Älä kato ittees...

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Jasmiini » 07. Loka 2013 00:44

:? :thumbdown: :crazy:
Viimeksi muokannut Jasmiini päivämäärä 06. Loka 2014 15:14, muokattu yhteensä 1 kerran
Jasmiini
 

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja iinuliinu » 07. Loka 2013 11:35

No laitanpa minäkin sormeni soppaan. Ulkopuolisuutta voi tuntea monista eri asioista, ymmärrän että Jasmiinillakin omat syynsä niin tuntea.
Mm. luonne, persoona, yms. voi vaikuttaa myös ulkopuolisuuden tunteeseen. Sitten jos asiat elämässä ei ole menneet niinkuin muilla, koulutus, työpaikka, perhe, lapset, terveys yms. Sekin voi vaikuttaa ulkopuolisuuden tuntuun, ei ole samankaltaisia asioita kuin muilla joista saisi juttua revittyä.
Monesti olen myös huomannut että menestyneet eivät välttämättä ymmärrä "syrjään jäänyttä", vaan yleensä neuvotaan mikset tee näin tai noin.

Aina asioihin ei ole niin yksioikoisia vastauksia, mutta Jeesus toi meille kuitenkin toivon kun katsomme täytettyyn työhön Golgatan ristille :hearts:
iinuliinu
 
Viestit: 214
Liittynyt: 15. Helmi 2013 17:32

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja pekka » 07. Loka 2013 12:15

Kiitos kirjoituksistanne. Ikävä kuulla, että monilla on vaikeata elämässään mutta toisaalta helppoa tietä ei meille ole luvattukaan Sanassa. Herramme Jeesus Kristus kärsi täällä maailmassa ollessaan ja lopulta ristiinnaulittiin. Masan ja Jasmiinin puolesta voidaan rukoilla mutta jos haluatte lähemmin kertoa elämästänne niin ottakaa vaan rohkeasti yhteyttä niin katsotaan saataisko yhdessä aikaan jotakin helpotusta elämiinne, kiitos Herralle.

Lähettäkää yksityispostia tai soittakaa jos niin haluatte, kiitos oikein paljon.


Ap. t. 14:22
ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan".


Kirje heprealaisille 10:

31. Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
32. Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,
33. kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.
34. Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.
35. Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.
36. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
37. Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;
38. mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen".
39. Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.


Kirje heprealaisille 12:

1. Sentähden, kun meillä on näin suuri pilvi todistajia ympärillämme, pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa,
2. silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen, joka hänelle tarjona olevan ilon sijasta kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.
3. Ajatelkaa häntä, joka syntisiltä on saanut kärsiä sellaista vastustusta itseänsä kohtaan, ettette väsyisi ja menettäisi toivoanne.
4. Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan,
5. ja te olette unhottaneet kehoituksen, joka puhuu teille niinkuin lapsille: "Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
6. sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa".
7. Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?


Kirje roomalaisille 5:

1. Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
2. jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
3. Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
4. mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5. mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.



Toivon omasta puolestani Siunattua päivää jokaiselle.
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 07. Loka 2013 12:35

Uskovan varmaan kuuluisikin tuntea itsensä ulkopuoliseksi maailman ihmisten joukossa, mutta omien joukossa tulisi tuntea yhteenkuuluvuutta ja jopa ykseyttä. Mehän olemme yksi ruumis Herrassa ilman mitään niitä tekijöitä, jotka erottavat meidät toinen toisestamme. Herrassa Jeesuksessa ei enää ole sukupuolta, kansallisuutta, yhteiskunnallista asemaa, siviilisäätyä tai muuta sellaista minkä perusteella olemme erilaisia.

Muistan itse lapsuudesta asti kokeneeni erilaisuutta useimpien ihmisten seurassa. Lukiossa olin yksin, mutta en kokenut itseäni mitenkään kiusatuksi. En luottanut ihmisiin, enkä koskaan uskonut toisten olevan minusta kiinnostunut. Ehkä siksi aloin hengailla ulkomaalaisten seurassa ja kiinnostuin toisista kulttuureista, kun ajattelin niistä löytäväni omani. Olin kuitenkin yhtä ulkopuolinen myös muissa kulttuureissa. Israelissa asuessani en kokenut kuuluvani sinne, mutta en kokenut ikävää Suomeenkaan.

