Synti arkisessa elämässä.

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Janne » 19. Syys 2013 16:44

Ja itseasiassa Jumala on jopa luonut erittäin suuren itsensä ja henkensä suolemisvaiston ihmiselle joka taistelisi varmasti viimeiseen hengenvetoon asti. Näin minä ainakin asian näkisin.

Jatkoa vielä tuohon edelliseen viestiin kun olit kerinnyt tekemään viestiisi pienen lisäyksen :D .

Mutta eihän Jumala sitä varten ole antanut ihmisille itsesuojeluvaistoa että ihminen voisi tappaa tai pahoinpidellä muita ihmisiä.

Jeesus ei kehoita pahoinpitelemään ketään eikä myöskään tappamaan ketään.
Jumalan sanahan on kuitenkin se minkä mukaan meidän tulee pyrkiä elämään Herran suosiollisella avustuksella :)
Lisäksi meidän tulisi elää Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Jeesuksella ei pyssyt paukkunut, eikä nyrkit heilunut vaan päinvastoin, vaikka Hänelle tehtiin pahaa.

Mutta kuitenkin, ymmärrän sinua sinäänsä.
Itsekkin olin vielä jokusia vuosia sitten sillä mielellä että jos joku kimppuun tulee niin turpaan vaan että tukka pöllyää, mutta pitää muistaa pöllytyksen jälkeen sanoa et Jeesus rakastaa sinua ja että ihan rakkaudesta tämän teen, enkä pahuuttani ;)

No onneksi Herra on antanut nyt ymmärrystä tämän asian suhteen enkä vaivaa enään sillä juurikaan päätäni.
Kuitenkaan niin pitkälle en ole vielä uskossani päässyt että antaisin toisen esim. hakata itseni vapaaehtoisesti. Toki pyrkisin tällaisesta tilanteesta pois tai puolustan itseäni ja muita, mutta väkivallattomasti.

Matt. 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä 1. Piet. 1:22
Janne
 
Viestit: 560
Liittynyt: 15. Joulu 2010 00:00

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Joni » 19. Syys 2013 17:58

Janne kirjoitti:
Ja itseasiassa Jumala on jopa luonut erittäin suuren itsensä ja henkensä suolemisvaiston ihmiselle joka taistelisi varmasti viimeiseen hengenvetoon asti. Näin minä ainakin asian näkisin.

Jatkoa vielä tuohon edelliseen viestiin kun olit kerinnyt tekemään viestiisi pienen lisäyksen :D .

Mutta eihän Jumala sitä varten ole antanut ihmisille itsesuojeluvaistoa että ihminen voisi tappaa tai pahoinpidellä muita ihmisiä.

Jeesus ei kehoita pahoinpitelemään ketään eikä myöskään tappamaan ketään.
Jumalan sanahan on kuitenkin se minkä mukaan meidän tulee pyrkiä elämään Herran suosiollisella avustuksella :)
Lisäksi meidän tulisi elää Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Jeesuksella ei pyssyt paukkunut, eikä nyrkit heilunut vaan päinvastoin, vaikka Hänelle tehtiin pahaa.

Mutta kuitenkin, ymmärrän sinua sinäänsä.
Itsekkin olin vielä jokusia vuosia sitten sillä mielellä että jos joku kimppuun tulee niin turpaan vaan että tukka pöllyää, mutta pitää muistaa pöllytyksen jälkeen sanoa et Jeesus rakastaa sinua ja että ihan rakkaudesta tämän teen, enkä pahuuttani ;)

No onneksi Herra on antanut nyt ymmärrystä tämän asian suhteen enkä vaivaa enään sillä juurikaan päätäni.
Kuitenkaan niin pitkälle en ole vielä uskossani päässyt että antaisin toisen esim. hakata itseni vapaaehtoisesti. Toki pyrkisin tällaisesta tilanteesta pois tai puolustan itseäni ja muita, mutta väkivallattomasti.

Matt. 5:11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.


