Vesivarannot yksityistetään...?

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 20. Kesä 2013 19:42

"Vesivarannoista"


http://koljkimm.blogspot.fi/2013/04/ves ... oista.html


"Lukemani blogin kautta tuli vastaan Kauppalehden uutinen, jossa Nestlén pääjohtaja haluaa yksityistää maailman vesivarannot.

Elämisen kannalta vesi on ihmisille yhtä tärkeä, kuin ilma. Jos vesivarannot yksityistetään, tulee vedestä pula, joka puolestaan aiheuttaa kurjuutta.
Yksityistämisen myötä veden hinta nousee. Mieti miltä tuntuisi ostaa pelkästään pullovettä tai joutua maksamaan sama hinta vesijohtovedestä. Pesulla käynti olisi erittäin kallista.

Kuten Talvivaara osoittaa, Nestlen kaltaiset suuret yhtiöt eivät välitä vaikka ympäristö tuhoutuisi. Jos pohjavettä käytetään liikaa, voi kuivuva pohjavesialue hävitä pysyvästi ja lähmepänä merta suolainen merivesi tunkautua sen tilalle. Joka tapauksessa vesi on menetetty kokonaan.
Ja kuten kaivostoiminnasta voimme nähdä, vesivarojen myynti ei tuottaisi maallemme mitään, vaan ne luovutettaisiin ilmaiseksi. Ja jos jotain saataisiin, yhtiöt myisivät veden meille takaisin ylihinnalla ja ottaisvat rahaa enemmän, mitä ovat sijoittaneet.

Oma kantani on, että vesivaroja ei tule yksityistää. Vesi tulee säilyttää ihmisoikeutena ja vesihuolto kuntien tai vesiosuuskuntien toteuttamana peruspalveluna, johon kaikilla on varaa."



"Nestlén johtaja vaatii veden yksityistämistä"



http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nestl ... 1304405485


"Peter Brabeck-Letmathe on sitä mieltä, että vedelle pitäisi määritellä markkina-arvo.

Elintarvikejätti Nestlén pääjohtaja Peter Brabeck-Letmathe puhuu esimerkiksi Americanlivewiren kautta nähtävällä, saksankielisellä videolla muun muassa vedestä, jota hän nimittää maailman tärkeimmäksi elintarvikkeeksi. Yritysjohtajan näkökulmasta vesi voidaan nähdä tavallaan kahdella tavalla, joko kokonaan vapaana ja ilmaisena välttämättömyytenä tai elintarvikkeena, joka voidaan yksityistää.

Brabeck-Letmathe kannattaa jälkimmäistä vaihtoehtoa. Sen mukaan veden hallinnointi olisi annettava liikemiehille.

Brabeck-Letmathen lausunto on herättänyt melkoisen kohun maailmalla.

Pääjohtajan ajatuksenjuoksu menee suunnilleen siten, että markkinaehtoisen toiminnan kautta vedelle määriteltäisiin todellinen arvo ja hinta ja sitä kautta sen merkitys tulisi paremmin näkyviin maailmalla, jossa vedestä tulee yhä kriittisempi resurssi.

Sveitsiläinen Nestlé on maailman suurimpia juomaveden pullottajista ja myös maailman suurimpia elintarvikealan yrityksiä.

Esimerkiksi Americanlivewire väittää sivuillaan, että Nestlén johtaja haluaa poistaa oikeuden veteen ihmisoikeuksien joukosta.

Brabeck-Letmathe puhuu videolla monesta muustakin asiasta. Esimerkiksi geenimanipulaatioon hänellä on tiukka kanta. Yhdysvalloissa geenimanipuloitua ruokaa on syöty 15 vuotta eikä se ole Brabeck-Letmathen mukaan aiheuttanut ainuttakaan sairaustapausta."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 20. Kesä 2013 19:56

"Vettä ei tarvitsekaan säästää": EU haluaa Suomen pohjavedet pörssiin


http://harrikiiskinen.puheenvuoro.uusis ... t-porssiin


"Säästetty vesi ei tuota. Tämän vuoksiko Kokoomuspoliitikko havahtui? Tuskinpa sentään, olihan kirjoituksessa paljon asiaakin.


Maapallon pinta-alasta on n.80 %
vettä. Vedestä ainoastaan n. 2,5 % on makeaa ja loppu suolaista. Makean veden
rosvous on maapallolla täydessä käynnissä ja imperialistiset öljysodat
korvautuvat tulevaisuudessa imperialistisilla vesisodilla. Tällä hetkellä n.
1,2 Mrd ihmistä elää ilman puhdasta vettä.



