Vanha ihmisemme ja uusi luomus Kristuksessa

[todael]

Vanha ihmisemme ja uusi luomus Kristuksessa

Raamattu opettaa selvästi, että vain uudestisyntymisen kautta ihminen pääsee osalliseksi Jumalan valtakunnasta. (Joh.3:3) Uudestisyntyminen ei tapahdu lapsikasteessa, eikä minkään kirkollisen sakramentin kautta, vaan Jumala uudestisynnyttää ihmisen Jumalan Sanan ja Pyhän Hengen kautta (1Piet.1:22-25). Ihminen tietoisesti tulee uskoon (2Tim.1:12), synnin tunnon ja parannuksen tekemisen kautta (Joh.16:8-11) – ihminen tietää Jumalan Sanan kautta että Herra Jeesus on kuollut ristillä hänen puolestaan, ja tietää Pyhän Hengen todistuksen kautta saaneensa syntinsä anteeksi. Pyhä Henki todistaa Jumalan lapseuden (Room.8:16), ja uudestisynnyttää ihmisen sekä asettaa hänet Herraan Jeesukseen Kristukseen.

Uudestisyntyneen ihmisen elämä kätketään Kristukseen. (Kol.3:1-3), ja samalla syntiin kuolleesta, pimeyden sekä saatanan vallan alla olevasta ihmisestä tulee uusi luomus Herrassa Jeesuksessa. Tässä Jumalan aikaansaamassa yliluonnollisen elämän osallisuudessa, ihmistä tulee uusi luomus Kristuksessa – vanha ihminen kuolee Herran Jeesuksen ristillä synnin tuomion mukaisen kuoleman, jota seuraa uusi elämä Jumalan vanhurskaudessa.

Room. 8:2-4 "Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä oman Poikansa syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin lihassa, että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan Hengen."

Vanha ihminen

Room.6:6 Kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.”

Raamattu osoittaa että vanha ihmisemme – lihallinen, synnin vallitsema sekä perkeleen kanssa liitossa oleva lihamme – on ristiinnaulittu Herrassa Jeesuksessa. Kuoleman tarkoitus on siinä, että synnin ruumis kukistettaisiin ja ettemme enää syntiä palvelisi. Jumalan tarkoitusperä uudestisyntymisessä on osoittaa vanhan ihmisemme kuolema Kristuksessa. Vanhaa ihmistä ei siis lähdetä korjailemaan, muuttamaan tai pyhittämään. Vanha ihminen tuomitaan Kristuksessa kuolemaan, ja tämä ON JO tapahtunut sinä samana hetkenä kun Jeesus ristiinnaulittiin syntiemme tähden. Meidän tulee lähestyä tätä Raamatun totuutta ”tietämisenä”, ei jonakin mahdollisuutena tai ”ehkä-uskona”. Raamattu siis sanoo, että yhtä varmaa kuin on Kristuksen kuolema, on myös sinun vanhan ihmisesi kuolema.

Uskonnollinen ihminen ei ymmärrä tätä. Uskonnollinen ihminen pyrkii parantelemaan itseään, ja yrittää pyhittää tätä vanhaa ihmistä Jumalan käskyjen, liturgioiden sekä sakramenttien kautta. Raamattu sanoo, että Jumala on tuominnut kuolemaan vanhan ihmisen – sillä ei siis ole mitään muuta tehtävää kuin pysyä kuolleena Kristuksessa. Vanha ihminen ei koskaan voi periä Jumalan valtakuntaa.

Uusi luomus

Vain uudestisyntynyt ihminen ymmärtää eron vanhan ihmisen ja uuden luomuksen välillä. Uskonnollinen ihminen ei tätä ymmärrä. Uskonnollinen ihminen elää kasvatuskristillisyydestä, jossa hän pyrkii muuttamaan itseään hyväksi, ja tekee sitä lihallisen mielenlaadun ja synnin alaisuudessa. Uskonnollinen ihminen ei ole uudestisyntynyt eikä ymmärrä miksi vanha ihminen on Kristuksessa kuollut.

Room.8:5-8 Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha; sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, sillä se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.”