Tarkoitin lähinnä, jos sota tulisi. Ei minulla ole juurikaan koskaan ollut tuommoisia "turpaan tulee" ajatuksia. Kyllähän raamatussakin on sodista ja miten Herra on auttanut sodassa esim gideonin tarina. Ja, kun katsoo esim Suomen talvisotaa ( http://i414.photobucket.com/albums/pp22 ... afraid.jpg ) on vaikea kuvitella ellei Herra olisi auttanut, että nykyään ei puhuttaisi Venäjää.
Joni
 

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Janne » 19. Syys 2013 20:31

Kyllä minäkin uskon että Suomi säästyi ainoastaan sen vuoksi että Jumala suojeli Suomea sodassa. Jumalalla on mahdollisuus vaikuttaa sotien kulkuun jne... Mutta se ei poista sitä tosiasiaa että meillä ei ole lupa tappaa toisia ihmisiä, ei edes sodassa.
Meillä uskovillakin on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa sodankulkuun mutta emme tarvitse siihen maallisia aseita, meidän aseenamme tulisi olla rukous ja sillä on suurempi voima kun millään muulla aseella maailmassa.
Itse uskon että tämä rukouksen tussari oli Suomen sodan suurin ase neuvostoliittoa vastaan.

Mutta mennäänpä nyt vielä eteen päin ja ajatellaan sellaista kuvitteellista tilannetta, että minä tänään julistaisin vaikka jollekkin ruotsalaiselle evankeliumia ja kertoisin Jumalan rakkaudesta hänelle. Hän tulisi uskoon ja antaisi elämän Jeesukselle ja olisimme veljiä Herrassa

No huomenna syttyisi sota Suomen ja Ruotsin välille ja me molemmat oltaisiin etulinjassa ja uhkaisimme toisiamme aseilla ja toinen meistä riistäisi hengen toiselta.
Eikö olisi aika hullukurinen tilanne? Toisena päivää oltaisiin veljiä Herrassa kaikessa rakkaudessa niin kuin on Herran tahto ja taas toisena päivänä vihollisia ja riistämässä toistemme henkiä ilman syytä.

No mutta ajatellaan tähän loppuun vielä toinen tilanne että nyt on sota, ja sinulla on ase kädessä. Katsotko että sinulla tai vaikkapa minulla on oikeus Jumalan silmien edessän riistää esim. toiselta uskovalta henki? ja jos katsot että sinulla tai minulla on oikeus tähän, niin miten perustelisit sen Jumalalle joka on etukäteen kieltänyt meitä tappamasta ?

Jos kaikki ihmiset noudattaisivat Jumalan lakia nii kukaan ei tappaisi ketään. Mutta tämähän on mahdoton tilanne kun saatana on tämän maailman herra ja hän haluaa aina tehdä päinvastoin kui Jumala. Se että esim. maailman ihmiset (jotka ovat sielunvihollisen käytettävissä) eivät Jumalan lakia noudata, ei tarkoita sitä että meidän Jumalaan uskovienkaan ei tarvitse sitä noudattaa.

Jumalan siunausta sinulle Joni
Terkuin Janne ;)
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä 1. Piet. 1:22
Janne
 
Viestit: 560
Liittynyt: 15. Joulu 2010 00:00

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Joni » 19. Syys 2013 23:33

No mutta ajatellaan tähän loppuun vielä toinen tilanne että nyt on sota, ja sinulla on ase kädessä. Katsotko että sinulla tai vaikkapa minulla on oikeus Jumalan silmien edessän riistää esim. toiselta uskovalta henki? ja jos katsot että sinulla tai minulla on oikeus tähän, niin miten perustelisit sen Jumalalle joka on etukäteen kieltänyt meitä tappamasta ?