Uusliberalistinen kapitalismi ei
tunne moraalia. Vesirosvoukseen keskittyvät yhtiöhirviöt tulevat
hännystelijäpoliitikkojensa avulla tuhoamaan tieltään kaiken, mikä estää niitä
tavoittelemasta tätä yhteisistä luonnonvaroista, ehkä kaikkein arvokkainta
ainetta. Globalisaation nimissä mennään maapalloa ristiin rastiin ja poistetaan
ihmiskunnasta köyhyys siinä samalla. Hyvinvointia kaikille, kuten meilläkin
porvarihallituksen yhteisestä suusta usein kuullaan. Voi, voi, näyttää tosi
pahalta.


Galobalisaation (lue:hillittömän
ahneuden) eurooppapääte, Euroopan unioni rohkaisee myös jäsenmaitaan yksityistämään vesihuollon. Jopa
veden pörssittämisestä on puhuttu. Näinhän tehtiin sähkön kohdalla ja sähkön
hinta jatkaa nousuaan, vaikka pörssittämistä perusteltiin juuri sillä, että
hinta kuluttajille laskisi. Ranska on jo vesihuoltonsa yksityistänyt ja
patistaa muita samaan.


Kansainväliset yhtiöt ovat jo saaneet
jalansijaa suomen pohjattomilla vesimarkkinoilla. Meillä on jo nyt
vedenottamoita, joissa osakkaina on sellaisia vesirosvoja, kuin Coca-Cola,
Danone, Nestle ja Unilever. MM.Nestlen pääjohtaja Brabeck-Letmathe tekee
hartiavoimin työtä sen eteen, että vesi luokiteltaisiin elintarvikkeeksi, eikä
jokaiselle yhtälaisesti kuuluvaksi luonnonoikeudeksi ja ihmisoikeudeksi. Suuret
elintarvikejätit ja vedellä bisnestä tekevät muut suuryhtiöt lobbaavat myös EU:n
käytävillä sitä, että vettä ei määriteltäisi ihmisoikeutena. Kansalaisaloite
EU:n veden yksityistämisaikeita vastaan on ollut liikkeellä menestyksellä
kevään aikana. Saa nähdä, kuinka jatkossa käy.


Suomalaisista yhtiöistä ainakin Kemira takoo jo voittoja Intian yksityisillä vesimarkkinoilla. Tekisipä mieleni nähdä Kemiran itselleen asettamat eettiset ohjeet toimintansa kannalta.
Poiketessani tänään Osuuspankkiin huomasin esitteen osakeannista, joka
käsittelee juuri tätä asiaa. Sijoittamalla Pohjola Vesi IX/2013 indeksilainaan,
pääsee tavoittelemaan voittoja yksityisillä vesihuollon markkinoilla. Kyseessä
on useat ulkomaiset vesialan yhtiöt. Kaikki alkaa olla kohtuullisen pitkällä
suomessakin tällä saralla. Lisäksi on varmasti vaikka kuinka paljon tietoa,
jota pimitetään kansalaisilta.


Maailmanpankki ja Kansainvälinen
valuuttarahasto ovat ne helvetin-organisaattorit, jotka ovat käyttäneet
vesihuollon yksityistämistä lainansaantiehtona jo pitkään, onneksi, kuitenkin
vain vaihtelevin menestyksin.


Kuinka käy Suomen pohjavesien? Metsähallituksen
yhtiöittäminen ei lupaa hyvää. Tuottovaatimukset kasvavat ja luontoarvot jo
sinällään kärsivät. Näitä asioita ajettiin voimakkaasti jo Sirkka-Liisa
Anttilan ministerikaudella. Hän olikin varsinainen tuholainen luonnon, kuten
myös eläinten suojelun kannalta.


Tuhokapitalisteja käsitellään
liian silkkisin hansikkain. Heidän, koko talouden globalisaatioon pohjaava
toimintansa on täysin epäeettistä ja moraalitonta. He ovat osoittaneet, kuten
myös meidän porvarihallituksemme, että he eivät välitä pätkääkään mistään
muusta, kuin rahallisista voitoista. He tuhoavat yhteistä, kaikille kuuluvaa,
suurella työllä rakennettua yhteiskuntaa, sen infrastruktuuria ja luontoa
häikäilemättä. Miksi heistä ei puhuta sellaista kieltä käyttäen, että he
kokisivat näin tehneensä?


Uusliberalismi/kapitalismi on tällaisenaan
rikos niin ihmiskuntaa, kuin luontoa kohtaan. Se on sairaus ja syöpä, joka
tuottaa kymmeniä muita sairauksia. Sellaisena sitä pitäisi käsitellä myös
puheen tasolla. Tällaisen, mistään ja kenestäkään piittaamattoman ryöstökapitalismin
kannattajat ovat sairaita ja heidät tulisi pikimmiten saattaa hoitoon."





