. Heinä 2014 18:30

Pyrin kiittämään.

1.Tess. 5:18
Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.

Monesti tosin tuntuu etten pysty tarpeeksi kiittämään Jumalaa, ja mitkään sanat eivät riitä tuomaan ilmi kiitollisuuteni määrää. Onneksi Jumala näkee pakahtuvaan sydämeeni.
"Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan, sanoo Herra: rauhan eikä turmion ajatukset; minä annan teille tulevaisuuden ja toivon." [Jer.29:11]
paa
 
Viestit: 917
Liittynyt: 28. Marras 2013 13:46

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja Siivetön » 01. Heinä 2014 18:40

paa kirjoitti:Pyrin kiittämään.

1.Tess. 5:18
Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.

Monesti tosin tuntuu etten pysty tarpeeksi kiittämään Jumalaa, ja mitkään sanat eivät riitä tuomaan ilmi kiitollisuuteni määrää. Onneksi Jumala näkee pakahtuvaan sydämeeni.


Samaa koen ja usein laulankin; "Kuinka kiittäisin.....Herrani...hyvyydestäsi......millä maksaisin.....kaiken suuren rakkautesi...."
Siivetön
 

Re: Kiitollisuus

ViestiKirjoittaja tanu » 03. Heinä 2014 17:03

Kun vajaat kolme vuotta sitten sain tulla Jumalan armosta uskoon Jeesukseen, niin silloin etsin uskovien yhteyttä ja meni yli vuosi ennen kuin se löytyi. Kiitos Herralle, että löytyi.

Tuolloin kävin ensin kirkossa, mutta sieltä ei Jumalaa löytynyt ja erosin kirkosta.
Kävin myös paikallisessa Helluntaiseurakunnassa, mutta sekään ei tuntunut oikealta.
Olin kuitenkin jollakin tavalla kateellinen noille hellareille, kun heillä oli oma yhteisö, jossa kaikki olivat uudestisyntyneitä uskovia.
Ja heidän sivujaan lukiessa huomasin, että he järjestävät kesäisin lastenleirejä. Ajattelin että voi kun olisi ihanaa jos voisi omatkin lapset joskus
tuollaiselle leirille laittaa. Mutta se asia unohtui ja tulin siihen tulokseen, että koska en ole helluntalainen, niin ei siitä mitään tule.

Mutta ihmeelliset on Herran tiet.

Kesän alussa meille pyöräili vaimon puolituttu, joka on helluntalainen ja toi mukanaan kutsun lastenleirille.
Tänään tuo leiri loppuu ja kohta lähdetään hakemaan 10v poikaa leiriltä. Tytärkin oli menossa, mutta saiarstui juuri ennen leirin alkua. Joku tarkoitus silläkin varmasti oli.

Olen ollut ihan onnesta ja kiitollisuudesta soikeana tässä viime päivinä.
Oma poika pääsi leirille, jossa useat uskovat aikuiset kylvävät Jumalan sanan siementä!

Kiitos Herralle!!!
Rakas taivaallinen Isä, tapahtukoon kaikessa, aina, Sinun tahtosi. Jeesuksen nimessä.
tanu
 
Viestit: 1268
Liittynyt: 04. Maalis 2012 22:20

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 21 vierailijaa

cron