Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 21. Huhti 2013 21:19

Kaipaisin kyllä sellaisia uskovia elämääni ihan livenä, joille voisi näistä asioista puhua suoraan... täällä kun kirjoittaa, varmaan näitä ei ymmärretä oikein edes ja meikäläiseen lyödään ihan "höpö höpö" -leima :D vaikka ei se mitään sinänsä... mutta kaipaan myös varmaan uskovia joille voisi jutella tällä tasolla mitä tänne kirjoitan, sellaista ei ole seurakuntakokoontumisissa. Ihmettelen, kun ketään ei kiinnosta keskustella syvällisesti Hengellisiä, vai onko ihmisillä jotkin toiset tilanteet joissa jakavat asioita. Koen uskovana olevani aika yksin, tosin en ole yksin, mutta jonkinlainen Hengen yhteys sisariin ja veljiin Herrassa uupuu. Varmaan tänne kirjoittaa samanlaisia kuin minä, jotka kaipaisivat sitä hengellistä yhteyttä ihan livetasolla. Hyvä rukousaihe tälle illalle...
lonelyrider
 

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 21. Huhti 2013 21:49

lonelyrider kirjoitti:
Sinä olet yhtä kova kyselemään kuin minäkin :D


Joo äitini sanoi samoin että olen kova kyselemään ja äidiltä hermot paloi. :D
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja systeri » 21. Huhti 2013 22:30

lonelyrider kirjoitti:Kaipaisin kyllä sellaisia uskovia elämääni ihan livenä, joille voisi näistä asioista puhua suoraan... täällä kun kirjoittaa, varmaan näitä ei ymmärretä oikein edes ja meikäläiseen lyödään ihan "höpö höpö" -leima :D vaikka ei se mitään sinänsä... mutta kaipaan myös varmaan uskovia joille voisi jutella tällä tasolla mitä tänne kirjoitan, sellaista ei ole seurakuntakokoontumisissa. Ihmettelen, kun ketään ei kiinnosta keskustella syvällisesti Hengellisiä, vai onko ihmisillä jotkin toiset tilanteet joissa jakavat asioita. Koen uskovana olevani aika yksin, tosin en ole yksin, mutta jonkinlainen Hengen yhteys sisariin ja veljiin Herrassa uupuu. Varmaan tänne kirjoittaa samanlaisia kuin minä, jotka kaipaisivat sitä hengellistä yhteyttä ihan livetasolla. Hyvä rukousaihe tälle illalle...


Mua kiinnostaa jutella kasvotusten syvällisesti hengellisistä,enkä pidä ollenkaan höpö juttuina näitä.Mallunkin kans puhuttais paljon enemmän mutta valitettavasti ollaan eri vuoroissa töissä :?
Hengelliset kokemukset ja se että kokee/tuntee Jumalan koskettavan on mielestäni tosi tärkeitä ainakin alkuun...mutta ei se munmielestä haittaa vaikka tulis vähän semmosia lapsenomaisia kokemuksiakin.
Mulla on ollu muutamia kertoja täyttymistä ja joskus ihankuin Pyhä Henki jubileerais astiassa,käytän tätä sanaa kun se on niin hauska.Oon kuullut sen siltä paimenelta joka oli silloin täällä hellareilla kun tulin uskoon.Vanhaan hyvään aikaan :)
Tänä iltana olin kokouksessa jossa alkuun ylistyksen aikana ihan kuin hengensilmin näin taivaat avoimena ja ylistyksen ja rukouksen nousevan sinne Isän eteen...Jumalan valtaistuimen ja sotajoukot..en tiedä oliko omaa kuvitelmaa mutta se kosketti :) Mutta puhe-osuus oli kyllä vähän showta josta en kummemmin "lämmennyt" :roll:
systeri
 

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 21. Huhti 2013 23:11

Yhtäkkiä se pläjähti kasvoille. Siksiköhän täällä netissä notkun, kun minulla ei ole yhtään todellista uskovaa ystävää, jolle kertoa uskonasioista. Seurakunnassa kaikki on "hyvänpäivän tuttuja", kukaan ei ole oikeastaan koskaan ollut kiinnostunut tietämään kenet ovat joukkoonsa ottaneet(onko se edes oikein?), siis minun uskoontulostani kukaan ei ole paljolti välittänyt kysyä mitään tai vaelluksestani, ei sinänsä, mutta kertooko se jotain siitä miten hyvin tunnetaan seurakunnassa käyvät ihmiset ja mitä sisaret ja veljet ovat Herrassa, jos he eivät tunne toisiaan... vai tunteeko muut sielläkin toisensa, mutta olen ulkopuolinen jotenkin, joka kartuttaa seurakunnan kävijämäärää?

