Määritelmän mukaan sana 'menestys' tarkoittaa sitä, että saavuttaa asetetut tavoitteet. Monesti uskovat käsittävät menestymisen tarkoittavan vain aineellisen omaisuuden kertymistä (varsinkin täällä materialismin kahlitsemissa länsimaissa), ja sen myötä tehdään vastakkainasettelu terveen uskonelämän ja menestymisen välille. Mutta niinkutsutussa "menestysteologiassa" ei pielessä ole opetus itse menestymisestä, vaan se että usein mukana on ahneutta ja rahanhimoa yms, eli tavoitteet ovat maailmallisia, ja uskoa käytetään keinona saavuttaa niitä. Menestyminen on aina Jumalan tahto uskovan kohdalle, kunhan vain tavoitteet joihin pyritään tulevat Häneltä.
Missä meidät sitten on kutsuttu menestymään? Ennenkaikkea Jumalan tuntemisessa ja Hänelle elämisessä. Tämä kutsu koskee meitä jokaista. Sen myötä kun opimme tuntemaan Häntä, antaa Hän meille yksilöllisiä tavoitteita joita kohti Hän alkaa meitä ohjaamaan (voidaan myös puhua kutsumuksesta). Mitä ikinä ne tavoitteet ovat, on jokainen meistä kutsuttu menestymään, oli sitten kyseessä sananjulistus tai muu suoranaisesti evankeliumin työhön liittyvä tehtävä, työelämässä tai liike-elämässä toimiminen, opiskeleminen, tai mikä tahansa muu asia mihin Jumala omiansa voi kutsua.
On tärkeää ymmärtää, että Jumalalla on meille erilaisia kutsumuksia. Joku uskova saattaa olla kutsuttu hallitsemaan varallisuutta ja käyttämään niitä Jumalan valtakunnan hyväksi, ja silloin kutsumukseen liittyy materiaalista menestystä ja kykyä hallita sitä. Mutta joku toinen uskova saattaa olla kutsuttu elämään kaatopaikalla tavoittaakseen siellä asuvia syrjäytyneitä, ja silloin kutsumukseen liittyy voima elää äärimmäisessä kurjuudessa. Emme voi tehdä mistään elämäntavasta tai asiasta ehdotonta mallia tai ihannetta johon jokaisen uskovan tulisi pyrkiä, ja ajatella menestymisen tarkoittavan vain sitä. Jumalan mielen mukainen menestyminen on Hänen kutsunsa täyttämistä Hänen antamalla voimalla ja kyvyillä, ja se on Hänen tahtonsa meille jokaiselle, sinullekin. Tekemällä vastakkainasettelun menestymisen ja terveen uskonelämän välille, saatamme estää itseämme ja toisiamme toteuttamasta Jumalan kutsua.
On kuitenkin myös tärkeää ymmärtää, ettei me voida täysin ymmärtää minkälaista työtä Jumala meissä joskus joutuu tekemään ja minkälaisia polkuja Hän meitä joutuu kuljettamaan. Joskus voi näyttää siltä, että emme menestykään kutsumuksessamme. Mutta silloin on kyse koetuksista, jotka ovat hyvin tärkeitä kutsumustamme ja uskonelämäämme ajatellen. Ilman niitä emme varmuudella tiedä olevamme Jumalan kutsumuksessa, mutta kun meitä koetellaan ja kestämme koetukset, vahvistuu tietoisuus siitä että kutsu on Jumalalta, sillä koetuksissa omat voimat ja kyvyt riisutaan pois ja joudumme turvautumaan ainoastaan Herran armoon.
Pietari on tästä todella hyvä esimerkki. Hänet oli kutsuttu apostoliksi, mutta ennen menestymistä hänen piti kokea täydellinen epäonnistuminen, josta Jeesus profetoi hänelle etukäteen. Pietarin piti kokea se, koska hänellä oli liikaa omavoimaisuutta, ja hänen tavoitteensa olivat väärät. Miten niin, ehkä kysymme? Hänhän vakuutti Jeesukselle menevänsä vaikka vankilaan tai kuolemaan Hänen tähtensä - eikö se ole Jumalan mielen mukainen tavoite? Uskon, että siinä vaiheessa Pietarin tavoite oli tulla jonkunlaiseksi "hengelliseksi sankariksi", ja siksi tuo sinänsä oikean kuuloinen tavoite ei ollutkaan Jumalan mielen mukainen.
Menestyminen itsessään ei saa olla tavoite, muuten siitä tulee meille epäjumala ja se vain paisuttaa ja kasvattaa egoamme. Todellinen menestyminen on sitä, että me itse vähenemme ja Jumala saa kasvaa. Siksi Pietari joutui kokemaan epäonnistumisen, jonka jälkeen hän vasta pystyi ymmärtämään ja kokemaan Jumalan armon - ja tuon armon kautta hänestä tuli lopulta menestyvä apostoli. Jumalan lopullinen tarkoitus on siis, että menestymme kutsumuksessamme, mutta joskus tie siihen saattaa kulkea epäonnistumisten ja nöyryytysten kautta, jotta menestymisestä itsestään ei tule meille pääasia, vaan Jumala pysyy ykkössijalla elämässämme ja menestyminen kutsumuksessa on vain ikäänkuin hedelmää tuosta suhteesta joka meille on taivaallisen Isämme kanssa avattu Jeesuksen sovintoveren tähden.
Vielä on tärkeää muistaa, että itsetuntomme ei saa rakentua menestymiselle. Tämä on myös suuri ongelma suorituskeskeisissä länsimaisissa yhteiskunnissamme. Menestyminen ei tee meistä yhtään sen arvokkaampia, eikä epäonnistuminen yhtään arvottomampia. Olemme jokainen yhtä arvokkaita, äärimmäisen kallisarvoisia Jumalalle; jokaisen Hänen kuvaksi luomansa ihmisen arvo on Jeesuksen veren hinta. Kutsumuksessamme menestymisen tarkoitus on viedä eteenpäin Jumalan valtakuntaa, ja tuottaa elämäämme sisäistä onnea ja rauhaa Jumalan tuntemisen kautta. Mutta jos rakennamme itsetuntomme ja omanarvon tuntomme menestymisen varaan, tulee elämästä suorittamista ja silloin myös menestymisestä itsestään tulee epäjumala.
Jumala kutsuu meitä - minua ja sinua - Hänen luokseensa sellaisina kuin olemme. Hän hyväksyy ja arvostaa meitä täydellisesti juuri sellaisina, Jeesuksen sovintoveren tähden. Saamme Häneltä rauhan sydämeen, joka kestää riippumatta elämän olosuhteista ja menestymisestä. Siitä rauhasta käsin Hän alkaa valmistamaan ja ohjaamaan meitä sitä kutsumusta varten, joka Hänellä meille - minulle ja sinulle on. Ja kun pysymme Hänessä, pidämme aina Hänet rakkaimpana ja annamme Hänen vaikuttaa kaikki elämämme tavoitteet, voimme uskoa menestyvämme kaikessa mitä teemme, vaikka aina ei siltä vaikuta. Pysymällä uskollisina ja kestävinä saamme kuitenkin lopussa iloita ja kiittää, sillä Herramme on uskollinen. Kiitos ja kunnia Kaikkivaltiaalle! Ja siunausta kaikille lukijoille