Kyllä Vaisuliini, tämä on mielenkiintoista, ikään kuin antikristillisten voimien salaisuudet maailmassa hiukan paljastuisivat silmiemme eteen...
Konstantinus Suuri:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin ... antinopoli"Konstantinus I Suuri (lat. Flavius Valerius Constantinus, 27. helmikuuta n. 272–274–22. toukokuuta 337[1]) oli Rooman keisari 25. heinäkuuta 306–337.[2]
Konstantinus I Suurta on sanottu ensimmäiseksi kristityksi keisariksi: hänet tunnetaan parhaiten Roomassa vainotun kristinuskon laillistamisesta. Konstantinus ja hänen kanssahallitsijansa Licinius säätivät 313 niin sanotun Milanon ediktin, joka poisti kristittyihin kohdistuneet vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinus vaikutti kristinuskon kehitykseen myös kutsumalla koolle Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen, jossa areiolaisuus tuomittiin harhaopiksi.
Edellisten lisäksi Konstantinus muistetaan päätöksestään siirtää valtakunnan pääkaupunki Roomasta Byzantioniin, jonka hän rakennutti uudelleen ja nimesi Nova Romaksi. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunki nimettiin uudelleen Konstantinopoliksi.
Konstantinuksen kuollessa 337 hänen kolme poikaansa Konstantinus II, Constans ja Constantius II jakoivat isänsä valtakunnan."
..................................
Konstantinopoli:
"Vain muutama kuukausi Liciniuksen kukistumisesta Konstantinus aloitti vanhan kreikkalaisen Byzantionin kaupungin jälleenrakentamisen uudeksi pääkaupungikseen. Konstantinus oli huomannut kaupungin strategisen sijainnin Bosporinsalmen rannalla kolmiomaisen niemen kärjessä. Kaupunkia ympäröi kahdelta puolelta meri ja maapuolelta muurit. Lisäksi alueella sijaitsi yhteensä seitsemän kukkulantapaista, aivan kuin alkuperäisessä Roomassakin. Legendan mukaan hän oli nähnyt kaupungin sijainnin unessa.lähde? Konstantinus antoi kaupungille nimeksi Nova Roma eli Uusi Rooma. Konstantinuksen kuoleman jälkeen kaupunkia alettiin kuitenkin kutsua Konstantinopoliksi eli Konstantinuksen kaupungiksi. Byzantion sopi valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi sijaintinsa ansiosta. Rooma ei enää sopinut tähän tehtävään, koska se sijaitsi liian kaukana valtakunnan itäosista, missä keisaria eniten tarvittiin. Byzantionista käsin keisari oli lähellä levottomia Tonavan ja Persian vastaisia alueita sekä valtakunnan vilja-aittaa, Egyptiä. Kaupungilla oli myös symbolista arvoa paikkana, jossa Licinius oli kukistunut.
Konstantinus laajensi kaupunkia, jakoi sen 14 alueeseen ja rakennutti uudet muurit sekä useita julkisia rakennuksia. Konstantinus perusti kaupunkiin myös senaatin ja aloitti samanlaisen ruoanjakelun, kun Roomassakin. Konstantinopolista ei kuitenkaan tullut heti tärkeää kaupunkia, koska keisari matkusti usein muualle ja suurin osa virkamiehistä seurasi aina hänen mukanaan. Kaupungissa oli jo ennestään muun muassa kylpylöitä, stadioni ja luultavasti myös akvedukti, mutta Konstantinuksen käskystä sinne rakennettiin uusi forum. Stadionia laajennettiin ja se muutettiin etupäässä hevosajoja varten tarkoitetuksi hippodromiksi. Kaupunkiin rakennettiin myös niin sanottu Suuri palatsi, kaksi eri taloa senaatille ja monia rakennuksia julkishallinnolle. Konstantinus myös rakennutti useita kirkkoja, muun muassa Hagia Irenen katedraalin.
Kaupunki vihittiin virallisesti valtakunnan uudeksi pääkaupungiksi 11. toukokuuta 330. Samalla Konstantinus julisti poikansa Constantius II:n caesariksi, mikä vain entisestään yhdisti uuden kaupungin siteitä Konstantinukseen ja hänen perheeseensä.[10]
Diocletianuksesta poiketen Konstantinus halusi säilyttää vanhan senaattisäädyn. Halukkaat Rooman senaattorit saivat muuttaa Konstantinopoliin ja saivat vastalahjaksi maatiloja Anatoliasta sekä muita tukiaisia. Konstantinus kannusti myös kristittyjä muuttamaan kaupunkiin, vaikka ei sulkenutkaan kaupungin pakanallisia temppelejä.[9]"
Konstantinopolin kartta:
Tässä vielä lisää tietoa suuresta rannikkokaupungista Konstantinopolista joka oli itä-rooman pääkaupunki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantinopoli"Konstantinopoli (kreik. Κωνσταντινούπολις) oli Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan pääkaupunki vuosina 330–1453. Samalla paikalla sijaitsi vuonna 667 eaa. perustettu kreikkalainen siirtokuntakaupunki Byzantion (kreik. Βυζάντιον). Nykyään kaupunki tunnetaan nimellä Istanbul. Islantilaisissa saagoissa kaupunki tunnetaan nimellä Miklagardr eli nykyruotsalaistetussa muodossa Miklagård.[1] Venäläiset ja bulgaarit kutsuivat sitä nimellä Tsargrad (Царьград) tai Tsarigrad (Цариград), "Keisarin kaupunki".