En oikeastaan jaksaisi käydä heittämässä läppää seurakunnassa, voin sitä heittää töissäkin ihan niidenkin kanssa jotka eivät ole uskossa. Tietenkin loppupeleissä syy voi olla minussa tai sitten siinä, että oikein ei ole minun ikäisiäni seurakunnassa tai jos on, en vain saa heihin mitään kontaktia, siis "hyvää päivää ja hauska päivä ja kuinka hurisee" lisäksi... mutta haittaisiko jos eroaisin koko puljusta ja miten se muuttaisi mihinkään suuntaan mitään, olenko kirjoilla jossain yhdistyksessä vai en. Sama meininki olisi :) Että näin.
lonelyrider
 

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 21. Huhti 2013 23:21

Siis uskomatonta, miten minulle tuli tällainen eroaminen seurakunnasta edes mieleen... ja se alkoi tuntua ihan normaalilta ajatukselta, ei nämä jutut oikeastaan mitenkään mihinkään suuntaan aiheuta ristiriitaa sinänsä sydämentasolla... jätän mietintään... en ymmärrä miksi jätän tämän mietintään, mutta tuntuu että tämä ei aiheuta mitään katastrofia jos vaikka eroaisin jostain nimellisestä yhdistyksestä, jos kerran, siellä oloni, ei tuota mitään Hengellistä aspektia, vai tuottaako, en tiedä... sitä jään miettimään. Jospa Jumala antaa vastauksen, että mitä järkeä on kulkea seurakunnassa, jos siellä en näe jotenkin niin, että se toimisi(kyse voi olla yksittäisesti tietysti minun näkökyvystäni kiinni, ei seurakunnasta välttämättä, en kiellä tätä)

Sori Herman, omistan näitä ketjua yksinpohdintoihini... niin itsekäskin vielä olen, mutta koettakaa kestää. Ehkä minun tulisi jutella Isän kanssa, eikä kirjoittaa mahdottomasti tekstiä... hmmm...
lonelyrider
 

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 22. Huhti 2013 09:08

lonely rider..tärkeintä on aina kun kuljet kysyt ,että kysyt vaikka joka askeleella kävellessä Herralta ,ohjaa minua Jumala .Seurakunta yhteys on minusta tärkeää.Erittäin tärkeää.Kun rukoilet niin kysäisepäs olisiko sinusta (kaverin kanssa) perustamaan kotiseurakuntaa.Itse suosittelen ,että Mies kylläkin johtaisi sen alkukaavan mukaan,mutta tässä kohtaa ilman kieroilua jos ei ole jossain äijiä asioita hoitamaan ni kyllä ne naiset käy ja voi sitten Rukoilla miestä seurakunnan johtoon .Kuitenkin niin ,ettei tule mitään johtaja taisteluja sillä meillä on yksi johtaja Jeesus ja hän kyllä todella riittää .Meidän taviksien on syytä pysyä ruodussa.Joskus kotiseurakunnat alkavat hyvin pienestä esim 1-2 ihmistä kokoontuu ja saattaa mennä vaikka vuosi ja sitten alkaa porukkaa lappamaan sisään.Sitkeyttä vaaditaan sillä" se yksi" yrittää kyllä varmasti sammuttaa sen syttyneen liekin vaikka minkälaisilla verukkeilla ja valheilla.Mutta kun tämän tiedämme niin me emme mene siihen lankaan ja paulaan.Pieniä ilmoituksia sinne tänne ja porukka hitaasti ,mutta varmasti lisääntyy ja joukossa on varmasti niitä ,jotka haluaa kanssa puhua syvällisiä ja kuten meillä kesken Raamatun paikkojen tutkimisen voi (kuten monesti ) Pyhä Henki nostaa jonkun seurakunnassa olevan huulille sanan ,josta alamme yht äkkiä kaikki puhua ,jopa sellaisella voimalla syvällisesti ,että isäntä ,vanhin joutuu puuttumaan peliin ,koska puhetta alkaa tulla yht aikaa monesta suusta voimalla.Minulle on moni moni asia selvinnyt just näissä keskusteluissa .Näin voidaan päätellä ,kun kokous lähtee näin "sivuraiteille" ja sanoma on loistavaa niin Pyhä Henki on ilmoittanut asian ja ohjannut iltaa niin kaikki on ok .Ja kaikki rakennumme . Rakkautta ja avointa sydäntä peliin .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 22. Huhti 2013 11:21

Kyselen Jumalalta Hänen tahtoaan, tosin sitä teen lähes alati, koska olen itsessäni aika avuton... mutta jottei unohtuisi tämäkään. Pitäisi Jumalan antaa edes se yksi paikkakuntalainen uskova, jonka kanssa ylipäätänsä voi lähteä pieneen kotiseurakunnan kokoukseen, mutta ehkä Jumala suo, jos se Hänen tahtonsa on. Uskon saavani vastaukset, mutta tässä hetkessä en tiedä, onko paikkani paikallisseurakunnassa jossa olen jäsenenä, en kyllä voi ymmärtää paikkaani siellä, mutta eihän se mitään sano, mitä en näe tässä hetkessä. Kiitos kuitenkin sanoistasi.