Perustelisin kertomalla totuuden miten asia on, että minulla oli käsitys, että olisin oikeutettu puolustamaan henkeäni ja etten pyrkinyt suinkaan sotaan vaan jouduin siihen. Kyllähän raamatussa toki puhutaan, että moni kuolee uskonsa tähden (marttyyreista), mutta ajattele jos ei puolustaisi ollenkaan itseään, tai ihmiset maataan, minkälaisen vallan alla silloin oltaisiin? Eihän kukaan pyri sotaan, vai olisitko syyttävä itse toista sotilasta joka sinut ampuisi kykenemättä hahmottamaan, että hänkin on siellä ainoastaan olosuhteiden pakosta. Noh kyllähän sota tietysti on hyvin äärimmäinen tilanne, toivottavasti ei koskaan tarvitse siihen joutua, tai muutenkaan henkeään uhatuksi ennen aikojaan.
Joni
 

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Janne » 20. Syys 2013 00:24

Perustelisin kertomalla totuuden miten asia on, että minulla oli käsitys, että olisin oikeutettu puolustamaan henkeäni ja etten pyrkinyt suinkaan sotaan vaan jouduin siihen. Kyllähän raamatussa toki puhutaan, että moni kuolee uskonsa tähden (marttyyreista), mutta ajattele jos ei puolustaisi ollenkaan itseään, tai ihmiset maataan, minkälaisen vallan alla silloin oltaisiin? Eihän kukaan pyri sotaan, vai olisitko syyttävä itse toista sotilasta joka sinut ampuisi kykenemättä hahmottamaan, että hänkin on siellä ainoastaan olosuhteiden pakosta. Noh kyllähän sota tietysti on hyvin äärimmäinen tilanne, toivottavasti ei koskaan tarvitse siihen joutua, tai muutenkaan henkeään uhatuksi ennen aikojaan


Joni, ainahan sinä voit kieltäytyä sotimasta ja tappamasta ihmisiä, Jumala kuitenkin selvästi sanoo että älä tapa. Jos sinulla on kerran mahdollisuus kieltäytyä tappamasta ihmisiä niin miksi et sitten tarttuisi siihen koska se on Jumalan tahto.
Jokainen meistä kuitenkin tekee henkilökohtaisesti sen päätöksen (sodan aikanakin), että tappaako ihmisiä vai ei.

Sota ei anna meille uskoville mitään erivapauksia rauhanaikaan nähden.

Mutta joo, toivotaan kuitenkin että meistä ei kumpikaan joutuisi sellaiseen tilanteeseen että joutuisi päättämään omasta tai toisen hengestä. Herra meitä kaikkia sellaiselta varjelkoon.
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä 1. Piet. 1:22
Janne
 
Viestit: 560
Liittynyt: 15. Joulu 2010 00:00

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Joni » 20. Syys 2013 01:40

Janne kirjoitti:
Perustelisin kertomalla totuuden miten asia on, että minulla oli käsitys, että olisin oikeutettu puolustamaan henkeäni ja etten pyrkinyt suinkaan sotaan vaan jouduin siihen. Kyllähän raamatussa toki puhutaan, että moni kuolee uskonsa tähden (marttyyreista), mutta ajattele jos ei puolustaisi ollenkaan itseään, tai ihmiset maataan, minkälaisen vallan alla silloin oltaisiin? Eihän kukaan pyri sotaan, vai olisitko syyttävä itse toista sotilasta joka sinut ampuisi kykenemättä hahmottamaan, että hänkin on siellä ainoastaan olosuhteiden pakosta. Noh kyllähän sota tietysti on hyvin äärimmäinen tilanne, toivottavasti ei koskaan tarvitse siihen joutua, tai muutenkaan henkeään uhatuksi ennen aikojaan


Joni, ainahan sinä voit kieltäytyä sotimasta ja tappamasta ihmisiä, Jumala kuitenkin selvästi sanoo että älä tapa. Jos sinulla on kerran mahdollisuus kieltäytyä tappamasta ihmisiä niin miksi et sitten tarttuisi siihen koska se on Jumalan tahto.
Jokainen meistä kuitenkin tekee henkilökohtaisesti sen päätöksen (sodan aikanakin), että tappaako ihmisiä vai ei.

Sota ei anna meille uskoville mitään erivapauksia rauhanaikaan nähden.