”Vedelle markkina-arvo. Vesi ei ole ihmisoikeuksien joukossa.”



http://jaakkojuhaniojaniemi.puheenvuoro ... a%E2%80%9D


"Elintarvikejätti Nestlén pääjohtaja Peter Brabeckin mielestä vesi on elintarvike, joka täytyisi yksityistää ja sen hallinnointi olisi annettava liikemiehille. Brabeck haluaa, että markkinaehtoisen toiminnan kautta vedelle määriteltäisiin todellinen arvo ja hinta ja sitä kautta sen merkitys tulisi paremmin näkyviin maailmalla, jossa vedestä tulee yhä kriittisempi resurssi.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/nestl ... _info=true

Americanlivewire väittää sivuillaan, että Nestlén johtaja haluaa poistaa oikeuden veteen ihmisoikeuksien joukosta.

Nestle on ollut pohjavesivarastojen ryöstämisestä vastakkain USA:ssa kansalaisjärjestöjen kanssa monilla rintamilla. Yhtiö on ostanut laajoja pohjavesialueita eri alueilla ja pumpannut niitä tyhjiksi ja seurauksena on ollut, että lähialueen asukkaiden kaivot ovat kuivuneet. Asukkaiden mielestä heidän talojensa ja maa-alueidensa alla olevat vesivarannot kuuluisivat myös heille, mutta oikeus oli toista mieltä. Nestle saa edelleen pumpata vettä pullottamoihinsa eivätkä maanomistajat saa korvausta pohjavesivarantojensa tyhjentämisestä.

http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/k ... isen-taito

Maailman vesivarannot ovat hupenemassa ja veden litrahinta markkinoilla on jo kauan sitten ylittänyt öljyn hinnan. Öljyn vuoksi on ajan saatossa käyty monia sotia ja, kun öljy on loppunut joltain alueelta, on se sotimalla haettu muualta. Jossain vaiheessa voi veden kanssa käydä samoin.

Suomen hallituksen täytyy nyt olla tarkkana. Jos kehitys menee vähääkään tähän suuntaan, ovat nämä ylikansalliset hyeenat varmasti kärkkymässä myös Suomen valtavia vesivarantoja. Suomalainen pohjavesi sai ensimmäisenä maailmassa (2008) elintarviketurvallisuusstandardin joka takaa veden olevan kuluttaja turvallista ympäri maailman.

http://markosihvonen.puheenvuoro.uusisu ... nnoistamme

Suomalaiset malmivarat menivät jo ilmaiseksi monikansallisille, kasvottomille ja isänmaattomille Nestlen kaltaisille yltiökapitalisteille. Vesi on kansallinen omaisuus ja mitä suurimassa määrin ihmisoikeudellinen hyödyke eikä siitä saa tehdä pörssikaupan välinettä."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 20. Kesä 2013 19:59

"Nestle ja vedellä rikastumisen taito"



http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/k ... isen-taito



"Kenelle kuuluvat maapallon vesivarat?

Hyvä kysymys, etenkin jos siihen lisätään seuraava väite: se joka kontrolloi vettä, kontrolloi elämää. Aiheen tiimoilta matkaa eri puolille maailmaa toimittaja Res Gehriger. Sveitsiläinen dokumentti Pullovesibisnes (2012) on hänen ja ohjaaja Urs Schnellin käsikirjoittama.

Tekijät ovat ottaneet tähtäimeensä maailman suurimman ruoka- ja juomayhtiön Nestlen. Kanadalainen kirjailija ja ympäristöaktivisti Maude Barlow suuntaa täyslaidallisen kohti jättifirmaa ja syyttää sitä veden metsästäjäksi, jonka ainoa motiivi on liikevoitto, eivät humanitääriset periaatteet. Niihin viittaa useammassakin yhteydessä pääjohtaja Peter Brabeck.

Toimittaja Gehriger tekee monessakin mielessä paljon kertovan maailmankierroksen akselilla Sveitsi, Etiopia, Pakistan, Nigeria ja Yhdysvallat. Kierros havainnollistaa muun muassa sen, miten hirvittävän eriarvoisessa asemassa ihmiset suhteessa veteen(kin) elävät. Pakistanin näkökulmasta käsitellään tarkemmin irvokasta markkinoiden menestystarinaa, pullotetun vesimerkin ”Pure Life” tapausta.

Eräs haastatelluista toteaa: vesi ei ole kulutushyödyke, vaan välttämättömyys. Asia saa lähivuosikymmeninä varmasti tarkempaa täsmennystä."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja Minä vain » 21. Kesä 2013 13:54

Alkaa mennä niin röyhkeäksi, että kai tässä itsekin tarvitsee alkaa patentoimaan auringon valo ja ilma vain luonnonmukaiseen käyttöön.
sitten teollisuuden käyttämä ilma, esim. tuulivoima tms ilmastointi ja tuulettimet on niin suurta tuhlausta, että joutuvat maksamaan käytetystä ilmasta.
ja ilman saastuttaminen, sehän menee jo toisen omaisuuden turmelemiseksi, joten sakkoja sakkoja ja tehtaat kiinni.
sitten teollisuuden käyttämät laittomat kopiot auringon valosta, esim valaisimet ja UV valot sun muut, ovat laitonta kopiointia, ja tekijänoikeusrikkomus.