Uskonnollinen ihminen yrittää pyhittää vanhaa ihmistään, mutta ei koskaan onnistu siinä, sillä lihan mieli on aina vihollisuus Jumalaa vastaan – vaikka ehkä liha pystyykin kätkemään itsensä uskonnollisen toiminnan alaisuuteen. Kukaan ihminen ei voi olla otollinen Jumalalle omassa lihassaan, sillä Jumalan laki ja liha ovat täysin vastakohtia.

Uusi luomus on Jumalan antamaa elämää, jossa vanha ihminen on kuollut. Ihminen ei pyri pelastamaan itseään Jumalan käskyillä, eikä yritä tehdä itsestään Jumalalle kelpaavaa – vaan hän elää Hengen uuden elämän kautta Jumalan lain mukaista elämää uskossa Jeesukseen. Tällainen ihminen ei korjaile enää vanhaa ihmistään, eikä pyri kasvatuskristillisen muutoksen kautta eheytymään, vaan uskoo vanhan ihmisensä ristiinnaulituksi Kristuksessa, ja nyt elää uskossa Herraan Jeesukseen uutta, yliluonnollista, Jumalasta syntynyttä elämää. Jatkuva itsensä kaiveleminen ja muuttaminen muuttuu uudeksi elämäksi Herrassa Jeesuksessa.

Uskonnollisuus ei ymmärrä tätä. Se pyrkii vaatimaan vanhan ihmisemme parantelua ja suorittaa jatkuvaa sielunhoitoa, eheyttämistä ja muuta toimintaa, tehdäkseen vanhasta ihmisestä “hengellisen”. Tämä on toivotonta touhuamista. Jumala on tuominnut vanhan ihmisen kuolemaan, eikä että sitä hoivataan tai yritetään uskonnollisin keinoin saada jossakin määrin edes hengelliseksi.

Tällaiset ihmiset koko ajan puhuvat homoseksuaalisuuden parantamisesta sielullisin keinoin, sielun vammoista, kaivelevat vanhoja asioita ihmisistä, ja tarkkailevat toinen toistaan uskonnollisessa mielessä. Heillä ei ole uuden luomuksen julistusta sydämessään, vaan he elävät moraalisen lihanpuhtauden kautta uskonnollista elämää vanhassa ihmisessä. Heille synti on sairaus – ei kuoleman tuomio, niin kuin se on Jumalalle. He yrittävät parantaa vanhan ihmisen luontoa syntisessä ihmisessä uskonnollisen psykologian, terapioiden sekä sielullisen hoivaamisen kautta. Jumala on aikoja sitten tuominnut tämän vanhan ihmisen kuolemaan Kristuksessa, mutta uskonnolliset eivät sitä ymmärrä. He eivät tunne Kristuksen ristin voimaa, vaan yrittävät luonnollisen opetuksen sekä auttamisen kautta tehdä ihmisestä hengellistä. He eivät ymmärrä vanhan ihmisen ja uuden luomuksen eroa Kristuksessa.

Room. 6:20-21 ”Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”

Toiset yrittävät Jumalan lain kautta pyhittää vanhaa ihmistään. Opetetaan käskyjä ja edellytetään, että vanha ihminen muuttuu niiden kautta paremmaksi. Moralistinen kristillisyys on tässä parhaimmillaan. Jumala on tuominnut vanhan ihmisen kuolemaan, mutta ihminen yrittää pyhittää sitä Jumalan lain käskyjen kautta. Kaikki tämä on turhaa uskonnollista suorittamista. Hedelmänä on vain lihanpuhtaus, ylpeys ja omavanhurskaus.

Jumalan Sanan opetus kohdistuu uudestisyntyneessä uuden luomuksen elämän esiin nostamiseen Kristuksessa. Tähän liittyy tietoinen vanhan ihmisen kuoleman tunnustaminen.

Gal. 2:19-20 ”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.”