Mutta joo, toivotaan kuitenkin että meistä ei kumpikaan joutuisi sellaiseen tilanteeseen että joutuisi päättämään omasta tai toisen hengestä. Herra meitä kaikkia sellaiselta varjelkoon.



Kyllä minä kieltäytyisinkin, jos siihen on mahdollisuus. Sitä harvemmin vain kysellään, että haluatko mennä, vaan ihmiset lähetetään sinne.
Joni
 

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja toni t » 20. Syys 2013 07:01

Joni kirjoitti:
No mutta ajatellaan tähän loppuun vielä toinen tilanne että nyt on sota, ja sinulla on ase kädessä. Katsotko että sinulla tai vaikkapa minulla on oikeus Jumalan silmien edessän riistää esim. toiselta uskovalta henki? ja jos katsot että sinulla tai minulla on oikeus tähän, niin miten perustelisit sen Jumalalle joka on etukäteen kieltänyt meitä tappamasta ?


Perustelisin kertomalla totuuden miten asia on, että minulla oli käsitys, että olisin oikeutettu puolustamaan henkeäni ja etten pyrkinyt suinkaan sotaan vaan jouduin siihen. Kyllähän raamatussa toki puhutaan, että moni kuolee uskonsa tähden (marttyyreista), mutta ajattele jos ei puolustaisi ollenkaan itseään, tai ihmiset maataan, minkälaisen vallan alla silloin oltaisiin? Eihän kukaan pyri sotaan, vai olisitko syyttävä itse toista sotilasta joka sinut ampuisi kykenemättä hahmottamaan, että hänkin on siellä ainoastaan olosuhteiden pakosta. Noh kyllähän sota tietysti on hyvin äärimmäinen tilanne, toivottavasti ei koskaan tarvitse siihen joutua, tai muutenkaan henkeään uhatuksi ennen aikojaan.


Jumala kysyisi sinulta perustelusi jälkeen miksi uskoit enemmän kristittynä ihmisten sanaa kuin Hänen joka sanoi "älä tapa" vaan rakasta vihollistasi?

Mikä on kristityn isänmaa? Suomi? Venäjä? Uusi Jerusalem?

Hebr.11:14 Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.
11:15 Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin;
11:16 mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

Fil.3:20 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi.


Uudesti Jumalan Hengestä syntyneen Jumalan lapsen Isänmaa ei ole mikään tämän maailman maa se on Uusi Jerusalem.

Sen sijaan kaikki tämän maailman maat ovat saatanan hallussa.

1.Joh.5:19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.

Luuk.4:5 Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat
4:6 ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.


Jokainen joka puolustaa sodassa jotain tämän maailman maata puolustaa silloin saatanan kuningaskuntaa.

Joh.8:44 Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.

2.Tim.2:24 Mutta Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikkia kohtaan, kyetä opettamaan ja pahaa kärsimään;
2:25 hänen tulee sävyisästi ojentaa vastustelijoita; ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden
2:26 ja selviävät perkeleen pauloista, joka on heidät vanginnut tahtoansa tekemään.


perkele eli saatana on murhaaja ja valehtelija joka on vanginnut Herraan Jeesukseen uskomattomat ihmiset tahtoaan tekemään.

Jos siis sorrut sodassa murhaamaan hyökkäävän lähimmäisesi kun pyrit puolustamaan itseäsi ja maatasi niin todellisuudessa silloin teet saatanan teon ja puolustat hänen kuningaskuntaa. Eli tappamalla sodassa hyökkäävän lähimmäisesi olet edes auttamassa ja vahvistamassa saatanan valtakuntaa ja valtaa. Uuden liiton aikana sodissa tappamalla voidaan palvella ja vahvistaa ainoastaan saatanan valtakuntaa ja valtaa.

Jeesuksen opetuslapset ovat sodassa mutta eivät ihmisiä vastaan vaan heidän edestä pimeyden henkivaltoja vastaan - ei omassa voimassa vaan Jumalan voimassa.

Efe.6:12. Sillä ei meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan, maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat*, pahoja henkiä vastaan taivaan alla.