Ehkäpä vielä patentoisin vapaan elämän ja elämän vapauden, eli kaikki elävä. Jos joku on orjuutettu tekemään työtä, niin että tuottaa isännälleen hyötyä, tai muuten lakien ja muiden paperien tekstien joutuu näin toimimaan vapaan tahtonsa vastaisesti, tällainen orjuuttaminen ja vapauden riisto pitää loppua ja jopa valtiot jotka tätä tukevat.

vääryyttähän on maailma täynnä.

Pitäisi kai vielä patentoida avaruus, myydä siitä säilytystilaa maapallolle, sen tilan tarve on aivan valtava ja meidän maassa olevien säilytystilan markkinahinnoilla olisi tuotot kohtuulliset.
Tietysti tila on vielä jäähdytetty erittäin alas, joten jäähdytys maassa vie niin paljon energiaa, että kyllä tällaisesta maapallon ympäristön jäähdyttämisestäkin piteisi vielä jonkin sortin hinta kiskoa.

uskomattomalta tämä tuntuu, mutta enpä ihmettelisi jos joku liikemies tällaisetkin hoksaisi.
Minä vain
 

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 21. Kesä 2013 15:39

"Veden hinta nousee pilviin"


http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... ee+pilviin


"Turun Sanomat (2.6.) kirjoitti, että Turun seudun kunnat murehtivat tekopohjaveden kustannuksia veden hinnasta. Valitettavasti suunta jatkuu ylöspäin.

Tekopohjavesilaitos on monen suunnitteluvirheen johdosta saavuttanut vain 40 prosenttia nimelliskapasiteetista. Puuttuva vesi otetaan tänään Aurajoesta ja puhdistetaan Halisten yhä edelleen toiminnassa olevassa vanhassa laitoksessa. Tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin nosto vaatii miljoonia lisää pääomaa.

Vielä vakavampi ongelma on varalaitoksen puuttuminen. Halisten laitosta ei voida pysäyttää ja käyttää sellaisena varalaitoksena, koska hiilisuodattimet toimivat ainoastaan jatkuvassa käytössä.

Halisten laitoksen pysäyttäminen kahdeksi vuodeksi varalaitokseksi saneerausta varten ei ole luvallista, koska vakavan putkirikon sattuessa Virttaankankaan ja Turun välissä kaupunki voisi jäädä jopa viikoiksi ilman vettä.

Täysin uusi varalaitos on siis rakennettava Halisten laitoksen ollessa täydessä käynnissä. Se maksaa arvioni mukaan noin 40 miljoonaa euroa."




"Veden hinta nousi jälleen kerran"



http://www.ksml.fi/uutiset/talous/veden ... ran/979556


"Jyväskylän Energia on nostanut vesimaksujaan huimat 15 prosenttia"




"Vesimaksut nousevat vuoden alusta"


http://www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutis ... t_nousevat





"Holdingyhtiö nostaisi vesimaksuja Mäntsälässä välittömästi 20-40 prosenttia"



http://www.mantsalalehti.fi/artikkeli/1 ... prosenttia





"Vesi kallistuu Lappeenrannassa"


http://yle.fi/uutiset/vesi_kallistuu_la ... sa/6395155

"Sekä veden käyttömaksu että perusmaksu nousevat noin 10 prosenttia ensi vuonna. Taustalla ovat Lappeenrannan Energiaverkot -yhtiön tappiolliset vuodet sekä mittavat investointipaineet."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 21. Kesä 2013 20:29

Tälläkin kylällä loppui veden lotraaminen ku vesimaksut nousi.Uudet putkistot ja laskut kaatuu tietty kuluttajan niskaan.Ja nyt sitte maksellaan kiltisti vaikka iso Puruvesi on vieressä ,jossa on todella laadukasta vettä ainakin monin paikoin vielä.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 22. Kesä 2013 14:48

"Tulevaisuuden vesipula näkyy ruoan hintojen nousuna"


http://www.global.finland.fi/public/def ... tid=163013


"Vesi on merkittävässä asemassa muun muassa ruokapolitiikassa. Veden globaalia merkitystä nyt ja tulevaisuudessa pohdittiin viime viikolla Helsingin yliopiston ympäristökeskuksen järjestämässä Water Use and Climate Change -seminaarissa.

Mark W. RosegrantInternational Food Policy Research -instituutista puhui seminaarissa veden merkityksestä ruoan tuotannossa. Hänen mukaansa viime vuosina koettu ruoan hinnan nousu johtuu monista tekijöistä. Ensinnäkin ruoan kulutus on kasvanut väestönkasvun myötä. Raju taloudellinen kasvu ja kaupungistuminen Aasiassa on lisännyt lihan ja maidon tarvetta, ja parantunut talouskasvu Afrikassa on puolestaan lisännyt joidenkin peruselintarvikkeiden kuten riisin ja vehnän kysyntää.