Uskovalla on kaksi mahdollisuutta – joko hän koko ajan yrittää elävöittää vanhaa ihmistään hengelliseksi – sielunhoidon, käskyjen, jatkuvan uskonnollisen suorittamisen tai muun kautta – tai että hän uskoo Jumalan Sanaan ja Herraan Jeesukseen, ja tunnustaa vanhan ihmisensä tulleen Kristuksessa ristiinnaulituksi, ja ylistää ja kiittää nyt Jumalaa uudesta elämästä. Uskonnollinen ihminen ei tunne palvontaa eikä ylistystä, koska hän ei tunne uutta luomusta Kristuksessa. Uskonnollinen ihminen yrittää muuttaa maailmaa paremmaksi, kuten myös itseään.

Uudestisyntynyt ihminen elää kiitoksessa ja ylistyksessä, sillä Jumalan valtakunta ei ole tästä maailmasta. Hän elää Hengessä, ja tietää Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen voiman suhteessa omaan syntiseen lihaansa. Hän ei edes kuvittele parantelevansa itseään, vaan uskoo Jumalan Sanan ja elää nyt uuden luomuksen mukaista elämää.

Tässä uudessa elämässä parannuksen tekeminen on elämää, ja se vie lähemmäs Jumalaa. Hän tuntee Kristuksen – ei vain puhu Hänestä. Uskonnollisuudessa parannuksen tekeminen on itsensä ehostamista, ja sen kautta muiden halveeraamista. Hän puhuu itsestään – koska hän ei tunne Kristusta.

Kummassa sinä elät elämääsi? Kristuksessa vai uskonnollisessa vanhassa ihmisessäsi?

• 2Kor. 5:17 ”Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.”

• 1Kor. 15:50 ”Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.”

- todael

[Mr Kerimäki]

Kun oppii elämään Pyhässä Hengessä ja hänen kauttaan niin luulen ,että tekee Raamatun kirjoitukset usein automaattisesti ja kuin muotoutuu itsestään Kristuksen muotoon.Mitä pidemmälle kasvaa sitten Kristuksessa nii ensimmäinen asia lienee ,ettei halua pilkkua viilata .Mieli haluaa hakeutua Jumalan ja Jeesuksen seuraan ja vaikka suu ei kysyisi niin mieli kysyy Herralta ohjeita ja neuvoja tiettyyn olevaan elämäntilanteeseen ,mikä kullakin on .Uskon näin ,että jos tahattomasti uskova tekee rikkeen niin ei Herra sitä noteeraa vaan ymmärtää .Jos tekee rikkeen ja rikkeitä ymmärryksessä niin silloin on tietty vastuussa aina.Voisin sanoa tai kääntää näin asian ,että Jeesuksessa pitkälle kasvanut 100pros välttelee kaikin keinoin turhia oppi riitoja ,mitkä ei mihinkään johda.Ja jälleen kannatta lukea kaikki tekstit mitä Jeesus puhui ja mitä hänestä on kirjoitettu.Minulle ne on ainakin niin makeaa luettavaa ,miten lie toisille.

[todael]

1Joh. 2:28 "Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan."

1Kor. 3:11-15 "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi."

Hebr. 12:12-17 "Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne"; ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi."

[Aamu-Usva]

Näin minäkin uskon kuin MrKerimäki kirjoitti, että Hengessä vaeltaminen on ratkaisu. Silloin tulee todeksi se psalmin sana, joka myös Jeesuksessa täytettiin: "Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni (Ps.40:9)." Galatalaiskirjeessä (5:25) kehoitetaan niitä, jotka elävät Hengessä, myös vaetamaan siinä.

"Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat. Jos sanot: 'Katso, emme tienneet siitä', niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan (Sananl.24:11-12)."

[todael]

MIKÄ IHMEEN AUTOMAATTINEN USKO ??

Haluamme että Jumala tekee kaiken, ilman että meillä on mitään vastuuta, kasvua, itsensä kieltämistä, ristin kantamista, ihmisten kautta tulevaa häpeää... jne.

Pyhä Henki kasvattaa uskovaa, joka antautuu makaamaan sohvalle, syö makkaraa ja katsoo telkkaria, juo kaljaa ja viiniä - kasvu tapahtuu "automaattisesti" huomaamattamme... ei sentään...

Fil. 2:12-13 "Siis, rakkaani, samoin kuin aina olette olleet kuuliaiset, niin ahkeroikaa, ei ainoastaan niinkuin silloin, kun minä olin teidän tykönänne, vaan paljoa enemmän nyt, kun olen poissa, pelolla ja vavistuksella, että pelastuisitte; sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi."

