Jukka kirjoitti:vaisuliini kirjoitti:Niin Niilo meni Australiaan hakemaan voidellun, joka oli kans äärikarismaattinen menestysteologian opin taholta.
Voiko sanoa, että Niilo oli todella kans äärikarismaattinen? Mielipiteitä?
Niilo Yli-Vainion elämänkerrassa (Saarnaaja, Mauri Saari, 1983) ei viitata sellaiseen, että Niilo olisi lähtenyt "hakemaan voitelua" Australiasta. Sinne matkatessaan hän oli sairauksien runtelema ja uuvuttama entinen saarnamies, joka kirjan mukaan odotti pikemminkin kuolemaa kuin herätystä. Mitä sitten Australiassa tapahtui siitä elämänkerrassa ei tarkemmin kerrota, mutta jotain sieltä hän sai matkaansa, koska kotimaahan palattuaan Niilon kokouksissa kerrottiin kaatumisista ja parantumisista. Ihmiset kiinnostuivat, samoin tiedotusvälineet.
Kävin vuosina 1978-1980 muutamassa Yli-Vainion kokouksessa (ehkä noin kymmenessä) ja kokousten ilmapiiri oli hyvin valloittavaa ja mukaansa tempaavaa. Itku ja nauru tulivat helposti. Siinä mielessä ilmapiiri oli vapauttavaa, mutta minulle oli vierasta ne pitkät rukousjonot ja kaatuilemiset -ja ovat yhä.
Mitä sitten tulee tuohon kysymykseen Niilon äärikarismaattisuudesta niin ei hänen kokouksissaan ilmennyt ainakaan sellaisia ylilyöntejä kuin nykyisin äärikarismaattisuuden piireissä tapahtuu, mutta oman näkemykseni mukaan Yli-Vainio kyllä raivasi tietä näille uusille ilmiöille. Erikoista näissä tapahtumissa on se, että Yli-Vainion toimintaa vastusti voimakkaasti Ristin Voiton silloinen päätoimittaja Eino Ahonen (jos muistan nimen oikein), mutta hän kuoli yllättävään sydänkohtaukseen kotonaan Kotkassa marraskuussa 1977 eli juuri silloin, kun "yli-vainiolaisuus" lähti varsinaisesti liikkeelle. Monet ajattelivat silloin (minäkin), että Jumala poisti herätyksen vastustajan, mutta näin jälkikäteen ajattelen toisin: Jumala otti hurskaansa pois syntyvää eksytystä näkemästä.
Jukka, varmaan tarkoitat 1981, jolloin Niilo kuoli?
Wikipedian mukaan hän kuoli 16. marraskuuta 1981 (61 vuotta).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niilo_Yli-Vainio