Ruoan tuotanto ei ole kuitenkaan pysynyt tarpeen tasalla. Sekä ruoan tuottamiseen käytettävästä vedestä että viljelysmaasta on ollut pulaa. Esimerkiksi biopolttoaineiden kasvanut käyttö on verottanut ruoan kasvattamiseen käytettävää viljelysmaata.

Rosegrantin mielestä maataloustuotantoon ja -teknologiaan ei ole investoitu riittävästi tilanteen korjaamiseksi. Eikä tilanne jatkossakaan tule helpottumaan. Instituutin tekemien tutkimusten mukaan ruoan hinnan arvioidaan nousevan ainakin vuoteen 2050 asti.
Ilmastonmuutos tuo vesipulan

Ruoan tuotannossa keskeisessä roolissa on vesi, josta tulee olemaan pulaa. Ilmastonmuutoksen seurauksena ruokasadoista tulee entistä epävarmempia, kun sateet eivät joko tule ajallaan tai ovat riittämättömiä.

Jotta maailmaan saataisiin tuotettua riittävästi ruokaa, tarvitaan entistä enemmän keinokastelua. Siihen käytettävästä vedestä kilpailevat kuitenkin muun muassa teollisuus, karjanhoito ja kotitalouksissa käytettävä vesi. “Tulevaisuudessa nähdäänkin lisääntyvää kilpailua vedestä monilla sektoreilla”, varoitti Rosegrant.

Lisääntyvä veden niukkuus ja sen huononeva laatu vaikuttavat alentuvasti ruoan tuotantoon, nostavat ruoan hintaa ja huonontavat sen turvallisuutta. “Hinnan nousuun vaikuttavat myös kasvavat energiakustannukset, jotka liittyvät veden pumppaamiseen, kuljetukseen ja suolan poistamiseen merivedestä”, totesi Rosegrant. Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset hintojen nousuun tulevat olemaan 50 - 60 prosentin luokkaa.

Jotta ruoan tuotanto tulevaisuudessa voitaisiin taata, tulee Rosegrantin mukaan vedenkäyttöä tehostaa investoimalla rahaa tutkimukseen ja laitteisiin sekä uudistamalla vedenkäytön hallinnointia ja politiikkaa. Hänen mukaansa 20 miljardin dollarin vuosittaisilla lisäinvestoinneilla saataisiin aikaan merkittäviä muutoksia.
Vedestä ihmisoikeus?

Paitsi laajamittaisessa ruoantuotannossa myös kotitalouksissa kärsitään monin paikoin vesipulasta.

Rosegrantin mielestä ruohonjuuritasolla pitäisi satsata kehitysmaiden naisiin. ”Heillä on keskeinen rooli kotitalouksissa suhteessa veden ja ruoan hankintaan ja käyttöön, ja kouluttamalla heitä voidaan saada paljon aikaan.”

Antti Belinskij Helsingin yliopistosta pohti vettä ihmisoikeuskysymyksenä. Maailmassa on 1,1 miljardia veden puutteesta kärsivää ihmistä. Esimerkiksi Etelä-Afrikassa 12 prosentilla väestöstä ei ole saatavilla tarpeeksi vettä, ja maassa onkin tehty toimia, jotka tähtäävät siihen, että vedestä tehtäisiin kaikkia kansalaisia koskeva oikeus. “Vettä pitäisi paitsi olla käytössä riittävästi, sen tulisi olla laadultaan hyvää, turvallisesti saatavilla ja sen hinnan tulisi olla kohtuullinen”, totesi Belinskij."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 22. Kesä 2013 14:55

"Maapallon vesipula pahenee"


http://www.luonnontieteilijalehti.fi/ar ... la_pahenee


" Maailman vesipula on kasvanut hälyttävän nopeasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Väestönkasvu on vaikuttanut siihen paljon enemmän kuin muuttuva ilmasto, viimeisen 2000 vuoden aikana peräti neljä kertaa enemmän. Tämän kehityksen on arvioitu jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Tämä ilmenee Aalto-yliopiston yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksen tutkijan Matti Kummun ja hänen ryhmänsä tekemästä tutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Amsterdamin vapaan yliopiston kanssa.

Kummu ryhmineen selvitti ensin vesipulan historiaa, mutta laatii nyt ennusteita 2000-luvun tilanteesta. Miten vesipula kehittyy tulevaisuudessa?

– Näyttäisi siltä, että kaikkein kriittisimmillä alueilla, kuten Etelä-Aasiassa ja varsinkin Intiassa, Pakistanissa sekä Pohjois-Afrikassa tilanne pahenee edelleen. Lähi-itä kuuluu myös ongelma-alueisiin, mutta siellä, kuten monessa muussakin maassa, on tarpeeksi rahaa hallita tilannetta, eikä kriisi ole välttämättä niin akuutti, hän kertoo alustavista arvioista.