2.Kor.10:3 Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
10:4 sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
10:5 Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 20. Syys 2013 08:52

*
Minä heräsin äsken ja olen vielä vähän unenpöpperönä enkä jaksa lukea tätä ketjua mutta myöhemmin kun kerkiän tai jaksan.

Täällä joku kirjoitti haureellisesta ajatuksesta ja aviorikoksesta. Niin minulle muistui mieleenn Jumalan laki, se avioliiton juttu. Jos puoliso pettää fyysisesti toista puolisoa, se on aviorikos ja se petetty puoliso on vapaa menemään naimisiin.
En ole tavannut Raamatusta sellaista kohtaa että jos joku henkisesti ja haureellisesti ajattelee ja himoitsee toista, aviorikos on tapahtunut sydämessä. Raamattu puhuu vain henkisestä huorinteosta joka ei tarkoita aviorikosta ja se on syntiä.

:think2:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 20. Syys 2013 10:13

Jotenkin isänmaallisuus ja usko ei tunnu sopivan yhteen, vaikka suomalaisten mieliin onkin sotien aikana iskostettu sellainen koti, uskonto ja isänmaa -ajattelu :think2: Meille uskovillehan on aivan sama, minkä maallisen vallan alla me olemme, koska joka tapauksessa me olemme vain muukalaisia täällä maan päällä. Olemme alamaiset maalliselle esivallalle, mutta kuitenkin enemmän Jumalalle. Jos Venäjä valloittaisi Suomen, niin tyytyisimme osaamme ja eläisimme Herrassa sitten Venäjän suomalaisina. Ei valtiorajoilla ole merkitystä ja ajattelen, että uskossa Jeesukseen oleva ihminen ei voi edes sodassa tappaa toista ihmistä. Mieluummin uskova kuolee itse. Raamatussahan sanotaan, että autuaat ovat ne kuolleet, jotka kuolevat Herrassa. Sodan tullen usko Jeesukseen antaa voiman luopua omasta hengestään ja vielä rukoilla anteeksiantoa Jumalalta niille, jotka sinut tappavat.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Synti arkisessa elämässä.

ViestiKirjoittaja Jukka-Pekka » 20. Syys 2013 10:57

Amen...

Ajatuksen tasolla tapahtuva haureellisuus ei vielä ole avioeroon oikeuttava synti. Taisi joku sitä pohtia, kun pikaisesti luin viestiketjun läpi. Mutta syntiä se on, jos sitä alkaa hellimään, eikä tee parannusta. Edellisestä on vaarana, että ajatukset muuttuvat teoiksi.

"Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä." Rm. 12:2

Saamme tähän uudistusprosessiin mielenkin tasolla Pyhän Hengen Voiman niin, että myös ajatustenkin, mielenalueen synnitkin yhä enemmän kuolevat. Jumalan Sana antaa tienviitat ja Jumalan Sana (Kristus) antaa myös Voiman (Kristuksen Henki, Pyhä Henki) yhä puhtaampaan vaellukseen. Kun sydän on puhdas ja tilivälit ovat kunnossa Jumalan kanssa niin muutumme yhä enemmän Jumalan Kuvan, Jeesuksen kaltaisiksi. Jotkut ovat jo vähän pidemmällä kuin toiset ja jotkut taas ottavat hoipertelevia ensiaskeleita. Pääasia on se, että uskonelämä lähtee terveeseen kasvuun.

Minä myös uskon, että sotaan ei tulisi uskovan osallistua tappamaan ketään. En millään pystyisi kuvittelemaan, että seuraamalla Herraa Jeesusta seuraisimme ase kädessä ampumaan, tappamaan lähimmäisiä. Näin ei tekisi Jeesus. AamuUsvan kanssa olen samoilla linjoilla ja monen muun, joka on ottanut asiaan kantaa.

Siunausta, :pc:
Jes.35:8 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan."
Jukka-Pekka
 
Viestit: 534
Liittynyt: 18. Marras 2010 17:30

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 43 vierailijaa