Koska seurakunta asia tälläkin hetkellä on tapetilla, niin haluan nostaa tämän tärkeän asian minkä Pekka toi todella hyvin esille koskien antamista ja omaisuutta kanssa veljemme ja sisariemme keskuudessa.
Niinkuin luemme ja tutkimme Raamattua niin on nähtävissä, että yhdellä paikkakunnalla on vain yksi seurakunta, ei siis montaa eri seurakuntaa niinkuin on nähtävissä ja tälle seurakunnalle kaiken tulisi olla yhtä ja yhteistä. Tietysti tämä ei tarkoita sitä, että meidän kuuluisi antaa kaikki omaisuutemme lähimmäiselle vaan meillä tulisi olla sellainen sydän joka ei ole kiinnittänyt omaisuuttaan itseensä vaan, että se olisi täysin Jumalalle annettu.
Ja kun tiedämme, että Jumalan on meidän omaisuutemmekin niin, eihän Jumala tahdo siunata syntiä ja synnin palvelijoita vaikka ovatkin uudestisyntyneitä, siksipä Raamattu kertookin, että ihmiset jotka myivät omaisuutensa niin he antoivat niistä tulleet varat apostoleille. Miksi sitten apostoleille? Siksi, koska he kykenivät jakamaan puolueettomasti ne sellaisille Jumalan palvelijoille, joilta jotakin puuttui sekä jotka myös nuhteettomasti elivät ja ja näin ollen synnin siunaamista ei juurikaan päässyt tapahtumaan.