Kol.3:
5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, 6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, 7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. 8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. 9 Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa 10 ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan. 11 Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.

12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen, 13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa. 14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side. 15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. 16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. 17 Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

Aktiivista toimintaa - kuolettakaa, pukeutukaa ---- ei lue maatkaa soffalla, ja kaikki tapahtuu itsestään huomaamatta, ja ilman Jumalan Sanan sielun ja hengen erottavaa työtä....

- todael

[pekka]

1Joh. 2:28 "Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan."

1Kor. 3:11-15 "Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi."

Hebr. 12:12-17 "Sentähden: "Ojentakaa hervonneet kätenne ja rauenneet polvenne"; ja: "tehkää polut suoriksi jaloillenne", ettei ontuvan jalka nyrjähtäisi, vaan ennemmin parantuisi. Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi."

Tässä on Petrin kotisivuilta lainaus mitä tarkoittaa tuo Raamatunkohta 1Kor. 3:11-15:

http://www.kotipetripaavola.com/universalismi.html

"1 Kor 3:
11 ¶ Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.
12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan;
15 mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikäänkuin tulen läpi.
16 ¶ Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä?
17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, on Jumala turmeleva hänet; sillä Jumalan temppeli on pyhä, ja sellaisia te olette.

Jotkut puolustavat kaikkien ihmisten pelastumista vetoamalla siihen, että jos jonkun tekemä rakennus palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi. Tämä kohta ei opeta kaikkien ihmisten pelastumista. Jae 11 opettaa ettei ole muuta perustusta kuin Jeesus Kristus, koska vain Hänen kauttansa voi pelastua. Jae 12 opettaa, että jos joku rakentaa Kristus perustukselle kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, ja että tuli koettelee minkälainen kunkin teko on. Jeesus on pelastuksemme perusta, mutta koska emme ole täydellisiä uskovina, niin voimme rakentaa tälle perustukselle asioita, jotka olemme ymmärtäneet väärin, mutta kuitenkin pelastua ikään kuin tulen läpi. Eli tässä kohdassa puhutaan uskovista, jotka rakentavat uskoa Raamatun Jumalaan, ei kaikista (jumalattomista) ihmisistä.

Otan esimerkin mikä valaisee ja selventää asiaa. Uskovan tulee pysyä pelastuksen perustalla, jossa Jeesus Kristus toimii uskovan ihmisen pelastajana, eikä tähän saa asettaa muita pelastusteitä. Uskova pelastuneena pelastuu, jos hänen pelastajanaan on Jeesus Kristus, mutta uskova voi erehtyä jossakin opin kohdassa uskomaan väärin, jossa ei kuitenkaan uskota väärin pelastuskysymyksessä.



Tämäkään kohta ei opeta kaikkien ihmisten pelastumista."



Biblia:
1Kor. 3:11-15

11. Sillä muuta perustusta, ei taida yksikään panna, vaan sen, joka pantu on, joka on Jesus Kristus.
12. Jos nyt joku rakentaa tämän perustuksen päälle kultaa, hopiaa, kalliita kiviä, puita, heiniä, olkia:
13. Jokainen teko tulee julkiseksi; sillä se päivä sen on selittävä, joka tulessa ilmaantuu: ja minkäkaltainen kunkin teko on, sen tuli koettelee.
14. Jos jonkun teko pysyy, jonka hän sen päälle rakentanut on, niin hän saa palkan:
15. Jos jonkun teko palaa, niin hän saa vahingon; mutta hän tulee itse autuaaksi, kuitenkin niinkuin tulen kautta.

[vaisuliini]

*
Samaa mieltä kans
Minä näin miten uskonnolliset pitävät Raamattua ulkopuolisia tietoja luotettavimpana tietolähteinä jotka liittyy vauvakasteeseen ja kirkon sakramentteihin. Tuntui että Raamattu olisi heille vajavainen. Surullista!

