Filosofi Charles Taylorin mukaan tosiasioita ei ole mahdollista käsitteellistää neutraalisti ottamatta kantaa Jumalaan. Jokainen tutkija olipa hän ateisti tai agnostikko ottaa tiedettä tehdessään kantaa Jumalaan koska kysymys Jumalasta määrittää perustavalla tasolla kaikkien tosiasioiden käsitteellistämistä. Taylorin puolustaman dialogisen pluralismin mukaan tutkijan uskonnollisilla (teistisillä, ateistisilla, agnostisilla) vakaumuksilla on vaikutusta siihen miten hän tieteessä tulkitsee tosiasia-aineistoa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Taylor_%28philosopher%29Charles Margrave Taylor, CC GOQ FRSC (born November 5, 1931) is a Canadian philosopher from Montreal, Quebec best known for his contributions to political philosophy, the philosophy of social science, and intellectual history. This work has earned him the prestigious Kyoto Prize and the Templeton Prize, in addition to widespread esteem among philosophers. In 2007, Taylor served with Gérard Bouchard on the Bouchard-Taylor Commission on Reasonable Accommodation with regard to cultural differences in the province of Quebec. He is a practising Roman Catholic.
3. Ihmisellä on monipuoliset mahdollisuudet edistää omalta osaltaan totuuden syvempää tietämistä ja tehdä siten oma olemassaolonsa inhimillisemmäksi. Filosofialla on näiden mahdollisuuksien joukossa merkittävä asema. Se auttaa välittömästi asettamaan kysymyksen elämän tarkoituksesta ja hahmottamaan siihen vastauksen. Näin filosofia on ihmiskunnan jaloimpia tehtäviä. Sana “filosofia” merkitsee kreikankielisen etymologiansa mukaisesti “rakkautta viisauteen”. Filosofian synty ja kehitys osuukin juuri siihen ajanjaksoon, jona ihminen alkoi kysyä asioiden perustaa ja päämäärää. Se näyttää monin tavoin ja muodoin, että pyrkimys totuuteen kuuluu ihmisen luontoon. Ihmisellä on järkeensä perustuva synnynnäinen ominaisuus kysyä asioiden alkuperää. Samalla saamme huomata selvästi, että vähitellen löydetyt vastaukset sijoittuvat sellaiseen horisonttiin, jossa ihmistä ympäröivät erilaiset kulttuurit täydentävät toisiaan.
Filosofia on vaikuttanut voimakkaasti länsimaisten kulttuurien hahmottumiseen ja kehittymiseen. Tämän todetessamme meiltä ei saa jäädä huomaamatta se, missä määrin filosofia on vaikuttanut myös itämaisiin käsityksiin olemassaolosta. Jokaisella kansalla on näet oma, sille ominainen alkuviisautensa, joka kulttuurien todellisena rikkautena hakee ilmaisuaan myös puhtaasti filosofisissa muodoissa ja kehittyy niissä kypsyyttä kohti. Yksi osuva esimerkki siitä on se, että tietty, omaan aikaamme ulottuva filosofinen perustieto todistettavasti vaikuttaa jopa niissä postulaateissa, joita monet kansalliset ja kansainväliset lainlaadintatyöt seuraavat yhteiskunnan elämää säädellessään.
kesäkurpitsa kirjoitti:Ymmärtääkseni Petri Paavola pitää roomalaiskatolista kirkkoa epäraamatullisena, vai onko tässä tapahtunut muutos? Voidaanko käyttää roomalaiskatolisia filosofeja, mutta kieltää kirkon opetus?
Nämä ihan kysymyksenä, koska tämä herätti ajatuksia - miksi vedotaan roomalaiskatolisiin filosofeihin, vaikka ymmärtääkseni täällä pidetään Rooman kirkon oppia epäraamatullisena.
En tee kysymystä loukatakseni, vaan ottaakseni selvää asioista.
Onko täällä Toni Torppa ja Petri Paavola paavin kanssa samaa mieltä filosofian avusta Jumalan puolustamisessa ?
En tiedä onko tässä argumentaatiossa tarkoitus käyttää Filosofi Charles Taylorin perusteita ja ajattelua, mutta Filosofi Charles Taylor on itse roomalaiskatolinen filosofi.
Lainaa:
Charles Margrave Taylor, CC GOQ FRSC (born November 5, 1931) is a Canadian philosopher from Montreal, Quebec best known for his contributions to political philosophy, the philosophy of social science, and intellectual history. This work has earned him the prestigious Kyoto Prize and the Templeton Prize, in addition to widespread esteem among philosophers. In 2007, Taylor served with Gérard Bouchard on the Bouchard-Taylor Commission on Reasonable Accommodation with regard to cultural differences in the province of Quebec. He is a practising Roman Catholic.
http://en.wikipedia.org/wiki/Charles_Ta ... osopher%29
En halua kaivella mitään pahaa kenestäkään, enkä yritä kumota mitään - mutta huomaan, että argumentaatioissa voidaan käyttää nähtävästi neutraalisti eri kirkkokuntien filosofeja, vaikka silti heidän uskonsa ja kirkkonsa on epäraamatullinen. Vai onko Toni Torpan mielestä roomalaiskatolinen kirkko raamatullisen uskon mukainen?
Argumentum ad hominem tai lyhyesti ad hominem (lat. homo, henkilö, argumentointi henkilöä vastaan) on argumentaation muoto, jossa argumentoija viittaa joihinkin vastapuolen piirteisiin, joilla ei ole merkitystä keskusteltavan aiheen kannalta.[1] Ad hominem määritellään useimmiten argumentointivirheeksi,[1][2][3] mutta joissain yhteyksissä käytettynä ad hominem on kuitenkin hyväksyttävä, jopa välttämätön, menettelytapa.[4][5]
Ad hominem -argumentin yleinen kaava on seuraava:
Henkilö X esittää argumentin A
Henkilön X ominaisuuksissa on jotain vastenmielistä
Siispä argumentti A on epätosi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_hominem
[/quote] Minä ainakin voin allekirjoittaa Taylorin näkemyksen.Filosofi Charles Taylorin mukaan tosiasioita ei ole mahdollista käsitteellistää neutraalisti ottamatta kantaa Jumalaan. Jokainen tutkija olipa hän ateisti tai agnostikko ottaa tiedettä tehdessään kantaa Jumalaan koska kysymys Jumalasta määrittää perustavalla tasolla kaikkien tosiasioiden käsitteellistämistä. Taylorin puolustaman dialogisen pluralismin mukaan tutkijan uskonnollisilla (teistisillä, ateistisilla, agnostisilla) vakaumuksilla on vaikutusta siihen miten hän tieteessä tulkitsee tosiasia-aineistoa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 22 vierailijaa