Teknologian kehittyminen tuonee hänen mielestään helpotusta vesipulaan, mutta ongelma tulee silti olemaan melkoinen ja näkyy ihmisten arjessa: vettä on haettava yhä kauempaa. Suurin haaste on maataloudella, veden suurkäyttäjällä, joka joutuu kilpailemaan vedestä myös biopolttoaineeksi menevien kasvien kanssa.

– Etelä-Aasiassa väestö kasvaa hurjaa vauhtia, vaikka alueen vesivarannot ovat jo nyt kriittisellä tasolla. Maanosan tulevaisuutta ei oikein edes uskalla ajatella.

Historiaselvitystä varten hänen ryhmänsä analysoi väestönkasvua, simuloituja ilmastotietoja ja sitä kautta käytettävissä olevia vesivaroja ajanlaskumme alusta aina tähän päivään saakka. – Menneiden kehitystrendien ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan tulevia toimia vesipulan ratkaisemiseksi, hän sanoo.

Kohtalaista vesipulaa esiintyi ensimmäistä kertaa pari sataa vuotta sitten. 1900-luvun alussa jo kahdella prosentilla maailman väestöstä oli krooninen puute vedestä, sillä heillä oli saatavilla alle tuhat kuutiometriä vettä henkeä kohti vuodessa, mikä ei keskimäärin riitä takaamaan normaalia elämää. Pysyvästä vesipulasta kärsi 1960-luvulla yhdeksän prosenttia maapallon väestöstä, mutta vuonna 2005 jo 35 prosenttia.

Minne sinä jätät vesijalanjälkesi?

Tavallinen suomalainen ei voi vaikuttaa paljoa maailman vesipulaan – paitsi kiinnittämällä huomiota vesijalanjälkeensä ja siihen, mihin sen jättää, sillä pienistä puroista syntyy suuri virta.
Kummu, joka itse on kasvissyöjä, pitää yhtenä syynä vesipulaan ihmisten ruokailutottumuksia.
– Jos jokainen ihminen ryhtyisi kasvissyöjäksi, vettä säästyisi valtavasti, sillä yksi kilo lihaa kuluttaa 16 000 litraa vettä kun taas kasviksista syntyvä jalanjälki on monta kertaa pienempi. Jos suomalainen ostaa Australiassa tai Brasiliassa tuotettua lihaa, hän jättää vesijalanjälkensä sinne, mutta kun hän syö kotimaista lihaa, jälki jää tänne, mikä on paljon kestävämpi ratkaisu. Kaikkein kestävintä tosin olisi vaihtaa liha lähellä tuotettuun luomu-kasvisruokaan.

”Yli 70 prosentin vedenkäyttö on jo luonnollekin haitallista. Vesistressistä puhutaan, kun käyttöaste on yli 40 prosenttia.”

Tutkijat ovat hänen mukaansa olleet viime vuosina huolissaan myös siitä, mitä tapahtuu, jos kiinalaiset ja intialaiset alkavat syödä paljon enemmän lihaa, mikä on ollut viime vuosien trendi. – Se olisi potentiaalinen katastrofi ei pelkästään niille maille, vaan koko maailman maataloudelle ja vedenkäytölle, ja tilanne voisi nopeasti käydä kestämättömäksi.

Vaikka Suomessa on riittävästi vettä, eikä suihkussa käydessäkään tarvitse huolehtia veden kulutuksesta, varsinkin kuuman veden käyttöön pitäisi Kummun mielestä kiinnittää huomiota. Sen valuttaminen viemäriin on hänen mielestään energian tuhlausta, myös käytetyn veden puhdistaminen vie energiaa.

Ei yhtä ainoaa ratkaisua

Kummun mielestä tulevaisuuden haasteisiin ei ole olemassa yhtä ainoaa ratkaisua, mutta pienetkin asiat yhdessä voivat tehdä paljon.

Etenkin vesipulasta kärsivissä Arabimaissa tärkeäksi on muodostunut piilo- eli virtuaaliveden käytön vähentäminen siten, että maat tuottavat itse vähän vettä kuluttavia tuotteita tai palveluja, mutta tuovat muualta paljon vettä tarvitsevia tuotteita.

Tämä vaihtoehto ei ole Kummun mielestä välttämättä hyvä ratkaisu, sillä tavaroiden kuljettamiseen kuluu paljon fossiilista energiaa. Kastelun tehostaminen sen sijaan olisi parempi keino, myös ilmastoon sopivien kasvien viljelyyn pitäisi kannustaa.

– Suomessa kasteluun kulutetaan vain muutama prosentti sinisestä vedestä, jolla tarkoitetaan pinta- ja pohjavettä. Maailmanlaajuisesti se vie huomattavasti enemmän, peräti 70–80 prosenttia sinisen veden käytöstä.