Joh. 12:47 Jos joku kuulee minun sanani eikä noudata niitä, en minä häntä tuomitse, sillä minä en ole tullut tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan maailman.
48 Joka halveksii minua eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä
olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. RK

Jos ylenkatsoo ja pitää Sanaa vajavaisena, siksi se tuomitsee sen viimeisenä päivänä.
Vakava paikka. Olen kuullut miten suhtaudutaan Sanaan. Jos suhtaudutaan Sanaan ikään kuin Sana olisi vajavainen, se ei avaudu. Jos suhtaudutaan Sanaan niinkuin rakkauskirje, niin se Sana avautuu ja Totuus löytyy.

Joh. 6:63 Henki tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henki ja elämä. RK

Joh. 1:1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan luona. RK

Joh. 1:14
Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Jumala ilmoittaa asian sille joka on eri mieltä siitä opetuksesta:

Filip. 3:15 Ajatelkaamme siis näin, niin monta kuin meitä on täydellisiä. Jos jossakin kohden ajattelette toisin, Jumala kyllä ilmoittaa teille, kuinka asia on. RK

Minulle kävi siis konkreettisesti... Ennen pidin itse vauvakastetta oikeana opetuksena ja yhtenä kasteena mitä Raamattu opettaa: yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste (ef. 4:5). Mutta Jumala tähän puuttui ja kutsui konkreettisesti upotuskasteelle niin olin ihan ällikällä lyöty ja tajusin mikä minä olen vastustamaan Jumalaa joka kutsui kasteelle.
Myöhemmin tapasin toisen uskonveljen jolla on vähän samantapainen kokemus. Hänet Jumala kutsui kasteelle - ihan keskellä työpäivää.

Mutta innostuneena odotan että Jumala alkaisi ilmoittaa asian niille ja kutsua niitä oikaisemalla pois väärältä tieltä oikealle uskontielle niinkuin tuo jae Filip. 3:15 on luvannut. Mutta jos Jumala ei ilmesty eikä puutu asiaan ja antaa heidän eksyä pitemmälle niin siitä olen vielä ymmälläni. Koska tuo jae on luvannut.
Miksi Jumala ei puutu ja oikaise heidät oikealle uskontielle? Jumala puuttui minun ja erään uskonveljen asioihin ja oikaisi meidät oikealle uskontielle. Sitä minä pohdin ihmetellen ja olen edelleen ymmälläni.

[pekka]

*
Samaa mieltä kans
Minä näin miten uskonnolliset pitävät Raamattua ulkopuolisia tietoja luotettavimpana tietolähteinä jotka liittyy vauvakasteeseen ja kirkon sakramentteihin. Tuntui että Raamattu olisi heille vajavainen. Surullista!

Joh. 12:47 Jos joku kuulee minun sanani eikä noudata niitä, en minä häntä tuomitse, sillä minä en ole tullut tuomitsemaan maailmaa vaan pelastamaan maailman.
48 Joka halveksii minua eikä ota vastaan minun sanojani, hänellä on tuomitsijansa: se sana, jonka minä
olen puhunut, tuomitsee hänet viimeisenä päivänä. RK

Jos ylenkatsoo ja pitää Sanaa vajavaisena, siksi se tuomitsee sen viimeisenä päivänä.
Vakava paikka. Olen kuullut miten suhtaudutaan Sanaan. Jos suhtaudutaan Sanaan ikään kuin Sana olisi vajavainen, se ei avaudu. Jos suhtaudutaan Sanaan niinkuin rakkauskirje, niin se Sana avautuu ja Totuus löytyy.

Joh. 6:63 Henki tekee eläväksi, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat henki ja elämä. RK

Joh. 1:1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
2 Hän oli alussa Jumalan luona. RK

Joh. 1:14
Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Jumala ilmoittaa asian sille joka on eri mieltä siitä opetuksesta:

Filip. 3:15 Ajatelkaamme siis näin, niin monta kuin meitä on täydellisiä. Jos jossakin kohden ajattelette toisin, Jumala kyllä ilmoittaa teille, kuinka asia on. RK

Minulle kävi siis konkreettisesti... Ennen pidin itse vauvakastetta oikeana opetuksena ja yhtenä kasteena mitä Raamattu opettaa: yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste (ef. 4:5). Mutta Jumala tähän puuttui ja kutsui konkreettisesti upotuskasteelle niin olin ihan ällikällä lyöty ja tajusin mikä minä olen vastustamaan Jumalaa joka kutsui kasteelle.
Myöhemmin tapasin toisen uskonveljen jolla on vähän samantapainen kokemus. Hänet Jumala kutsui kasteelle - ihan keskellä työpäivää.