Konstantinopoli oli Euroopan tärkein uskonnollinen ja kulttuurillinen keskus. Renessanssin aikana alettiin Rooman valtakuntaa kutsua nimeltä Bysantti siitä hetkestä, kun valtakunnan läntinen puoli romahti. Bysantin (kaupungin ja valtakunnan) asukkaat kutsuivat itseään roomalaisiksi aina Konstantinopolin menetykseen saakka. Nykyisinkin Istanbulin kreikkalaisvähemmistö kutsuu itseään 'roomalaisiksi' (turkiksi 'Rum').
Vuosina 1204–1261 kaupunki oli katolisten ristiretkeläisten vallassa ja se oli latinalaisen keisarikunnan pääkaupunki. Tänä aikana Bysantin keisari piti pääkaupunkinaan Nikaiaa.
Turkkilaiset valtasivat Konstantinopolin vuonna 1453 ja tekivät siitä pääkaupunkinsa."
.......................................
"Konstantinuksen Uusi Rooma
Rooman keisari Konstantinus Suuri valitsi 320-luvulla jaa. Byzantionin uuden pääkaupunkinsa paikaksi. Rooma ei enää sopinut valtakunnan pääkaupungiksi, koska se sijaitsi liian kaukana valtakunnan tiheään asutuista itäosista, missä keisaria eniten tarvittiin. Byzantionista käsin keisari olisi lähellä levottomia Tonavan ja itärajan (Syyrian) alueita sekä valtakunnan vilja-aittaa, Egyptiä. Konstantinus kiinnitti myös huomiota kaupungin edulliseen sijaintiin Bosporinsalmen rannalla kolmiomaisen niemen kärjessä. Kaupunkia ympäröi kahdelta puolelta meri ja maapuolelta muurit. Lisäksi alueella sijaitsi yhteensä seitsemän kukkulantapaista, aivan kuin alkuperäisessä Roomassakin.
Konstantinus laajensi kaupunkia, jakoi sen 14 alueeseen, rakennutti uudet muurit sekä useita julkisia rakennuksia ja teki siitä uuden pääkaupunkinsa 11. toukokuuta 330 jaa. Legendan mukaan hän oli nähnyt kaupungin sijainnin unessa, mutta todellisuudessa hän epäröi pitkään eri vaihtoehtojen välillä (hän oli jo aloittanut rakennustyöt myös Helelspontoksen rannalla, lähellä Troijaa). Konstantinus halusi tehdä kaupungista Uuden Rooman (kreikaksi Nea Roma), joksi hän sen virallisesti nimesi Byzantion-nimen sijasta. Kuitenkin jo 330-luvulla kaupunkia alettiin kutsua Konstantinuksen mukaan Konstantinopoliksi ("Konstantinuksen kaupunki"), ja nimitys vakiintui vähitellen. Valtakunnan hajottua kahtia siitä itseoikeutetusti tuli Itä-Rooman pääkaupunki. Konstantinus perusti kaupunkiin myös senaatin ja aloitti samanlaisen ruuanjakelun kun Roomassakin. Väitetään, että kaupungissa jaettiin päivässä 80 000 annosta ruokaa."
.........................................
"Konstantinopolin piiritys alkoi 2. huhtikuuta 1453 ja loppui kaupungin valtaukseen 29. toukokuuta. Tästä hetkestä lähtien Bysantin valtakunta lakkasi olemasta. Osmanien sulttaani Mehmed II siirsi Osmanien valtakunnan pääkaupungin vallattuun kaupunkiin ja teki Hagia Sofiasta moskeijan.
Turkkilaisvalloituksen jälkeen kaupunki sai uuden nimen Istanbul, jota turkkilaiset ovat käyttäneet siitä lähtien. Kaupungissa asuvan kreikkalaisväestön keskuudessa samoin kuin kaikkialla länsimaissa se kuitenkin tunnettiin yhä paremmin Konstantinopolin nimellä siihen saakka, kunnes Kemal Atatürk vuonna 1930 päätti, että kaupungista on myös kansainvälisissä yhteyksissä käytettävä turkkilaista nimeä Istanbul."
