Olen Masan kanssa samoilla linjoilla. Olen toiminut lastensuojelun pienille lapsille tarkoitetussa kiireellisessä sijoituspaikassa osastonhoitajana ja perhetyöstä vastaavana sairaanhoitajana jonkin aikaa. Vaikka kokemukseni lastensuojelusta on vähäinen, niin sellaisen käsityksen sain, että ei huostaanottoa kovin helposti tehdä. Tietenkin on poikkeuksia. Esimerkiksi muistan yhden pienen vauvan, jonka äiti oli saanut vauvan kanssa kahdestaan ollessaan kadulla epilepsiakohtauksen. Tällaisessa tilanteessa kiireellinen huostaanotto tehtiin heti, koska ei ollut ketään muuta kuin lastensuojelun väki huolehtimassa lapsesta äidin sairaalareissun aikana, mutta se myös purettiin vielä samana iltana, kun äiti oli kunnossa ja pääsi lapsen kanssa oman äitinsä luo yökylään.
Tavallisin tilanne kiireellisessä sijoituksessa on, että humalaisten vanhempien kesken on riitaa, joka yltyy väkivallaksi. Lapset joudutaan sijoittamaan vastaanottokotiin, kunnes vanhemmat selviävät mahdollisesta putkareissustaan. Tällaisen tilanteen jälkeen taustoja ja kotitilannetta selvitetään tarkemmin ennen kuin lapset kotiutetaan. Sijoituksen aikana vanhemmilla on mahdollisuus olla lastensa luona vastaanottokodissa selvin päin päivät. Yleensä lapset palaavat kotiin. Mutta useimmiten vielä saattaa olla montakin tällaista sijoitusta ennen kuin aletaan vielä tarkempaan tilanteen tarkasteluun, eli ns. vanhemmuuden arviointiin, joka kestää muistaakseni muutaman kuukauden. Sen aikana vanhemmat ovat velvolliset viettämään vastaanottokodissa lastensa kanssa selvin päin kaiken vapaa-aikansa ja heitä ohjataan vanhemmuuden eri osa-alueissa ottamaan lapsen tarpeet huomioon. Monet perheet ovat tyytyväisiä lopulta tähänkin, vaikka se onkin erittäin rankkaa. Ja monesti perheet saavat lapsensa takaisin kotiin ensin päiväkäynnille ja sitten viikonlopuiksi ja lopulta kokonaan. Monesti vain on niin, että tämänkin jälkeen tilanne pääsee uudelleen kärjistymään ja lapset tulevat jälleen kiireelliseen sijoitukseen jne... Yleensä kuitenkaan lopullista sijoituspäätöstä ei tehdä jos vanhemmat edes yrittävät. Monesti kuitenkin käy niin, että vanhemmat eivät ole valmiita katkaisemaan päihdekierrettään
Todella kurjia ja ahdistavia nämä tilanteet kaikin puolin. Ainahan kaikki toivovat ihan kaikkien lasten saavan elää elämänsä rauhassa omien vanhempien luona. Myös lastensuojelun työntekijät varmasti toivovat tätä!
Ja vielä liittyen tuohon youtubevideoon kaksosten huostaanotosta... Ikävä kyllä voin sanoa, että vaikka vanhemmat hakkaisivat tämän ikäisiä lapsia ja käyttäisivät seksuaalisesti hyväkseen ja tekisivät kaikkea kamalaa, niin lapset huutaisivat kauhuissaan, kun poliisit kantaisivat heidät pois omasta kodistaan. Yleensä vielä kaltoin kohdellut lapset reagoivat tällaiseen voimakkaammin kuin turvallisessa ympäristössä kasvaneet lapset. Jos ei ole luottamusta omiin vanhempiin, niin kuinka voisi luottaa vieraisiin aikuisiin..? Pitää muistaa tuota videon kuvannutta perhettä rukouksessa, että tulevat uskoon ja saavat luopua kaikesta pahuudesta elämässään ja että koko perhe saa asua ja elää yhdessä toisiaan rakastaen ja toisistaan hyvin huolehtien!