Mutta innostuneena odotan että Jumala alkaisi ilmoittaa asian niille ja kutsua niitä oikaisemalla pois väärältä tieltä oikealle uskontielle niinkuin tuo jae Filip. 3:15 on luvannut. Mutta jos Jumala ei ilmesty eikä puutu asiaan ja antaa heidän eksyä pitemmälle niin siitä olen vielä ymmälläni. Koska tuo jae on luvannut.
Miksi Jumala ei puutu ja oikaise heidät oikealle uskontielle? Jumala puuttui minun ja erään uskonveljen asioihin ja oikaisi meidät oikealle uskontielle. Sitä minä pohdin ihmetellen ja olen edelleen ymmälläni.

Näin minä näen asian:

Matt. 7:7
Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.



Kol. 3:1
Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.




Matt. 22:14
Sillä monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut."






Jumalan siunausta sinulle vaisuliini ja kaikille muillekin rakkaille uskonystäville.

[Janne]

Haluamme että Jumala tekee kaiken, ilman että meillä on mitään vastuuta, kasvua, itsensä kieltämistä, ristin kantamista, ihmisten kautta tulevaa häpeää... jne.

Pyhä Henki kasvattaa uskovaa, joka antautuu makaamaan sohvalle, syö makkaraa ja katsoo telkkaria, juo kaljaa ja viiniä - kasvu tapahtuu "automaattisesti" huomaamattamme... ei sentään...

Ei kai kukaan täällä tällaista ole väittänytkään ???

Tuo mistä Mrkerimäki kirjoitti on täysin eri asia kun tämä mistä sinä nyt heitit esimerkin.

Luulen että ainakin suurin osa tälläkin foorumilla on sitä mieltä että uskon kasvun perusta on parannuksen teko tietoisista synneistä. Se on taas täysin eri asia kauan siinä kestää että vapautuu "täydellisesti" jostain synnistä. Jotkut joutuvat kampailemaan pitkiäkin aikoja syntiä vastaan joka tulee lihasta joka meissä jokaisessa vaikuttaa.

[Herman]

Mark.4
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan;
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten.
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään.

Joku saattaa ymmärtää tämän opetuksen tarkoittavan, että uskonelämän kasvu tapahtuu itsestään eli ilman mitään omia tekoja. Mutta jos mietitään vertauksessa käytettyä kuvaa maanviljelijästä, niin eihän toki maanviljelijä jää siemenen kylvettyään vain odottamaan kädet ristissä että se kasvaa. Siemen tarvitsee kasvaakseen sopivat olosuhteet, ja viljelijän tehtävä on pitää huolta siitä. Rikkaruohot, tuholaiset, kastelu ja lannoitus, välineiden kunnossapito... Viljelijällä on valtavasti työtä ja hänen täytyy jatkuvasti valvoa viljelysmaataan ja joka päivä ahkeroida pitääkseen sen kunnossa.

Vertauksen opetus "itsestään kasvamisesta" tarkoittaa sitä, että viime kädessä ei kuitenkaan edes viljelijän vaivannäkö saa siementä kasvamaan ja tuottamaan hedelmää, vaan se on Jumalan ihme jota ei kukaan täysin voi ymmärtää ja selittää. Uskonelämässäkin tapahtuva kasvu tulee Jumalalta, eikä kukaan meistä voi sanoa että olemme omilla ponnistuksillamme kasvaneet. Mutta Jumala on antanut Sanansa meille ikäänkuin "hengellisen maanviljelyn oppikirjaksi", eli siellä kerrotaan mitkä ovat ne olosuhteet jossa Jumala voi meitä siunata ja antaa kasvun, ja meidän tehtävämme on pitää huoli näiden olosuhteiden toteutumisesta - eli tehdä Jumalan mielen mukaiset valinnat ajankäytössä ja muissa elämän valinnoissa.