Byzantion eli Uusi Rooma (eli itä-rooman pääkaupunki Nova Roma) eli Konstantinopoli eli siis tänä päivänä Turkin suuri rannikkokaupunki Istanbul:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Istanbul"Istanbul (turk. İstanbul, vuosina 667 eaa. – n. 330 jaa. antiikin Byzantion, vuosina n. 330–1453 (toiselta nimeltään vuoteen 1930 saakka) Konstantinopoli[3]) on Turkin väestöltään suurin kaupunki (yli 13,6 milj. asukasta)[4], ja maan kulttuurin, viestinnän, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin, pohjoisessa kaupunki ulottuu Mustallemerelle. Kaupunki ulottuu sekä Euroopan että Aasian puolelle. Istanbul oli Osmanien valtakunnan (1290–1923) pääkaupunki vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisätty UNESCO:n Maailman kulttuuriperinnön listaan vuonna 1985.[5]"
.......................................
"Nimen etymologia
Itä-Rooman eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkäästi nimellä "Kaupunki" (puhekielessä 'i poli', kirjoitettuna η Πόλις, ee polis).
Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimellä '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, että Istanbul -nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin", kirjakielellä εις τήν Πόλιν, 'eis teen polin'). (Itasismin takia koinee-kreikan e-äänettä kuvaavat epsilon ja eeta muuttuivat kansankielessä i-äänteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, että puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymämuoto nimestä Konstantinopoli (ja täten "yksinkertaisempana" selityksenä suositeltavampi).
Virallisesti kaupungin nimi on ollut İstanbul (lue: I'stambul) siitä lähtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen[7]. Kaikkialla länsimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimellä siihen saakka, kunnes Kemal Atatürk vuonna 1930 päätti, että myös kansainvälisissä yhteyksissä on käytettävä turkkilaista nimeä İstanbul.
Historiallisista syistä kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja ortodoksisen kirkon piirissä edelleen Konstantinopoliksi. Tämä oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla "tervehdys Konstantinopoli". Vasta Euroopan yleisradioliiton EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun."
....................................
"Väestön uskonnollinen ja etninen jakauma
Valtaosa Istanbulin asukkaista on muslimeja, mutta kaupungissa asuu myös pieniä uskonnollisia vähemmistöjä. Muslimiväestöstä valtaosa on sunneja, arviolta 15–30 % vähemmistön ollessa aleveja. Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa kurdia, joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteisön muodostavat armenialaiset, joita Istanbulissa asuu 40 000–70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmeninä yli 100 000 henkeä käsittänyt kaupungin kreikkalaisväestö on supistunut muutamaan tuhanteen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti, jonka alainen myös Suomen ortodoksikirkko virallisesti on, toimii yhä Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin juutalaisvähemmistö käsittää noin 26 000 henkeä."
Tässä vielä Bysantin ajan Konstantinopolin kartta joka on siis tänä päivänä Istanbul:
Turkki jonka väkiluku oli vuonna 2005 yhteensä 72,6 miljoonaa on ollut NATO:n jäsen vuodesta 1952 ja Turkki on käynyt jäsenyysneuvotteluja Euroopan unionin kanssa vuodesta 2005 lähtien:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turkki"Turkki (turk. Türkiye), virallisesti Turkin tasavalta (turk. Türkiye Cumhuriyeti), on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin eksklaavi idässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäksi Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereen lännessä ja Välimereen etelässä. Turkin alueella sijaitsee myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja, joten valtiolla on aluetta kahdella mantereella.[2]
Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on rikas sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.[3][4]
Turkki on demokraattinen, sekulaarinen ja perustuslaillinen tasavalta. Sen poliittinen järjestelmä perustettiin vuonna 1923 Mustafa Kemal Atatürkin johdossa ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyjen aikana, kun osmanien valtakunta oli kaatunut. Tämän jälkeen Turkki on integroitunut enenevässä määrin länteen, mutta on pitänyt samanaikaisesti yllä suhteitaan itäiseen maailmaan. Maa on Yhdistyneiden kansakuntien,[5] Islamilaisen konferenssin,[6] OECD:n[7] ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön[8] perustajajäsen, Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 1949[9] ja NATO:n jäsen vuodesta 1952.[10] Turkki on käynyt jäsenyysneuvotteluja Euroopan unionin kanssa vuodesta 2005 lähtien, liitännäisjäsen maa on ollut vuodesta 1963.[11] Turkki on jäsen myös G20:ssä, joka tuo yhteen maailman 20 suurinta taloutta."