Ilman kyynelpalvelua kovuus näkyy meissä

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Ilman kyynelpalvelua kovuus näkyy meissä

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 05. Touko 2013 16:33

*
Kuva

"Kyynelpalveluksesta" on kirjoitus Ristin voitossa (4/1941), jossa siteerataan Booth Clibbornin ajatuksia.

"Kun Jeesus rukoili, niin hän itki. Moni meistä on kadottanut itkevän hengen. Meillä on kuivaa kristillisyyttä.
Monella meistä 'kyynelpalvelus' oli kallista ennen.
Muistatko, kun viimeisen kerran Herra murti sinut, kuinka olit halukas pysymään siinä nöyrässä hengessä? Mutta jollakin tavalla se haihtui. Sinä tulit kovasydämiseksi.
Monella Kristityllä ei ole ollut kuukausiin murtunutta sydäntä Herran kasvojen edessä. On hirveä kirous olla kovettunut. Sydämemme kovuus nähdään kaikesta mitä teemme.
Rukouksemme ovat kovia, laulumme kovia. Meillä on kova katse,
kovettuneet silmät ja meidän sanamme ovat karkeita ja kovia.
Onko sitten ihme, ettei meissä ole voimaa, kun me puhumme syntisille. - - Useismmissa helluntaiseurakunnissa näemme, että ihmiset rukoilevat yhdessä, laulavat yhdessä ja tulevat alttarille yhdessä; mutta harvoin he itkevät yhdessä."
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7926
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Ilman kyynelpalvelua kovuus näkyy meissä

ViestiKirjoittaja Mallu » 05. Touko 2013 17:44

Tätäkin asiaa olen viime aikoina miettinyt ja peljännytkin että muuttuisi jotenkin kovaksi sydämmeltään,kun se itku ei ole enää niin herkässä,mutta eihän sitä voi väkisinkään itsestään pusertaa.Kuten raamattukin sanoo,naurakaa nauravien kanssa,itkekää itkevien kanssa.Mutta mitä jos kokee,että on välillä sellaista tunteettomuutta,en tarkoita etteikö välittäisi lähimmäisen huolista,mutta että ei vain aina tule kyyneleitä.Tässä oli juuri tilanne jossa kolme työkaveria kohtasi surullisissa merkeissä toisensa.Kaksi oli uskosta osatonta ja yksi uskossa.Molemmat uskosta osattomat kyynelehtivät,mutta uskossa oleva ei,eli minä.Oli vähän ristiriitainen olo,varsinkin kun ennen on kyynel ollut tosi herkässä.Tuli vähän niin kuin syyllinen olo. :oops:
Mallu
 

Re: Ilman kyynelpalvelua kovuus näkyy meissä

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 05. Touko 2013 18:19

*
Jaa... minulla on kans nolompi juttu. Mieheni joka ei ole uskossa, on minua herkämpi kyynelehtimään. Yhdessä leiripaikassa mieheni oli mukana niin siellä yksi uskonveli tunnusti tehneensä synnin niin se sai mieheni kyynelehtimään ja piti päänsä alas istuen... ja itki vähän kauemmin. Siinä huoneessa oli uskovia muttei heistä kukaan itkenyt paitsi mieheni joka ei ole uskossa. He uskovat rukoilivat synnin tunnustaneen uskonveljen puolesta ilman kyyneleitä. Kuva

Mutta mitä tuo tarkoittaa murtuneella sydämellä? Pitäisikö pyytää että Jumala löisi minua rikki niin että pysyisin murtuneena....?
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7926
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Ilman kyynelpalvelua kovuus näkyy meissä

ViestiKirjoittaja iinuliinu » 05. Touko 2013 18:38

Kellä on särjetty sydän ja murtunut mieli, ei pärjääkään ilman Jumalan apua ja läheisyyttä eli se on tavallaan siunaukseksi, vaikkakaan se ei ole helppo tie.

Ps. 34:18

Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.


Sama Bibliassa;

18 Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
iinuliinu
 
Viestit: 214
Liittynyt: 15. Helmi 2013 17:32


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 11 vierailijaa

cron