Olen kokenut, että monet uskovat keskittyvät vääriin asioihin ja kohteisiin, ja siksi uskonelämä ei pääse kasvamaan sellaiseen täyteyteen ja rikkauteen mihin Jumala tahtoisi.
Alkuun haluan sanoa, etten tarkoita minkään näistä asioista olevan sinällään väärin. Kaikelle on aikansa ja tilanteensa. Mutta on myös tärkeää ymmärtää, että yksi vihollisen strategioista on saada huomiomme pysymään jatkuvasti kiinnittyneenä tärkeimmästä asiasta vähemmän tärkeisiin, ja rukoilen meille kaikille armoa ymmärtää tämä ja ojentautua sen mukaisesti.
Ehkä suurin asia mikä voi varastaa huomiomme, on toiset ihmiset. Ja se voi tapahtua sekä positiivisessa että negatiivisessa mielessä. Jotkut ovat jatkuvasti hypettämässä ja korottamassa saarnamiehiä ja profeettoja, ja toiset taas jatkuvasti tarkkailevat ja koettelevat niitä samoja saarnamiehiä paljastaakseen eksyttäjiä. Kumpikin voi tulla kasvun esteeksi, koska silloin huomio ei enää kiinnity Jumalaan, vaan ihmisiin.
Petollista näissä ansoissa on, että niitä on helppoa selittää oikeamielisiksi ja Jumalan tahdon mukaisiksi, sillä ei ole väärin hetkittäisesti kiinnittää huomiotaan johonkin saarnamieheen (positiivisessa eikä negatiivisessa tarkoituksessa). Mutta jos toiminta on jatkuvaa, ollaan ajauduttu sivuraiteille. Eli tässä asiassa on tärkeää tutkia itseään Pyhän Hengen valossa, ja miettiä mihin me käytämme aikamme ja kiinnitämme huomiomme?
On paljon asioita jotka meistä saattavat tuntua tärkeiltä ja jotka ehkä sitä ovatkin, mutta aina on muistettava että yksi on ylivertaisesti tärkein. Jeesus sanoi eräälle palvelijalleen: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois." (Luuk.10:41-42). Uskon, että nämä sanat Hän tahtoo tänäkin päivänä sanoa monelle palvelijalleen, jonka huomio on kiinnittynyt liiaksi pois Hänestä.
Hyvä osa on olla jatkuvasti "Jeesuksen jalkojen juurella", eli keskittyä Jumalaan ja Hänen seuraamiseensa, ja jättää kaikki muut asiat Hänelle. Siitä paikasta käsin Hän opettaa ja näyttää meille mitä meidän tarvitsee nähdä, johdattaa ja kuljettaa meitä minne meidän tarvitsee mennä, ja käyttää meitä missä Hän meitä tahtoo käyttää. Siitä paikasta käsin me voidaan suhtautua asioihin totuudellisesti ja rakkaudellisesti, sillä emme ole itse omine näkemyksinemme ja mielipiteinemme asioita arvioimassa, vaan palvelemme Herraa Jumalaa ja teemme vain kaiken sen mitä Hän tahtoo meidän tekevän, Hänen rakkautensa motivoimana.
Sentähden, pyhät veljet [ja sisaret], jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen. (Hebr.3:1)
Siunausta kaikille!