Mr Kerimäki kirjoitti:lonely rider..tärkeintä on aina kun kuljet kysyt ,että kysyt vaikka joka askeleella kävellessä Herralta ,ohjaa minua Jumala .Seurakunta yhteys on minusta tärkeää.Erittäin tärkeää.Kun rukoilet niin kysäisepäs olisiko sinusta (kaverin kanssa) perustamaan kotiseurakuntaa.Itse suosittelen ,että Mies kylläkin johtaisi sen alkukaavan mukaan,mutta tässä kohtaa ilman kieroilua jos ei ole jossain äijiä asioita hoitamaan ni kyllä ne naiset käy ja voi sitten Rukoilla miestä seurakunnan johtoon .Kuitenkin niin ,ettei tule mitään johtaja taisteluja sillä meillä on yksi johtaja Jeesus ja hän kyllä todella riittää .Meidän taviksien on syytä pysyä ruodussa.Joskus kotiseurakunnat alkavat hyvin pienestä esim 1-2 ihmistä kokoontuu ja saattaa mennä vaikka vuosi ja sitten alkaa porukkaa lappamaan sisään.Sitkeyttä vaaditaan sillä" se yksi" yrittää kyllä varmasti sammuttaa sen syttyneen liekin vaikka minkälaisilla verukkeilla ja valheilla.Mutta kun tämän tiedämme niin me emme mene siihen lankaan ja paulaan.Pieniä ilmoituksia sinne tänne ja porukka hitaasti ,mutta varmasti lisääntyy ja joukossa on varmasti niitä ,jotka haluaa kanssa puhua syvällisiä ja kuten meillä kesken Raamatun paikkojen tutkimisen voi (kuten monesti ) Pyhä Henki nostaa jonkun seurakunnassa olevan huulille sanan ,josta alamme yht äkkiä kaikki puhua ,jopa sellaisella voimalla syvällisesti ,että isäntä ,vanhin joutuu puuttumaan peliin ,koska puhetta alkaa tulla yht aikaa monesta suusta voimalla.Minulle on moni moni asia selvinnyt just näissä keskusteluissa .Näin voidaan päätellä ,kun kokous lähtee näin "sivuraiteille" ja sanoma on loistavaa niin Pyhä Henki on ilmoittanut asian ja ohjannut iltaa niin kaikki on ok .Ja kaikki rakennumme . Rakkautta ja avointa sydäntä peliin .
lonelyrider
 

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 22. Huhti 2013 15:14

vaisuliini lla taitaa olla sellainen eteenpäin meno vaihde päällä .Kun Pyhä Henki toimii niin ns tuntee toisesta tämän tilan.Toisilla ,joilla tämä armonlahjana toimii niin ymmärtävät ja näkevät sitte toisesta paljon enemmän .Itseäkin on yöllä töytäisty hereille ja olen tuntenut ns pehmyen käden ,kuten myös tunsin hellari tilaisuudessa ja vaimolle kävi sama asia.Tunnen tai näen joskus asioita päivän tapahtumista etukäteen ,kun esim jokin vaara tilanne on edessä .Kaikki on lahjaa.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja pekka » 22. Huhti 2013 15:27

Kuulen aina silloin tällöin kun olen unessa joitain nimiäkin (?), en tiedä välttämättä miksi. Mutta nyt kuulin unessa, joku puhui jostain Veikko Karhusta tai jotain.... No, tällä kertaa googlasin tuon nimen ja osuma tuli nimellä pastori Veikko Karhumaa. Tunteeko joku tuon miehen? Hän vaikuttaa Vantaan seurakunnassa.

http://www.vantaanseurakunnat.fi/fi/toi ... a/aikuiset
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: Jumalan läsnäolo ja sen kokeminen

ViestiKirjoittaja pekka » 22. Huhti 2013 15:34

Tai tiedä sitten, eniro antoi myös 17 osumaa nimelle "Veikko Karhu".

https://www.fonecta.fi/henkilot/haku/-/veikko+karhu

Tietääkö joku onko heidän joukossaan joku joka on saarnamies sillä niin unessani kuulin?
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 44 vierailijaa