*
Mitä syntisyyteen tulee; se tulee syntiinlankeemuksesta, siksi se asuu meissä ja me olemme syntisiä. Paavalin tavoin "viheliäinen". Mutta Jumalan armo kasvattaa meidät hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot - uskonkasvun myötä, myös Jumalan armo kasvattaa elämään siveästi ja vanhurskaasti [Tiit. 2:12]. On lohdullista ajatella, että Jumala ei hylkää langenneen uskovan vaan nostaa hänet pystyyn, kunhan se tunnustaa ja hylkää syntiä, saa armoa [Snl. 28:13].
Ps. 37:24 Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
Sananl. 24:16 [a] Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen,
Tuli mieleen, että olen myös nähnyt sellaisia uskovia, joille synnin tunnustaminen ja anteeksipyytäminen ei näytä riittävän poistaa huonoa omaatuntoa, eikä suoda rauhaa heidän omalletunnolle, kun he kokevat olevansa vielä kiinni synnissä, vaikka kuinka kovasti he yrittävät pestä itseään puhtaaksi, mutta se tapahtui omin voimin, mitä olen nähnyt. Raamatun mukaan Jumala ITSE antaa anteeksi, ITSE puhdistaa kaikki synnit ja kaikki vääryydet [1Joh. 1:9].
Lisäksi Sananlaskujen mukaan se saa armoa tunnustettuaan ja hylättyään syntiä [Snl. 28:13]. Jumala ei enää muista tunnustettuja syntejä ja katsoo meidät edelleen vanhurskaiksi - Kristuksen veren ristin työn ansiosta. Maan päällä me olemme vanhurskautetut Kristuksessa. Mutta älkäämme kuunnelko liikaa saatanan syytöksiä, koska saatanan on tapana kaivaa kaikki anteeksiannetut synnit esille.