Suomessa vesivarojen käyttö on terveellä pohjalla, mutta monessa maassa, kuten useimmissa Lähi-idän maissa, käyttöaste on yli sata prosenttia, mikä on täysin kestämätöntä. – Yli 70 prosentin vedenkäyttö on jo luonnollekin haitallista. Vesistressistä puhutaan, kun käyttöaste on yli 40 prosenttia.
Vesitutkija jatkaa työtään. – Tavoitteena on parantaa ymmärrystä globaalista vesipulasta yhdessä monen arvostetun kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa sekä kannustaa ihmisiä toimimaan niin, että veden käyttö olisi kestävämpää, Kummu toteaa.

Aalto-yliopiston tutkijat jatkavat tulevaisuuden arviointia yhteistyössä hollantilaisten sekä saksalaisen Kasselin yliopiston kanssa. Vesivarantojen kehittymistä ja niiden käyttöä vuoteen 2100 mennessä koskevan hankkeen ensimmäisen osan on määrä päättyä tämän vuoden lopussa.

Vesipulasta globaalia liiketoimintaa

Puhtaan juomaveden niukkuuden lisäksi maapallolla kärsitään myös vesialueiden saastumisesta. Vettä on, mutta sitä ei pystytä käyttämään.

Vesipula on pian tosiasia myös useille teollisille sovelluksille. Pelkästään Suomessa teollisuus tarvitsi vettä vuonna 2009 kaikkiaan 8 300 miljoonaa kuutiota. Kotitaloudet kuluttivat vastaavana aikana vain 460 miljoonaa kuutiota.

Vesiosaamiseen panostava Kemira etsii ratkaisuja sekä teollisuuden että myös yksittäisen ihmisen vesipulaan. Se tähtää maailman johtavaksi vesikemian yhtiöksi.
Maailmalla katse on jatkossa käännettävä yhä useammin jätevesiin ja niiden uudelleenkäytön kemiaan. On kehitettävä menetelmiä mikrohaitta-aineiden ja ravinteiden poistoon sekä saostumien hallintaan.

Vesiliiketoiminta on OECD:n mukaan maailman nopeimmin kasvavaa bisnestä, ja sen koko on vähintään 500 miljardia dollaria vuodessa.

Tutkimusta virtuaaliympäristössä

Kemiran ja VTT:n vuosi sitten perustama uusi vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus (SWEET) on ainutlaatuinen hanke, jossa Kemira kehittää uutta liiketoimintaa VTT:n tukemana.
Nelivuotinen SWEET-ohjelma työllistää vuosittain kaikkiaan 200 tutkijaa. Noin puolet työntekijöistä toimii Kemiralla sekä Espoon Suomenojan että Atlantan tutkimuskeskuksessa, noin puolet on VTT:n osaajia, joiden toimipiste sijaitsee pääosin Espoon Otaniemessä. SWEET-ohjelman laajuus on noin 120 miljoonaa euroa.

Ohjelman tutkimusverkostoon kuuluu myös yrityksiä ja tutkimuspartnereita ympäri maailmaa, kuten esimerkiksi Kanadasta ja Singaporesta. Koska kaikki ihmiset eivät ole saman katon alla, keskuksen keskeinen toimintaympäristö on virtuaalinen. Video- ja puhelinneuvottelut ovat arkipäivää. – Ohjelman ensimmäinen vuosi on ollut hyvin tutkimusintensiivinen. Hankkeita on meneillään nelisenkymmentä, joista osasta on jo saatu tuloksia. Uutta liiketoimintaa syntyy sitä mukaa kuin projekteja päättyy, kertoo Kemira Oyj:n uusi tutkimus- ja kehitysjohtaja Heidi Fagerholm, joka nimitettiin tehtäväänsä viime tammikuussa.

– Espooseen on viime vuonna palkattu noin 80 henkeä lisää, joista merkittävä osa toimii vesiosaamiskeskuksessa.

Vuoden vaihteessa Kemira avasi neljännen yhteisen tutkimuskeskuksensa São Paulossa Brasiliassa palvelemaan kasvavia Etelä-Amerikan markkinoita. – Espoo ja Atlanta, jossa on noin 70 työntekijää, palvelevat lähes kaikkia sovellusalueita. Uusimmat keskukset Shanghaissa ja São Paolossa ovat vielä kasvuvaiheessa.

Monet Kemiran SWEET-ohjelman hankkeista kuuluvat Tekesin vuosina 2008 - 2012 käynnissä olevaan Vesi-ohjelmaan, jonka tavoitteena on suomalaisen veteen liittyvän liiketoiminnan kasvattaminen. Ohjelmassa on mukana useita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Sen laajuus on 91 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 42 miljoonaa euroa."
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Vesivarannot yksityistetään...?

ViestiKirjoittaja pekka » 22. Kesä 2013 15:01

"Vesipula luo miljardibisnekset"


http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/vesip ... set/a50510


" Ilmastonmuutoksesta johtuva vesipula synkistää monien maiden tulevaisuutta. Samalla se kuitenkin luo markkinoita vesiosaamiselle, missä Suomi on yksi kärkimaista.