Uskoon tultuani sain kuitenkin kokea Kristuksen ruumiin ykseyttä, vaikka nyt kymmenen vuoden aikana olen nähnyt myös muuta kuin lämpöä ja rakkautta uskovien välillä :( Olen myös aika ajoin taas itsekin kokenut olevani jotenkin ulkopuolinen, mutta siitä huolimatta olen Jeesuksessa saanut Jumalan hyväksynnän, eikä sen rinnalle enää tarvita muiden hyväksyntää. "Kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli." Meillä uskovilla on kaikesta huolimatta yhteinen tehtävä: viedä ilosanomaa eteenpäin kukin omalta osaltamme. Meidän tulisi panostaa tähän yhteiseen tehtävään ja sen perusteella tulla toimeen keskenämme.

Yhä edelleen minun on vaikea puhua omista asioistani (kirjoittaminen on helpompaa), koska kuvittelen ihmisten kyllästyvän heti, jos kerron itsestäni. Ihmissuhteeni ovatkin enimmäkseen sellaisia, että muut kertovat kuulumisistaan ja minä kuuntelen. Ehkä oma erilaisuuden kokemukseni on sitä, että koen vain olevani niin perinjuurin tylsä ihminen :lol:
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 07. Loka 2013 19:03

Jasmiini,,,ihan tuosta loppuselostuksestasi sain hieman kiinni mitä tarkoitat,,,rupesin miettimään sitte itseäni ja huomasin edellä mainitun asian ,että ei uskovien joukossa joskus tuntee itsekin olevan ihan kuutamolla .Tosin viimeaikoina vältelly ns väärää seuraa.
Sen olen kuullut että jos on jossain uskovien piirissä niin ei tunne olevan tarpeeksi hyvä sinne tai siihen porukkaan kun toiset tietää kaiken lähes ja itse vaan yrittää selviytyä vaivaantumatta kuin taikina.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja systeri » 07. Loka 2013 21:37

Täs on ongelma ettei löydy yhteyttä...jos et kato ittees niin sitten katot toista..joko ollaan huonompia tai parempia tai ei muuten vaan synkkaa.Aidosti uskovilla tulisi synkata koska ne pyrkii kattomaan Kristukseen ja elämään Hengen yhteydessä..unohtamaan kaiken "maallisen" ja keskittymään taivaallisiin :) Tapahtukoon Herra sinun tahtosi niin minun kuin muittenkin kohdalla... :musics: ..laske haavoitetut kätesi mun päälleni ,anna Pyhän Hengen voiman minut täyttää,Jeesuksein :musics:
systeri
 

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Jasmiini » 08. Loka 2013 12:09

:?
Viimeksi muokannut Jasmiini päivämäärä 06. Loka 2014 15:14, muokattu yhteensä 1 kerran
Jasmiini
 

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 08. Loka 2013 12:21

Hyvin kiteytetty, Jasmiini ;gladly:
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Jasmiini » 08. Loka 2013 14:04

poisto
Viimeksi muokannut Jasmiini päivämäärä 03. Helmi 2014 01:23, muokattu yhteensä 1 kerran
Jasmiini
 

Re: Älä kato ittees...

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 08. Loka 2013 15:09

Ihan hyvä kysymys,,täällä sellainen ajatus ,että ajatuksessa kuljen Herran ristin juureen Pääkallonpaikalla.Sekä kun Herran näin Hengessä aikoinaan (en kasvoja) niin muistelen rukoillessa tätä näkyä ja puhun hänelle.En aina kysy Jeesuksen nimessä Jumalalta vaan Jeesukselta suoraan ja kuten juuri vko loppuna vastaus tuli näkynä hyvin nopeasti.
Uskon kasvussa haluan yrittää olla lähellä Kuningasta ....aina ei mene ihan omien pillien mukaan ,mutta tuntuu hyvältä kun Herra vastaa vaikka pidemmänkin ajan päästä.
Se on kanssa tärkeä asia tai tähän katselu näkökulmaan ,että mikä on oman Hengen tila ??? Kuinka täynnä on Pyhän Hengen voimaa ,,,silloin kun on Taivas auki niin itse on sisällä eikä ulkona milloinkaan.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa

cron