”Vesiala on tulevaisuuden liiketoimintaa. Vesiosaaminen voi tarjota Suomelle samankaltaisen menestyksen kuin aiemmin telekommunikaatio”, sanoo tekniikan tohtori Riku Vahala, joka aloittaa Teknillisen korkeakoulun vesihuoltotekniikan professorin pysyvässä virassa vuoden alussa.

Sadassa vuodessa maailman veden kulutus on kasvanut kuusinkertaiseksi. Näköpiirissä on vain vauhdin kiihtyminen entisestään ja huutava pula makeasta vedestä. Jo nyt maailman väestöstä kolmannes asuu alueilla, joilla on erittäin niukasti vettä tai sen käyttö on koko ajan säännösteltyä.

Maailman vesibisneksen arvioidaan kasvavan lähitulevaisuudessa 8–12 prosenttia vuodessa. Nykyään veteen käytetään vuosittain 200–300 miljardia euroa.

Monissa maissa vesi ja siihen liittyvät palvelut ovat valtio-omisteisia. Myös kulutuksen osittainen tukeminen on yleistä. Maailman vesialan yrityksistä vain kymmenisen prosenttia on yksityisiä. Pörssinoteerattuja yhtiöitä, joiden liikevaihdosta vesi tuo merkittävän osan on vähän: osapuilleen 500.
Lakimuutokset tuovat tilausta Itä-Eurooppaan

”Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kasvattaa vesialan liiketoiminnasta ja tutkimuksesta vientituotteita. Meillä on jo nyt joitakin alansa parhaimmistoon kuuluvia yrityksiä”, Vahala sanoo.

Ilmastomuutoksen ja vesipulan rinnalla vesiosaamisen markkinoita lihottavat erityisesti kiristyvät ympäristölait. Esimerkiksi uusilla EU-mailla on edessään miljardien eurojen investoinnit vesien käsittelyyn ja vesien laadun seurantaan.

”Vanhoissa EU-maissa markkinat ovat vakiintuneet, mutta itäisen Euroopan uusissa EU-maissa on pulaa osaajista. Suomalaiset ovat hyvissä lähtöasemissa. Kemira on maailman johtava vesikemikaaliyhtiö, Vaisalan vahvuutena on vesien seuranta.”

Vahalan mielestä suomalaisten bisnesetiikka kuitenkin hidastaa vientimarkkinoille pääsyä.

”Monissa maissa on tavallista, että urakat saadaan alihintaan. Tarjouskilpailun voittanut yritys ei kuitenkaan tee työtä tappiolla, sillä se laskuttaa härskisti kaikesta mahdollisesta urakka-sopimukseen kuulumattomasta asiasta. Lisälaskutus nostaa hinnan uudelle tasolle.”

Kymmenen viime vuotta Vahala on työskennellyt Vesi- ja viemärilaitos-yhdistyksessä. Työ on tarjonnut näköalapaikan vesilaitoskentälle. Lähtö mielenkiintoisesta ja hyvästä työpaikasta ei ollut helppo.

”Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä olin solmupisteessä ja ajan hermolla. Olin päättänyt lähteä vasta sitten, kun en opi uutta. Toisin kuitenkin kävi.”

Uuden työpaikan tutkimus keskittyy talous- ja jätevesien puhdistus-menetelmiin, vesihuoltoverkostojen hallintaan sekä lietteiden käsittelyyn. Vahalan erityisosaamista ovat talousveden laatu ja puhdistus, edunvalvonta, tutkimuksen johto ja koordinointi sekä kansainväliset kysymykset.
Nurkkakuntaisuus hidastaa tutkimusta

Suomen vesilaitoskentässä Vahala on havainnut rakenteellisia ongelmia. Pulmia aiheuttaa ennen kaikkea päätöksentekojärjestelmä.

”Poliitikot suosivat nurkkakuntaisuutta. Asioita ei katsota yli kuntarajojen, vaikka se usein tuottaisi pitkässä juoksussa parempia palveluja halvempaan hintaan.”

”Meillä on hirvittävä määrä pieniä vesilaitoksia. Niissä yhdellä ihmisellä pitää olla valtavan laaja tietämys eri asioista. Isommissa yksiköissä syntyisi monipuolisempaa ja syvempää asiantuntemusta.”

Myös vesitutkimus saa Vahalalta kyytiä. Pieniä, kitukasvuisia tutkimusyksiköitä on ripoteltu ympäri maata.

”Nykytilanne on älytön. Tutkijat on pakotettu kilpailemaan keskenään valtion tuesta, vaikka viisaampaa olisi koota voimat yhteen ja pyrkiä mukaan kansainvälisiin projekteihin. Nyt ne menevät suomalaisilta sivu suun.”
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51


Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 47 vierailijaa

cron